Follow
Tämän projektin alle voi lisätä Parisiin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 osallistuneita suomalaisia.
Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 Suomi sai ensi kertaa oman paviljonkirakennuksen. Paviljonki oli jugendhenkinen kokonaistaideteos, jossa näkyi sekä kansallisromanttisia että kansallisia piirteitä.
Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota. Paviljongin Iris-huonetta on sanottu suomalaisen tyylin ja taideteollisuuden synnyksi. Pariisin vuoden 1900 paviljongilla Suomi halusi näyttää maailmalle, että se oli kulttuurisesti itsenäinen ja Venäjästä erillinen valtio.
Suomen osaston pääkomissaarina toimi insinööri Robert Runeberg. Paviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista freskoa: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta, Sammon puolustus ja Pakanuus ja kristinusko. Esillä oli myös Eemil Halosen ja Albert Edelfeltin töitä.
Vuoden 1900 maailmannäyttelyssä pääpaino oli siirtynyt enemmän kulttuuriselle puolelle, teollisuuden jäädessä pienemmälle huomiolle. Suomen paviljongissa ei varsinaista teollisuutta ollut laisinkaan, vaan olivat esillä erillisissä teollisuuspalatseissa. Esimerkiksi Arabian posliinit olivat esillä muualla.
Suomen Paviljonki voitti näyttelyssä Grand Prixin, mutta palkinto ei tullut Suomelle vaan Venäjän näyttelykomissiolle.
Maailmannäyttelyssä suomalaiset palkittiin 11 Grand Prixilla, 26 kultamitalilla, 45 hopeamitalilla, 42 pronssimitalilla ja 32 kunniamaininnalla (Mention Honorable). Niistä mainittakoon Gallen-Kallela, joka sai yhden kultamitalin ja kaksi hopeamitalia. Robert Stigellin Haaksirikkoiset palkittiin kultamitalilla.Juho Rissanen palkittiin pronssimitalilla. Kuopiolainen Lignell & Piispanen palkittiin näyttelyssä mesimarjalikööristään.
Samanaikaisesti maailmannäyttelyn kanssa pidettiin Pariisissa myös toiset nykyaikaiset olympialaiset.