Onni Henrik Määttänen

Mannerheim-ristin ritari, talousneuvos, maanviljelijä. Ilomantsi.

Mannerheim-ristin ritari numero 119. Onni Määttänen eli 102-vuotiaaksi. Hän eli viimeiset aikansa Joensuun Kuntohovissa.

Syntymä / Birth / Рождение:

Onni Henrik Määttänen syntyi 10.2.1908 Ilomantsissa.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Onni Henrik Määttänen vihittiin Kerttu Elina Haran kanssa vuonna 1943.

Kuolema / Death / Смерть:

Onni Henrik Määttänen kuoli 13.06.2010 Joensuussa. Hänet haudattiin 28.06.2010 Ilomantsin evankelisluterilaiselle hautausmaalle. Ylen Uutisten artikkeli hänen hautajaisistaan: [http://yle.fi/uutiset/onni_maattanen_haudan_lepoon_juhlavasti/6159944]

Elämäkerta / Biography / Биография:

Onni Henrik Määttänen (10. helmikuuta 1908 Ilomantsi – 13. kesäkuuta 2010 Joensuu) oli Mannerheim-ristin ritari n:o 119 ja ainoa 100 vuotta täyttänyt ritari. Sodan jälkeen Määttänen toimi maanviljelijänä Ilomantsin Maukkulassa vuoteen 1979 saakka. Hänelle on myönnetty talousneuvoksen arvonimi. Määttänen asui Joensuussa. [1]

Talvisodassa Määttänen palveli lähellä kotiseutuaan Ilomantsin lohkolla toimien komppanianvääpelinä. 13. joulukuuta 1939 hän haavoittui lievästi Oinassalmella. [1]

Jatkosodassa Määttäsestä tuli kaukopartiomies Osasto Kuismasen riveihin. Ritarinimitykseensä 1. elokuuta 1943 mennessä ErP 4:n kaukopartionjohtaja, vääpeli Määttänen oli ehtinyt suorittaa 16 partiomatkaa. Määttänen oli mukana esimerkiksi Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamisretkellä. [1]

Ritarinimityksen perusteluissa mainitaan hänen yhtenä ominaisuutenaan mielenmaltti. Tämä ilmeni hieman erikoisella tavalla hänen haavoittuessaan eräällä partiomatkalla. Määttänen salasi haavoittumisensa ja toimi partiossa loppumatkan ajan tavalliseen tapaan. Toiset saivat tietää vammasta vasta partion palattua tukikohtaan. [1]

Määttäsen viimeinen partiomatka on kuuluisa. Seitsemän miehen partio toimi Karhumäen eteläpuolella syyskuussa 1944. Muonan loppuessa partio yritti saada yhteyden yksikköönsä täydennyksen tilaamista varten, mutta yhteyttä Kyynel-radiolla ei saatu. Yksi partion miehistä oli lisäksi kuumeessa. Kun vastaus viimein saatiin, viesti kuului: Sotatoimet loppuneet tulkaa kotiin niin kuin pääsette. Paluumatka kävellen olisi vienyt kolme viikkoa. Seuraavassa yhteydessä partiolle kuitenkin luvattiin noutolento. Lento oli poikkeuksellinen, koska se tapahtui Neuvostoliiton puolelle ilman lupaa aselevon ollessa jo voimassa. [1]

Hänet ylennettiin ylivääpeliksi 24. helmikuuta 1968. [1]

Kun Määttänen täytti 10. helmikuuta 2008 100 vuotta, hänen syntymäpäiviään juhlittiin Pohjois-Karjalan Prikaatissa. Paikalla oli lähes 400 kutsuvierasta. Juhlapuheen pitänyt Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen luonnehti Määttästä poikkeukselliseksi sotilaaksi ja ihmiseksi. Pennanen välitti myös Puolustusvoimien komentajan amiraali Juhani Kaskealan sekä puolustusministeri Jyri Häkämiehen tervehdyksen ja onnittelut Määttäselle. [1]

Mannerheim-ristin ritareista paikalla olivat Tuomas Gerdt ja Pentti Iisalo. Myös Iisalo piti juhlapuheen Määttäselle. Iisalo kuoli itse 8 kk myöhemmin samana vuonna. Neljäs elossa ollut ritari Heikki Nykänen ei päässyt osallistumaan juhliin. [1]

Määttänen asui kotonaan 97-vuotiaaksi asti ja asui sen jälkeen joensuulaisessa sairaskodissa aina kuolemaansa saakka. Määttänen kuvaili vointiaan vielä hyväksi 100-vuotissyntymäpäivänsä aattona. Hän ei kuitenkaan enää osallistunut Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. [1]

