Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Greta Påhlsdotter Matilainen (1774 - 1801)
    Ii syntyneet 1717-1777 (IK255 I C:2) Sivu 429 vuosi 1774 kesäkuu ; SSHY / Viitattu 19.09.2022 (Kummeina: Bonden David Hansson Höyhtyä och des hustru Britha Olofsdotter, Matts Mattsson Rajala, och Henri...
  • Anders Samuelsson Lassus (c.1690 - 1745)
    Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Vöyri, jakso 234: Lotlax 3. Lassus; Kansallisarkisto: / Viitattu 10.9.2022 Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Vöyri, jakso 250, sivu 250: Lotlax 3. Las...
  • Marketa Erkintytär Kinnunen (b. - 1696)
    Paikallisen perimätiedon mukaan mestauspaikka sijaitsi Leppävirran kirkonkylällä vain muutaman sadan metrin päässä kirkosta, Kirkkokaari-nimisen tien kalliolla. Kallioon on uurrettu tarkoitusta varten ...
  • Niilo Niilonpoika Laaninen (b. - 1764)
    Isän perukirja Perukirja 19.10.1764 Niels Johansson Maunu mördat af sin son Nils Nilsson och dräng Jöran Jöransson. d. 13.8.1764, hustru Helena Pehrsdotter d. 3.1764
  • Jakob Simonsson Lager (1799 - 1822)
    Isokyrö, syntyneet ja kastetut: 27.7.1799 28.7.1799 Napo Mäkälä Dr. Simon Jac:sson Lisa Jac:sdr Jacob Isokyrö rippikirja 1802-1810 (UK9-10) ; SSHY / Viitattu 28.02.2025 Isokyrö rippikirja 1811-182...

Mestaus oli tilaisuuden luonteesta huolimatta – tai oikeastaan juuri sen takia – koko kansan tapahtuma. Jo paikan rakentamiseen tarvittiin väkeä: talolliset antoivat puutavaran, seppä tai kauppias naulat ja köysitarpeet. Roviota varten tarvittava lato tai muu rakennus ostettiin sekin joltakulta. Tervaa tarvittiin varsinkin talvella ja märkään aikaan. Pyöveli johti rakennustöitä, ja apuna hänellä oli talonpoikia.

Itse mestaustapahtumaa on Moilasen mukaan kutsuttu Suomen vanhimman kansanopetuksen edustajaksi. Se kertoi paitsi viranomaisten vallasta, myös rikoksen vääjäämättömästä seurauksesta. Kuninkaallisessa kirjeessä vuodelta 1693 mestaustilaisuuteen kutsuttiin kaikkia iästä, sukupuolesta ja asemasta riippumatta.

Jotta viesti tavoitti mahdollisimman monia, esimerkiksi rengit ja piiat saivat vapaata mestauspäivänä ja kouluissa opetus keskeytettiin. Myös oikeuden istunnot pantiin tauolle, jotta käräjäväki pääsi seuraamaan mestausta.

Väkeä saattoikin olla paikalla joukoittain, jo aamusta alkaen. Isoissa kaupungeissa tilaisuus äityi joskus markkinahumuksi, sillä paikalle löysivät myös kauppiaat ja silmänkääntäjät. Mestauspäivä oli tuottoisa myös krouveille. Vuonna 1811 tilanteeseen haluttiin muutos ja maaherra kielsi alkoholin myynnin neljännespeninkulman säteellä mestauspaikasta.

Muitakin lieveilmiöitä tapahtumaan liittyi. Osa yleisöstä kiipesi puuhun nähdäkseen paremmin. Kaikkien pää ei kuitenkaan kestänyt järkytystä, vaan katsojia saattoi kopsahdella puusta mestauksen jälkeen.

Mestauksista tehtiin myös kirjallisia kertomuksia, joista viranomaiset eivät kuitenkaan pitäneet. Näiden arkkiveisujen painaminen ja kaupittelu kiellettiin 1700-luvun puolivälissä, mutta niiden teko jatkui silti.

1700-luvun lopulta alkaen tilaisuuksissa kuultiin viranomaisten ohjeen mukaan myös kirkkoherran puhe. Sen uskottiin uppoavan otolliseen maaperään, mestauksen järkyttämiin kyläläisiin. Tunnetuin puheista oli Moilasen mukaan Anders Chydeniuksen puhe Kruunupyyn mestauspaikalla vuonna 1786. Puheessaan Chydenius vetosi vanhempiin, puhui rankaisemisen tärkeydestä, saarnasi nuorille ja varoitteli aikuisia.

Lähde: YLE Uutiset 3.12.2017: Heidät Suomi mestasi