Enonkosken paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Enonkosken kunnassa asuneiden, eläneiden ja kuolleiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Enonkoski Esittelyosa

Enonkoski on pieni itsenäinen kunta Itä-Savossa. Nykyisin Enonkosken ainoa rajanaapuri on Savonlinna [1], mutta ennen nykyisen ajan kuntaliitoksia sen naapurikuntia olivat Sääminki, Kangaslampi, Heinävesi, Savonranta ja Kerimäki.

Enonkoski on perustettu 1800-luvun lopulla Kerimäen, Rantasalmen, Heinäveden ja Säämingin osista. Suurin osa Enonkoskea kuului ennen oman seurakunnan perustamista Kerimäkeen.

Linkit alueen paikkakuntien paikkakuntaprojekteihin

Pohjois-Savo
Iisalmi I
Juankoski |
Kaavi I
Karttula |
Keitele |
Kiuruvesi I
Kuopio I
Lapinlahti I
Leppävirta I
Maaninka |
Muuruvesi I
Nilsiä I
Pielavesi |
Rautalampi I
Rautavaara |
Riistavesi I
Siilinjärvi |
Sonkajärvi ja Rutakko |
Suonenjoki I
Säyneinen I
Tervo I
Tuusniemi |
Varkaus I
Varpaisjärvi |
Vehmersalmi I
Vesanto I
Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I
Haukivuori I
Heinävesi I
Hirvensalmi I
Joroinen I
Juva I
Jäppilä I
Kangasniemi I
Kerimäki I
Mäntyharju I
Mikkeli I
Pertunmaa I
Pieksämäki I
Pieksänmaa I
Punkaharju I
Puumala I
Rantasalmi I
Ristiina I
Sääminki I
Savonlinna I
Savonranta I
Sulkava I
Suomenniemi I
Virtasalmi I

Kylät

Hanhijärvi,
Hyypiäniemi,
Ihamaniemi,
Jokisivu,
Kangassaari,
Karvila,
Kattilamäki,
Kirkonkylä,
Laasala,
Muhola,
Paakkunala,
Pihlasmäki,
Riikola,
Vuorikoski,
Simanala

Historia

M. Schjerfbeckin suunnittelema, vuonna 1886 vihitty Enonkosken puukirkko / Museovirasto - Musketti

Enonkosken seurakunnan syntyyn vaikutti ratkaisevasti Enonkosken sahan perustaminen. Saha aloitti toimintansa vuonna 1777, ja se joutui vuodesta 1825 viipurilaisen kauppaneuvoksen Timofei Tichanoffin haltuun. Myöhemmin sahan omistivat hänen poikansa. Kauppahuone laajensi sahan toimintaa siirtämällä sinne Säämingin Naistenlahden sahausoikeudet, ja teollinen toiminta seudulla laajeni edelleen, kun Kangassaaren lasitehdas perustettiin vuonna 1857. Enonkoski olikin Vanhan Kerimäen johtava teollisuuskeskus.

Oman seurakunnan perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1858. Tuolloin eräänä syyskuun lopun sunnuntaina kahdeksan Kerimäen kirkosta palaamassa ollutta sahalaista hukkui Enonveden selällä Mehto- ja Rokkasaarien välissä. Saatuaan tiedon onnettomuudesta Viipuriin Michael Tichanoff ilmoitti ryhtyvänsä toimiin oman kirkon rakentamiseksi tehdasyhteisölle. Senaatti teki 5.6.1859 päätöksen Enonkosken tehdasseurakunnan perustamisesta. Samassa yhteydessä tehdasseurakunnan väelle perustettiin myös kansakoulu [2].

Tichanoffin kauppahuone ajautui konkurssiin vuonna 1872, minkä jälkeen tehdasseurakunnan saarnaajalla ei ollut enää palkanmaksajaa. Jumalanpalvelusten pitäminen jäi pääasiassa lukkarin tehtäväksi, minkä lisäksi Kerimäen vt. kirkkoherra Stråhlman kävi Enonkoskella pitämässä jumalanpalveluksen noin kerran kuussa.

Elokuussa 1875 tuomiokapituli järjesti Enonkoskella pitäjänkokouksen, jossa selvitettiin asukkaiden halukkuutta liittyä uuteen rukoushuonekuntaan. Senaatti teki päätöksen rukoushuonekunnasta 16.11.1876, ja siihen liitettiin sahan ja lasitehtaan lisäksi seuraavat talot [3]:

• Kerimäeltä Hanhijärvi 1–2,4,6,8,10–11,13 ja 17, Makkola 13, Muhola 1–2,4,5–6 ja 8–9, Paakkunala 6–7 ja Simanala 2,10–11,14 ja 17–24
• Rantasalmelta Ahvensalmi 10 ja Joutsenmäki 1 ja 19
• Heinävedeltä Ihamaniemi 1,9,10 ja 12–14
• Säämingistä Varparanta 7,9 ja 11.

Maaherra teki päätöksen itsenäisen Enonkosken kunnan perustamisesta maaliskuussa 1882. Senaatti teki ennakkopäätöksen rukoushuoneseurakunnan muuttamisesta itsenäiseksi seurakunnaksi 20.9.1894, mutta se toteutui vasta toukokuun alussa 1909 [4]. Vuodesta 1909 lähtien Enonkoski on siis toiminut kokonaan itsenäisenä kuntana ja seurakuntana.