Määttänen kuoli 102-vuotiaana sairaalassa Joensuussa. [1]

[https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_M%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4nen]

MÄÄTTÄNEN Onni Henrik Maanviljelijä, talousneuvos, ylivääpeli. Syntyi 10.2.1908 Ilomantsissa, kuoli 13.6.2010 Joensuussa, haudattu Ilomantsiin Pötönkankaan hautausmaalle. Ritari 119, 1.8.1943, vääpeli, kaukopartionjohtaja 2./ErP 4 (Osasto Kuismanen). Vanhemmat maanviljelijä Antti Määttänen ja Anna Tahvanainen. Puoliso Kerttu Elina Hara k 1993. Lapset Kirsti Elina (1944) Mononen mielisairaanhoitaja Joensuu, Pertti Ensio (1947) työnjohtaja Joensuu, Erkki Aulis (1951) metsätyönjohtaja Ilomantsi, Jouni Martti (1954) rakennusmestari Vantaa. [2]

Kansakoulu, varusmies RTR 1928–30, talousneuvos 1977. Kuului Ilomantsin suojeluskuntaan 1927–44. Kertausharjoitusvuorokausia 1937 yhteensä 20. Pidätettynä 3 viikkoa asekätkentäjutun yhteydessä 1945. [2]

Talvisota: tähystäjä ja tähystäjäaliupseeri ErP 11 1939–40 ja komppanianvääpeli 1940, Ilomantsi, haavoittui 13.12.1939 Oinaansalmella, lomautettu toistaiseksi 1.5.1940. Jatkosota: komppanianvääpeli JR 9 1941, kaukopartionjohtaja Osasto Kuismanen 1941–43 ja ErP 4 1943–44, Aunuksen kannas, Vienan Karjala, Itä-Karjala, Lappi, haavoittui 19.7.1941 Hyrsylässä, kotiutettu 17.11.1944. [2]

Maanviljelijä kotitilalla Ilomantsissa vuoteen 1979. [2]

Ilomantsin kunnanvaltuuston jäsen 1946–53 ja 1957–68, tutkijalautakunnan jäsen 1946–54, 1958–59, 1970–77 ja varapuheenjohtaja 1971–77, Maukkulan koulun johtokunnan jäsen 1949–53, Maukkulan sammutuspäällikkö 1949–54 ja 1957–60, Maukkulan piirikirjaston johtokunnan jäsen1954–56, kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastaja 1955–72 ja tarkastajien puheenjohtaja 1958–60 ja 1965–72, Ammattioppilaitosten kuntainliiton jäsen 1957–66, Sairaalalaitoksen johtokunnan jäsen 1958–64, jakotoimitusten uskottu mies 1959–80, kunnallisvaalien keskusvaalilautakunnan jäsen 1960, 1964, 1968 ja 1972, Pohjois-Karjalan keskussairaalapiirin kuntainliiton liittovaltuuston jäsen 1961–64, kunnan edustaja Pohjois-Karjalan vajaamielisten keskuslaitoksen kuntainliitossa 1963, terveydenhoitolautakunnan jäsen 1963–65, Pohjois-Karjalan ammattioppilaitosten liittovaltuuston jäsen 1964–68, kunnan edustaja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n yhtiökokouksissa 1965–70, Kansalaisopiston valiokunnan jäsen 1966, Paiholan B-sairaalan kuntainliiton liittovaltuuston jäsen 1969-72, keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja 1973–76, historiatoimikunnan jäsen 1974–75. Maataloustuottajain Keskusliiton Pohjois-Karjalan osaston puheenjohtaja 1963–75 ja varapuheenjohtaja useita vuosia, Maataloustuottajain Keskusliiton johtokunnan jäsen 1968–73, Ilomantsin Manttaalikunnan jäsen ja monivuotinen puheenjohtaja, Ilomantsin Manttaali-Säätiön hallituksen jäsen. Ilomantsin Sotaveteraanien perustajajäsen 1966–10 ja kunniajäsen 1988, Sotainvalidien Veljesliiton Ilomantsin osaston jäsen, hallituksen jäsen ja hallituksen varapuheenjohtaja 1967–87, Laskuvarjojääkärikillan jäsen, Pohjois-Karjalan Rajamieskillan Ilomantsin osaston jäsen ja kunniajäsen, Pohjois-Karjalan Rajamieskillan kunniajäsen 1988, Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin kunniajäsen 1992, 21. Prikaatin Perinneyhdistyksen kunniajäsen 2006, Runonlaulajain Pirttirahaston hoitokunnan jäsen. Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnan jäsen 1976–10. [2]

