Follow
Projekti on tarkoitettu Suomessa toimineiden palomiesten ja pelastajien, sekä ammattilaisten että vapaapalokuntalaisten henkilöprofiileille Genissä.
The purpose of this project is to research firefighters in Finland.
Suomalaisen palokunta-aatteen historiaa
Palokunta-aate rantautui Suomeen Ruotsista. Suomen ensimmäinen palokunta oli vuonna 1838 perustettu Turun vpk, joka on tätä nykyä myös pohjoismaiden vanhin toiminnassa oleva vapaapalokunta.
Suhteellisesti, näinkin varhain perustettu Turun vpk jäi kuitenkin pitkäksi aikaan ainoaksi palokunnaksi Suomessa. Tuon ajan yhteiskunnassa yhdistystoiminta, - jollaista vpk-toimintakin on, oli hyvin vähäistä ja tarkoin kaikenlaista yhdistymistä epäluuloisesti seuraavan venäläisen esivallan kontrollissa.
Turussa vpk:n perustamisen mahdollisti kuitenkin Venäjän keisari Nikolai I politiikassa suomalaisten kannalta juuri tuolloin vallinnut suotuisa tilanne. Taustalla oli myös vasta yksitoista vuotta aikaisemmin vuonna 1827 lähes koko Turun kaupungin tuhonnut raivoisa tulipalo. Poliittinen ilmasto muuttui kuitenkin nopeasti. Kun Helsingissä yritettiin vain neljä vuotta myöhemmin perustaa vpk:ta ei se enää onnistunut.
Venäjän keisari Nikolai I näki kaikenlaisen yhdistystoiminnan epäilyttävänä liikehdintänä eikä sallinut vapaapalokuntienkaan perustamista. Palokunta-aatteen leviäminen Suomeen tyrehtyi siis heti alkuun vaikka tarve ja vaatimukset järjestetyn palontorjunnan kehittämisestä kasvoivat kaiken aikaa.
Seuraava kerran vapaapalokunnan perustaminen oli mahdollista vasta 25 vuotta myöhemmin Porin VPK:n aloittaessa toimintansa vuonna 1863. Tsaari oli vaihtunut ja venäläisten vallanpitäjien politiikka tällä erää suomalaisia kohtaan suopeampi.
Tässä välissä vuonna 1861 oli kuitenkin perustettu Helsingin kaupunkiin vakinainen palokunta. Poliittisten olojen helpottuessa sai myös vpk-aate taas ilmaa hiillokseensa. Vapaapalokuntia alkoi syntyä 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien pienempiin kaupunkeihin ja teollisuusyhteisöihin. Esimerkiksi 1860-luvulla perustettiin vpk:ta mm. myös Uusikaupunkiin, Vaasaan, Viipuriin ja Porvooseen.
Suurimpiin kaupunkeihin perustettiin myös vakinaisia palokuntia; mm. Turkuun 1869, Tampereelle 1892, Kotkaan 1899, Vaasaan 1909.
Kaupungeilla olikin ollut jo pitkään omia sääntöjään palosuojelusta. Maaseudulla palonsammutus oli sen sijaan täysin järjestymätöntä ja vain naapuriavun varassa. Palokunta-aate levisi kuitenkin myös maaseudulle. 1900-luvun alun molemmin puolin perustettiin runsaasti myös kyläpalokuntia ja sammutusryhmiä.
Lähteet:
- Suomen palomuseot: http://www.palomuseot.fi/fi/page/531
- Projektikuva: Palokuntalaisia höyryruiskun äärellä rannassa. Aiheen paikka: Vaasa. Aiheen aika:viimeistään 1910?. Organisaatio: Museovirasto - Musketti. Kokoelma: Historian kuvakokoelma. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0. Finna.fi.