Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Henric Henricsson Neka (1668 - 1709)
    Asutuksen yleisluettelot > Mouhijärvi, Lavia, Suodenniemi 1675-1694 Asutuksen yleisluettelot > Mouhijärvi, Lavia, Suodenniemi 1695-1714 Ote Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelosta: 1674-97 po H...
  • Gabriel Michelsson Luntan (1800 - 1824)
    Loimaa syntyneet 1783-1803 (AP I Ca:5) ; SSHY / Viitattu 11.09.2023 Aina kun Junttan Kaapo joutui tekemisiin toisten miesten kanssa, hän pian ryhtyi haastamaan riitaa ja tempaisi herkästi puukon tupes...
  • Kaisa Juhontytär Hanhijärvi (1787 - 1818)
    Torpparin tytär, 26-vuotias Kaisa Juhontytär harjoitti salavuoteutta vuonna 1814. Hän onnistui salaamaan tilansa ja synnytti lapsen lokakuussa muiden tietämättä. Kaisa surmasi lapsen veitsellä ja piilo...
  • Carin Jöransdotter Lillböle (1707 - 1733)
    Perniö kastetut Syntynyt / Kastettu 25.10.1707 27.10.1707 Kylä / Talo Lillböle Isä Jöran Hendersson Äiti Elin Andersson Lapsi Karin Kaisa Yrjöntyttären ja veljensä Matti Yrjönpojan koht...
  • Maria Andersdotter (c.1763 - 1800)
    Pohdintaa Ei voi olla tämä Sysmä syntyneet 15.2.1761 : Mynnilä , Anders Eliass. & Anna Ehrsdr. , Maria V hlö, k. 1766 / RK Sysmä 1769-1781 Mynnilä, Cannus, s. 113: / Viitattu 2.7.2023 1. Onk...

Mestaus oli tilaisuuden luonteesta huolimatta – tai oikeastaan juuri sen takia – koko kansan tapahtuma. Jo paikan rakentamiseen tarvittiin väkeä: talolliset antoivat puutavaran, seppä tai kauppias naulat ja köysitarpeet. Roviota varten tarvittava lato tai muu rakennus ostettiin sekin joltakulta. Tervaa tarvittiin varsinkin talvella ja märkään aikaan. Pyöveli johti rakennustöitä, ja apuna hänellä oli talonpoikia.

Itse mestaustapahtumaa on Moilasen mukaan kutsuttu Suomen vanhimman kansanopetuksen edustajaksi. Se kertoi paitsi viranomaisten vallasta, myös rikoksen vääjäämättömästä seurauksesta. Kuninkaallisessa kirjeessä vuodelta 1693 mestaustilaisuuteen kutsuttiin kaikkia iästä, sukupuolesta ja asemasta riippumatta.

Jotta viesti tavoitti mahdollisimman monia, esimerkiksi rengit ja piiat saivat vapaata mestauspäivänä ja kouluissa opetus keskeytettiin. Myös oikeuden istunnot pantiin tauolle, jotta käräjäväki pääsi seuraamaan mestausta.

Väkeä saattoikin olla paikalla joukoittain, jo aamusta alkaen. Isoissa kaupungeissa tilaisuus äityi joskus markkinahumuksi, sillä paikalle löysivät myös kauppiaat ja silmänkääntäjät. Mestauspäivä oli tuottoisa myös krouveille. Vuonna 1811 tilanteeseen haluttiin muutos ja maaherra kielsi alkoholin myynnin neljännespeninkulman säteellä mestauspaikasta.

Muitakin lieveilmiöitä tapahtumaan liittyi. Osa yleisöstä kiipesi puuhun nähdäkseen paremmin. Kaikkien pää ei kuitenkaan kestänyt järkytystä, vaan katsojia saattoi kopsahdella puusta mestauksen jälkeen.

Mestauksista tehtiin myös kirjallisia kertomuksia, joista viranomaiset eivät kuitenkaan pitäneet. Näiden arkkiveisujen painaminen ja kaupittelu kiellettiin 1700-luvun puolivälissä, mutta niiden teko jatkui silti.

1700-luvun lopulta alkaen tilaisuuksissa kuultiin viranomaisten ohjeen mukaan myös kirkkoherran puhe. Sen uskottiin uppoavan otolliseen maaperään, mestauksen järkyttämiin kyläläisiin. Tunnetuin puheista oli Moilasen mukaan Anders Chydeniuksen puhe Kruunupyyn mestauspaikalla vuonna 1786. Puheessaan Chydenius vetosi vanhempiin, puhui rankaisemisen tärkeydestä, saarnasi nuorille ja varoitteli aikuisia.

Lähde: YLE Uutiset 3.12.2017: Heidät Suomi mestasi