Kustaa Anders Tapola

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Tapola
• http://runeberg.org/kuka/1954/0875.html
• http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=161
• Lempäälän seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1885-1895, jakso 263, sivu 283: Kuokkala Nro 4 Tapola rustholli; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23933311 / Viitattu 12.11.2019

  ---

  
  

Kenraali Kustaa Tapola johti joukkonsa Aunuksessa ihmeeseen

Puna-armeija aloitti Laatokan koilliskulmalla Nietjärven karjalaiskylässä heinäkuussa 1944 rajun läpimurtohyökkäyksen suomalaisten U-asemaan. Taistelut Aunuksen kannaksella alkoivat, kun Syväriltä oli vetäydytty 200 kilometriä. Puolustusta johti hämäläisen 5. divisioonan komentaja kenraalimajuri Kustaa Tapola. Jatkosodan aikaiset Karjalan kannaksen taistelut ovat saaneet eniten tilaa Suomen sotahistoriassa. Vähemmälle ovat jääneet Aunuksen taistelut, vaikka myös Itä-Karjalassa ratkaistiin Suomen kohtalo. Erityisen tärkeä oli Nietjärvellä 17. päivän aamun torjuntavoitto, joka vakiinnutti tilanteen. Se oli pieni suurtaistelu.

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Tapola

*http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kenraali_kustaa_tapola_johti_joukko...

*http://yle.fi/uutiset/kustaa_tapola_oli_hamalaisten_tupsukorva_kenr...

*http://brantberg.fi/Tapola%20Kustaa.htm http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/te...

Suomenmaa sai haltuunsa kenraali Tapolan Nietjärven ihmeestä kirjoittaman dokumentin. SEURAAVA teksti on lyhennelmä siitä: ”Saimme puolustettavaksemme lohkon Laatokasta Katitsanlampeen saakka, jonka leveys oli noin 20 kilometriä. Siellä oli kallioon louhitut asemat, joiden yhteyteen oli rakennettu muutamia kalliokorsuja. Aseman edessä kulki ohut este. Nietjärven länsipuolella oli kolme perättäistä estelinjaa. Kahden etumaisen yhteydessä ei ollut asemia, vain paljas kallio. Paikoin oli panssarieste. Kestolaitteet oli varustettu puu- ja irtokivikatoilla. Yleensä asema oli viimeistelemätön. Suojapoteroita ei ollut. Joukot ryhtyivät jatkamaan keskeneräisiä töitä. Erityisen tärkeä oli kallioasemien päällystäminen hiekkasäkeillä. Paperisäkkejä tarvittiin myös aseiden, erityisesti konepistoolien suojaamiseksi tykistö- ja ilmavalmistelun aikana. Miehet vetivät ne esiin vasta lähitaistelun alkaessa.

VIHOLLINEN puolelta tulevista teistä yhtyivät 5. Divisioonan alueella Aunuksen ja Petroskoin päätiet, joiden välissä oli Nietjärven länsirantaa kulkeva tie. Varsinkin takamaastossa oli korkeita vuoria ja niiden välisiä puro- ym. uomia. Selustaan johti vain yksi maantie. Taistelulla tällaisen maaston etureunassa oli vaaransa. Heti ryhdyttiin liikenneolojen parantamiseen rakentamalla tiesolmujen ohittamisteitä. Tarkoituksena oli luoda pohja sitkeälle puolustustaistelulle. 9.7. aamuun mennessä olivat joukot asemissa ja saivat pitkästä aikaa levätäkin korsuissa. Vihollinen ei hukannut aikaa puhkaistakseen asemamme heti...

JO 10.7. klo 5 vihollinen hyökkäsi Lemetin lohkolle, myös panssarit tulivat. Niistä tuhottiin heti seitsemän ja useita vaurioitettiin. Hyökkäys tyrehtyi lyhyen taistelun jälkeen. Aamulla 11.7. vihollisen hyökkäsi etumaisinta asemanosaa vastaan. Kärsimme suuria tappioita, ja taistelu jatkui hyökkäysten ja vastahyökkäysten vuorotellessa. Kuusi panssarivaunua tuhottiin, ja JR 763 kärsi raskaita tappioita. Myös Nietjärven pohjoispuolella torjuttiin hyökkäyksiä. Nyt tuli myös uusi tieto, että pohjoisesta läpi tullut vihollinen oli jo vasemman siipemme selässä...

