Martti Johannes Ruuth

☆☆☆ Martti Johannes Ruuth is Eric Larsson af Kumo's 13th great grandson. ☆☆☆

• Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Henkilötiedot: 24.5.1888 RUUTH Martti Johannes 22510 (Savokarj.). Synt. Enonkoski 30.10.1870, vanht kappal. Ismael Ruuth ja Charlotte Wilhelmina Blondine Boisman. Yo Suom. norm.lys. TEt 1893, FK 1895, TK 1900, vih. pap. 1903, TL 1905, TT 1907. Helsingin yliop. Suomen ja Skandinavian kirkkohist. ylim. prof. 1918-22, kirkkohistorian prof. 1922-37. † Helsinki 8.5.1962. – Pso 1903 Anna Maria Boxström, k. 1939.
• Kansallisarkisto: Kerimäen seurakunta - Lastenkirjat II 1862-1876 (I Ab:10), Tiedosto 139, sivu 1149-1150: Yläkuona 15 Säminge, Pihlajaniemi Enonkoski Såg / Viitattu 9.2.2023
• Wikipedia: Martti Johannes Ruuth (30. lokakuuta 1870 Enonkoski – 8. toukokuuta 1962 Helsinki)[1] oli suomalainen opettaja, dosentti, kirkkohistorioitsija ja professori.
• Elämä
• Ruuth toimi Helsingin suomalaisen normaalilyseon lehtorina vuosina 1902–1918. Vuonna 1918 punaiset vangitsivat Ruuthin perheineen ja kuljettivat Hämeenlinnaan. Vangitsemisesta, lyhyeksi jääneestä vankeusajasta Hämeenlinnassa ja vankeudesta vapautumisesta on säilynyt Ruuthin oma muistelmakuvaus. Vuosina 1918–1922 hän toimi Helsingin yliopiston ylimääräisenä professorina, josta nousi koulussaselvennä varsinaisen professorin virkaan vuonna 1922 ja toimien siinä virassa aina vuoteen 1937 saakka. Hän toimi myös Kotimaa-lehden päätoimittaja vuosina 1919–1943 sekä Suomen kirkkohistoriallisen seuran sihteerinä 1920–1933 ja sen puheenjohtajana vuosina 1934–1958.
• Perhe
• Ruuthin vanhemmat olivat ruukinpappina Enonkoskella ja sittemmin kappalaisena Mäntyharjulla toiminut, Askolasta kotoisin oleva Ismael Ruuth (1828–1875) ja hänen sysmäläinen vaimonsa Charlotta Wilhelmina Blondine Boisman (1828–1907). Ruuth oli perheen seitsemästä lapsesta nuorin. Lapsikatraaseen kuuluivat hänen lisäkseen tyttäret Martta (Saloheimo), Alima (Cantell) ja Naemi sekä pojat Otto, Karl ja Hanniel (Hanno). Isä Ismael Ruuth kuoli Mäntyharjussa malariaan, kun Martti Ruuth oli vain viisivuotias. Blondine Ruuthin leskenvuosien täytyttyä Mäntyharjussa perhe muutti Helsinkiin, jossa äiti piti koulukotia, ja Martti Ruuth pääsi Normaalilyseoon oppilaaksi.
• Martti Ruuth solmi avioliiton 1903 Helsingistä kotoisin olevan opettaja Anna Maria Boxströmin kanssa, jonka vanhemmat olivat valtioneuvos Adolf Boxström ja Julia Alfthan. Ruuthit saivat neljä lasta: Anna-Maija (1908–1911), kaksospojat Hanno Ismael (1910–1933) ja Martti Adolf (vuodesta 1935 Ruutu) (1910–2005), joista jälkimmäinen tuli tunnetuksi historiantutkijana, koulutuspoliitikkona ja musiikkimiehenä. Jaakko Torsten (vuodesta 1935 Ruutu) (1913–2005) tuli puolestaan tunnetuksi diplomi-insinöörinä sekä Porin Puuvillan johtajana.
• Aikalaiskirja: Kuka kukin on - Who's who in Finland 1954 Ruuth, Martti Johannes, professori, Hki. - * Enonkoski 30. X. 70; vanht varapast. Ismael R. ja Charlotta Wilhelmina Blondina Boisman. Puol. Anna Maria Boxström 03 † 39; vanht tilastoll. päätoim. tirehtööri Anders Johan Adolf B. ja Julia Alfthan. Lapset: Anna-Maria 08 †, Martti 10, Hanno 10 †, Jaakko 12. -Yliopp. 88, fil. kand. 95, teol. kand. 00, vih. pap. 03, teol. lis. 05, toht. 07. Opisk. Haliessa 95, Greifswaldissa 96. Opintomatk. Ruotsiin, Saksaan, Sveitsiin ja Viroon. - Vrin suom. klass, lys. usk. leht. 02-06, Hämeenlinnan 06-08, Hgin suom. normaalilys. 08-18, Hgin yliop. dos. 08-18, kirkkohist. ylim. prof. 18, prof. 22-37. - S. kirkkohist. seuran johtok. j. 09-, siht. 20-33, esimies 34-, Hgin kaup. valt. j. 16-18, lastensuojelulautak. 16-, puheenj. 20-36, Hgin diakonissalait. johtok. j. 23-, S. pyhäkouluyhd. johtok. 25-, kunniaj. 42, ylioppilastutk. lautak. j. 21-38, Kotimaan päätoimitt. 19-43, Teol. aikakausk., Hist. aikakausk. ja Kansallisen Elämäkerraston toim. j. - Julk.: Abraham Achrenius I (väitösk.) 04, I2-II 21, Suomen uskonnollisten liikkeiden historiasta I 15, Luther-tutkimus ja Luther-kuva ennen ja nykyään 16, Martti Luther 17, Suomen pyhäkoulun historia 28, Geschichte der Kirehe Finnlands (Ekklesia B II) 38, Den finska väckelsens tre huvudmän (Nordisk Kristendom) 44, Helsingin Suurkirkko satavuotias 52 (ruots.). - Suom. tiedeakat. j. 25, S. hist. seuran tutkijaj. 18, Lundin teol. tiedek. kunniatoht. 41, Selskabet for Danmarks Kirkehistorien kunniaj. 49. - K. SVR.