Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomalaisen villateollisuuden ammattilaiset tehtailijoista työntekijöihin ja käsityöläisiin

view all

Profiles

  • Henrik Johan Grönroos (1842 - 1874)
    Leppävirta lastenkirja 1842-1856 (MKO1-29 1 Ab:6-7) Sivu 1094 Pitkälänniemi 2 ; SSHY / Viitattu 20.12.2023 Joroinen > rippikirja, 1856-1865 > 65: Kotkatlaks 8 ; Joroinen muuttaneet 1861-1889 (MKO2-...
  • Henrik Juhonpoika Grönroos (1815 - 1867)
    Leppävirta syntyneet 1798-1850 (TK2087) 1815 ; SSHY / Viitattu 18.12.2023 Leppävirta > rippikirja, 1836-1846 > 427: Warkaus ; Leppävirta > rippikirja, 1836-1846 > 442: Pitkälänniemi ;
  • Carl Daniel Mahlberg (1829 - 1896)
    Kauppias ja värjäri Saarijärvellä Kauppias C.D. Mahlbergin testamentti jossa kerrotaan mm. sukulaisuussuhteesta tyttäriinsä. Finlands Allmänna Tidning, 08.03.1897, nro 55, s. 4 Kansalliskirjaston...
  • Herman Valpurinpoika Paulus (1839 - 1889)
    Värjäri Oulu kastetut Syntynyt / Kastettu 28.3.1839 29.3.1839 Kylä / Talo Stad Isä Äiti Valb: Paulu 35 Lapsi Herman Alkup. komm. ALKUPKOMM: oä: Oulun seurakunnan arkisto - IAa:22 Ri...
  • Matti Matinpoika Rynö (1846 - 1914)
    Lappeenranta > rippikirja, 1900-1909 > Sivu 291 243: R Värjärimestari Lappeenrannassa ja Viipurissa, turkinmattojen kutoja. "Kirjassaan Elämä solmussa turkinmaton taikaa Lappeenrannasta Viipurii...

Vedä verkaa, kudo sarkaa – Suomalainen villateollisuus, verkatehtailijat ja käsityöläiset

www.finna.fi/Cover/Show?id=hyvinkaa_mui.mui-29229&index=0&size=large&source=Solr
Hytönen, V. Hämeenlinnan Verkatehdas Oy. 1945

Tervetuloa projektiin, jonka tarkoituksena on koota yhteen Suomessa asuneita käsityöläisiä ja tehtailijoita, jotka toimivat villakankaiden tuotannossa mukaan lukien huovan ja huopatossujen valmistuksen.

Ammattinimikkeitä ovat muun muassa värjäri, kutoja, kankuri, kehrääjä, harjaaja (karstaaja), vanuttaja, tamppaaja, huovuttaja (färgare, väfvare, spinnare, valkare, filtmakare).

Villakankailla, erityisesti veralla, oli merkittävä osa nykyisn tuntemamme elämäntavan kehityksessä. Villatavarat olivat länsimaisen kristikunnan ensimäisiä vientitavaroita.

Villakutomoteollisuuden synty tapahtui luostareissa, joissa mm. tavataan ensimmäiset maininnat mieskankureista. Jo 800-luvulla mainitaan Konstanzin luostarissa olleen vanuttajia ja leikkaajia. Munkit opettivat Bodenjärven ympäristön asukkaita kutomaan villakangasta ja käyttämään verkaa puvuissaan.
1100-luvulle tultaessa on kutomateollisuus tullut luostareille niin tärkeäksi, että villan kauppa ja käyttö sekä villakankaan kudonta mainitaan luostarisäännöissä luostariveljien säännöllisenä toimena. Erityisesti näin oli sisterssiläiskunnan säännöissä. Sisterssiläiset ottivat veran valmistuksen suorastaan erikoisalakseen.

Käsityön tapaan harjotettu villakangasteollisuus kehittyi nopeasti, paitsi luostareissa, myöskin kaupungeissa. Ensimmäisenä se rupesi kukoistamaan Alankomaissa jo 900-luvulla. Uusi teollisuustuotanto oli ylellisyysteollisuutta. Villakankaat olivat kauan aikaa ainoastansa varakkaampien saatavilla. Hienosta verasta oltiin valmiita maksamaan niin paljon, että sitä kanntatti kuljettaa kauaksikin. Villakangasteollisuudesta tuli Euroopanlaajuista vientiteollisuutta.

Keskiajalla kauppiaat toivat Pohjolaan pääasiassa villakankaita, joista hienointa oli lyhytnukkainen ja tiivis verka. Verka olikin yksi tärkeimpiä tuontitavaroita 1300- ja 1400-luvuilla. Verka oli kallista ja sen myynti luvanvaraista. Keskiajalla ihmisten oli pukeuduttava varallisuutensa ja säätynsä mukaisesti. Laki määräsi, mitä materiaaleja kullakin säädyllä oli lupa käyttää. Suomen ensimmäinen verkamanufaktuuri perustettiin 1540-luvulla Turkuun.

Suomalaiset kansallispuvut –sivustolla verka ja sarka määritellään seuraavasti:

Sarka on vanutettu villakangas, jonka sidos on toimikas tai palttina. Sarkakankaissa on useita erilaisia paksuuksia. Ohut sarka on edelleen käytössä kansallispukujen hameissa ja housuissa sekä liiveissä, paksu sarka takeissa ja viitoissa.
Verka on hieno, nukkapintainen villakangas, jonka sidos on usein palttina. Kankaan pinta on harjattu ja syntynyt nukka on leikattu. Mitä useampi harjaus- ja leikkauskerta, sitä hienompi verka. Verka on silkinhohtoista ja sen pintanukka on harjattu samaan suuntaan Saran nukka syntyy vanuttamalla ja harjaamatta.

Viimeistelty verka on kiiltävää ja vettä hylkivää. Se on ohuempaa ja hienompaa kuin sarka, josta vähävarainen väestönosa ennen valmisti vaatteensa. Verka oli käytännöllinen ja suosittu pukukangas, josta virkapuvut usein valmistettiin. Suomen ensimmäinen verkamanufaktuuri perustettiin 1540-luvulla Turkuun. Vihreä verka oli varsin yleinen virastojen ja muiden kokouspöytien verhouksena. Kun mentiin kokoukseen, kokoonnuttiin vihreän veran ääreen ja hitaasti etenevien lukuisia käsittelyjä vaativien asioiden sanottiin hautautuvan vihreän veran alle. Nykyään verkaa käytetään muun muassa biljardi- ja kasinopelipöydissä.

Sarka on karstalangasta tehty tiivis huopamaiseksi vanutettu villakangas. Se oli 1800-luvulle asti yleinen kansanpukujen materiaali, eli sitä käytettiin talonpoikaisväestön arkivaatetuksessa. Nykyisin sarkakangasta käytetään lähinnä perinteisemmissä metsästysasuissa. Sarkakankaasta valmistetut puvut kuuluivat pitkään osaksi useiden asevoimien vaatetusta niin lämpiminä taistelupukineina, kuin edustavina univormuinakin. Puolustusvoimien talvivaatetukseen sarkapuku kuului osittain vielä 90-luvulla. Nykyisin sarkapuvut ovat sotilaskäytössä ympäri maailmaa lähinnä edustavampina virkapukuina.

Kuva: https://www.finna.fi/Record/hyvinkaa_mui.mui-29229

Lähteitä:
http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarka_(kangas)
https://www.marxists.org/suomi/kautsky/1895/sosialismin-historia-1/...