KLO 5 se avasi tykistön, kranaatinheittimien ja rakettitykkien voimakkaan valmistelun Laatokan - Nietjärven välillä. Se kohdistui etulinjasta kuuden kilometrin syvyyteen. Klo 6 aikaan pyydettiin sulkuja myös Nietjärven pohjoispuolelle. Yleishyökkäys oli käynnissä. Se levisi koko Laatokan Nietjärven välille. Koko päivä taisteltiin. Vihollisen jalkaväki torjuttiin kaikkialla nopeilla ”suluilla ja tulipeitteillä ylös” sekä jalkaväen tulella muualla paitsi oikealla siivellä, jossa syntyi sisäänmurto. Useita panssareita tuhottiin. Uusia joukkoja, tykistöä ja panssaria saapui yhä. Tärkeää oli, että vihollinen ei pääsisi yllättämään.

SIKSI yhteyksiä varmistettiin sekä sivu- että syvyyssuunnassa, myös pienin yhteysosastoin. Yllätykselle alttiisiin kohtiin järjestettiin aseman eteen ”riitakapuloita”, joista ensin taistelu kehkeytyisi. Vihollinen motitettiin myös pohjoissiivellä, ja sieltä oli saatava lähetetyt reservit nopeasti pääsuuntien taakse. Taistelut jatkuivat sielläkin. Jo 14.7. ylipäällikkö lähetti kiitoksen vihollisen pysäyttämisestä... Mutta pahin oli tulossa! Sitä osoittivat lisääntyvät ryhmitykset, joita lentäjämme pommittivat . Paikallisia reservejä vedettiinkin lähemmäksi ja panssaritorjuntaa tiivistettiin. Vihollisen pommitukset alkoivat 14.7. iltapäivällä.

SITÄ seurasi tykistö- ja rakettituli sekä hyökkäykset. Se jatkui ikään kuin uutena vaiheena 15.7. aamusta kohdistuen pääasiassa Laatokan - Nietjärven välille, ja oma vastavalmistelu alkoi. Ennen puoltapäivää tuli edestä yllättävä tieto. Kuikka vallattu, pyydetään panssaria. Sitten: Nietjärven länsirantaa osia päässyt läpi. Sitten tulee tieto: tunkeutunut Nietjärven pataljoonan komentajan komentopaikalle! Toinen murto oikean siiven keskustassa! Niin alkoi kaksi vuorokautta yötä ja päivää kestänyt raju painiskelu.

VIHOLLINEN koetti narraamista antaen kestävän rintamanosan tykistön tulenjohtoon liittyen käskyn vetäytymisestä muiden tasalle. Viime hetkellä saatiin tilanne siellä pysytettyä ennallaan ja muuallakin supistettiin aluetta, vaikka yksi pataljoona menetti tällä alueella jo toisen komentajansa. Erittäin sitkeäksi muodostuivat taistelut noin 400 m x 400 m sisäänmurron alueesta semminkin kun se oli vierinkiviharjua, ja joukkoja oli tappioiden takia käytettävä rajoitetusti, vuorotellen. Taisteltiin käsikranaatein, liekinheittimin ja iskupioneerein vihollisen puolustaessa joka askelta ja asemamme koloa väistymättä tuumaakaan. Lopputulos oli, että vihollisen urhoollinen 114 Divisioona kärsi tappion. Sisäänmurron alueella saatiin vankeja kaikista sen kolmesta rykmentistä.

TÄMÄ torjuntavoittomme vakiinnutti tilanteen Laatokan ranta-alueella rauhantekoon saakka. Ilolla oli jälleen todettava sotilaiden vastuuntunto ja uhrivalmius! Rauhan tultua ne marssivat erinomaisessa järjestyksessä nykyisen rajan taa, tekivät täyskäännöksen. Ja paljastivat päänsä riveistään poistuneille sankareille...” Nietjärven maastoon kaatui tai katosi 500 suomalaista ja 700 haavoittui. Vihollinen menetti 2 200 miestä ja 4 400 haavoittui.

Timo Mikkilä Helsinki

• Lempäälän seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1885-1895, jakso 263, sivu 283: Kuokkala Nro 4 Tapola rustholli; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23933311 / Viitattu 12.11.2019
• Lempäälä rippikirja 1896-1909 (MKO117-136) Sivu 490 Kuokkala, Tapola Rustholli ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1550... / Viitattu 04.02.2021
  
  

  ---

  
  
• Reference: MyHeritage Family Trees - SmartCopy: Dec 29 2017, 11:49:01 UTC