Kunnallisesti Enonkoski on edelleenkin itsenäinen, mutta Enonkosken seurakunta liitettiin 1.1.2013 osaksi Savonlinnan seurakuntaa, ja jatkoi toimintaansa Savonlinnan kappeliseurakuntana [5].

Enonkosken naapurikunta Savonranta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Koska kuntaliitos vaati yhteisen kuntarajan, eikä Savonrannalla ja Savonlinnalla sellaista ollut, liitettiin alueita yhdistämään Enonkosken pohjoisosasta 31,24 neliökilometrin kokoinen maa- ja vesikaistale uuteen Savonlinnan kaupunkiin. Kun myös Kerimäki ja Punkaharju vuoden 2013 alusta liitettiin Savonlinnaan, Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi [6].

Viitteet:

[1] Wikipedia: Enonkoski.
[2] Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1, s. 599–600.
[3] Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1, s. 608.
[4] Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1, s. 620.
[5] Savonlinnan seurakunnan www-sivut: Enonkosken kappeliseurakunta ennen ja nyt.
[6] Wikipedia: Enonkoski.

Lähteitä

Enonkosken kirkonkirjat ovat tutkittavissa SSHY:n jäsensivuilla

Seurakunnan olemassaoloa edeltävältä ajalta tutkimusta voidaan jatkaa SSHY:n julkaisemista Kerimäen, Heinäveden, Rantasalmen ja Säämingin kirjoista.

Nettilähteitä

Enonkosken aluetta koskevia kirjoituksia Terho Asikaisen blogissa Entisaikaan Itä-Savossa

Kirjallisuutta

Wikipedia-artikkeli:

• Enonkoski Wikipediassa

Enonkosken alueen paikallishistoriat:

1. Kerimäestä ja Säämingistä erotetun alueen osalta:

• Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan historia vuoteen 1865. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kunnat 1993. ISBN 951-96673-0-X
• Pohjannoro, Lauri: Vanhan Kerimäen historia II. Kerimäen ja Punkaharjun historiaa kunnallishallinnon uudistamisesta 1865 Punkaharjun eroon 1924. Kerimäen vaiheita 1924–1950 sekä katsaus vuosikymmeniin 1951–1980. Kerimäen ja Punkaharjun kunnat 1990. ISBN 952-90-1681-6.
• Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:1. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1970.
• Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:2. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1971.

2. Heinävedestä erotetun alueen osalta (Ihamaniemen kylä):

• Hämynen, Tapio: Heinäveden historia I, Heinäveden historia vuoteen 1865. Heinäveden kunta 1986.
• Martikainen, Heimo: Heinäveden historia II, Heinäveden historia kunnallisuudistuksesta (1865) nykypäiviin. Heinäveden kunta 1989.

Kyläkirjat ja muu Enonkoskea koskeva paikallishistoriallinen kirjallisuus:

• Jouslahti, Helmi (ym.): Ihamaniemi isiemme maata. Ihamaniemen perinnepiiri 1990. ISBN 952-90-1980-7.
• Kuisma, Leila: Enonkosken kirjaston alkuvaiheet v. 1860-1914. L. Kuisma 1979.
• Lampila, Hilkka (ym.): Muinaisuudesta näihin päiviin; Hanhijärvi-Paakkunala-Vuorikoski. Hanhijärven perinnepiiri 1994. ISBN 952-90-5930-2.
• Loikkanen, Heikki ja Kyösti: Joensivut: elämänvirtaa Enonjokivarressa. Heikki ja Kyösti Loikkanen 2006. ISBN 952-92-1403-0
• Loikkanen, Tuomo (toim.): Vesikansaa: Ahvensalmi-Oravi. Ahvensalmen-Oravin kyläyhteisöt 1999.
• Mustonen, Tauno: 10 vuotta kylätoimintaa Simanalassa 1990. Simanalan kylätoimikunta 1991.
• Mälkiä, Sylvi (ym.): Simanalan perinnekirja. Simanalan kylätoimikunta 1989.
• Pelkonen, Antero. Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta. Suomen muinaismuistoyhdistyksen vuosikirja XXII, Helsinki 1902. Teos sisältää runsaasti yli sata vuotta sitten koottua perimätietoa Rantasalmen kihlakunnan alueelta (joka sisälsi mm. koko nykyisen Enonkosken alueen), mm. asutushistoriasta. Kirja on skannattu kokonaisuudessaan nettiin.
• Luostarinen Reijo: Luostaristen suku Savossa ja Karjalassa. Luostaristen sukuseura ry 2016. ISBN 978-952-93-7774-9.
• Asikainen, Terho: Ihamaniemen Asikaiset. Enonkoskelaisen jakokunnan Ihamaniemi n:o 10 ja sitä edeltäneen maakirjatalon Asikkala n:o 12 omistajina ja asuttajina olleiden Asikaisten ja Koikkalaisten historia. Terho Asikainen 2003.
• Asikainen, Terho: Aatto Asikaisen päiväkirjat. Muistiinpanoja 1920-luvun Enonkoskelta. Terho Asikainen 2020.

Savon maakuntahistoriat:

• Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
• Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
• Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
• Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
• Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
• Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
• Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti on perustettu 27.12.2017.