Korpraali 1.11.1929, alikersantti 21.12.1939, kersantti 15.4.1940, ylikersantti 11.7.1941, vääpeli 16.8.1941, ylivääpeli 24.2.1968. MR 2, VR 4 tlk, VR 4 mk, SL Ar, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm, Sot am. [2]

”Ylipäällikkö on pvm:llä 1.8.43 nimittänyt Vapaudenristin 2.luokan Mannerheim-ristin ritariksi vääpeli Onni Henrik Määttäsen, joka on hänelle uskotuissa tärkeissä erikoistehtävissä, joiden laatua ja tuloksia sodan vielä jatkuessa ei ole syytä yksityiskohtaisemmin selvittää, osoittanut ainutlaatuista johtaja- ja aloitekykyä, erinomaista mieskohtaista rohkeutta ja neuvokkuutta mitä vaikeimmissa olosuhteissa. Hänen suorituksensa ja saavutuksensa on luettava suomalaisen sotilaan uljaimpien ja kunniakkaimpien tekojen joukkoon.” [2]

[http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit/maattanen_i_onni_i_h...]

Karjalan Heimo: Määttäsestä talousneuvos [3]

Tasavallan presidentti on myöntänyt talousneuvoksen arvonimen maanviljelijä, Mannerheimristin ritari Onni Määttäselle Ilomantsista. Huomionosoituksen luovutti Määttäselle Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan Liiton, MTK:n Pohjois-Karjalan Säästöpankin, Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistysten Liiton ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan edustajien lähetystö.

Onni Määttänen on aktiivisesti osallistunut myös karjalaisten kulttuuritoimintaan. Muun ohella hän on alusta alkaen ollut mukana Runonlaulajapirtin aikaansaamisessa, hoitamisessa, laajennussuunnitelman toteuttamisessa ja on sitä edelleen. Onnea Onnille!

Vääpeli Onni Henrik Määttänen toimi sodan aikana Päämajan tiedusteluosaston kaukopartiojoukoissa sissipäällikkönä. Hänestä tuli Mannerheimristin ritari n:o 119/1.8.43. Ylipäällikön perusteluissa todetaan hänen osoittaneen vaikeissa olosuhteissa tehtävässään ainutlaatuista johtaja- ja aloitekykyä sekä mieskohtaista neuvokkuutta ja rohkeutta. Hänen saavutuksensa luetaan suomalaisen sotilaan uljaimpien ja kunniakkaimpien tekojen joukkoon.

(Hän haavoittui sekä talvi- että jatkosodassa. Sissipäällikkönä hän suoritti 16 pitkää kaukopartiomatkaa viettäen vihollisen selustassa toistasataa päivää.)

[Karjalan Heimo 1977, Sampo-tietokanta, Karjalan Sivistysseura ry.]

Viitteet:

[1] Onni Määttänen [https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_M%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4nen]

[2] Mannerheim-ristin ritarit: Määttänen Onni Henrik [http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit/maattanen_i_onni_i_h...]

[3] Karjalan Heimo 1977, Sampo-tietokanta, Karjalan Sivistysseura ry.

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Legendaarisen kaukopartiomiehen Suomi-konepistooli makasi vuosikymmeniä muurahaispesässä - huippuharvinainen ase nyt esillä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001196717.html

Mannerheim-ristin ritarin Onni Määttäsen muotokuvan paljastustilaisuus Kontiorannassa: http://www.pkreservi.fi/lehti/Lehti2_06/maattanen.htm

Sodan ja rauhan ritarin vuosisadan mittainen taival: http://www.pkreservi.fi/lehti/Lehti3_10/KAP3_10S06.pdf

Karjalan Heimo: Määttäsestä talousneuvos: http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-ar...

Onni Henrik Määttäsen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa: http://www.hs.fi/muistot/a1364356343612

Karhunen, Joppe: Taistelujen miehet : Mannerheim-ristin ritarien taisteluista ja vaiheista. Porvoo : WSOY, 1972. ISBN 951-0-00639-4.

Mäkelä, Jukka L.: OsKu : Tiedustelua ja kaukopartiointia välirauhan ja jatkosodan ajoilta. Porvoo, Helsinki : Werner Söderström Osakeyhtiö, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.

Tikkanen, Pentti H.: Marskin kaukopartioritarit : Kaukopartiopataljoonan eli Erillisen Pataljoona 4:n Mannerheim-ristin ritarit. Hämeenlinna: Karisto, 1995. ISBN 951-23-3482-8.

Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_M%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4nen

Tämä profiili oli Suojärvi-projektin 27. viikkoprofiili (12.06.2016-18.06.2016).