Follow
Suomen keskiajan sukututkimus: Katkaisut
- Takaisin pääprojektiin (Suomen keskiajan sukututkimus)
- Facebook-ryhmä Keskiajan ja varhaisempien aikojen sukututkimus
Projekti katkaisee sukujuontoja, joissa on virheitä. Kaikki katkaisut vaativat tarkat perustelut ja niiden yhteydessä soveltuvien lähdeaineistojen esittämisen. Yhtään katkaisua ei tehdä jos perustelut eivät ole kunnossa. Katkaisujen yhteydessä ei poisteta profiileita, ainoastaan katkaistaan yhteyksiä niiden välillä. Jos uusia lähdeaineistoja ja tulkintoja ilmenee, katkaisten profiileiden yhteyksiä voidaan muuttaa.
Kannattaa avata ja jatkaa keskusteluja profiileiden yhteydessä!
Tehdyt katkaisut ==
Tilanne: 12.11.2017
- (28). On esitetty että Alavuden Vihoisten talollinen Matti Ilkka olisi ollut Jaakko Pentinpoika Ilkan poika. Tälle asialle ei kuitenkaan ole löydetty vahvistusta alkuperäisistä lähteistä. Asiaa on pyritty myös todistamaan DNA-tutkimuksen keinoin, mutta lopputulos on nykytietämyksen valossa moniselitteinen, eikä tämäkään näinollen vahvista isä-poika-sukulaisuutta. Myös Jaakko Ilkka seura ry kertoo toistaiseksi nettisivuillaan odottavansa todisteita, eikä pysty vahvistamaan asiaa. (30. lokakuuta 2017). Matti Ilkka.
- (27). Gabriel Anrepin tutkimuksessa "Svenska adelns ättar-taflor" Botvid Bengtsson on merkitty virheellisesti Benedict Nilssonin pojaksi. Saman oletuksen teki myös Jully Ramsay. Tämän oletuksen kumosi Gustaf Elgenstierna teoksessaan "Den introducerade svenska adelns ättartavlor". Lähdetietoja hänen vanhemmistaan ei ole löytynyt. Botvid Bengtsson.
- (26) Joissain tutkimuksissa viipurilaisen kauppias Per Eriksson Påsan isän Erikin isän oletetaan olleen Knut Jönsson Posse. Lähdetietojen valossa Erik kuitenkin tunnetaan vain hänen poikansa patronyymin perusteella, eikä tarkempaa tietoa Erikistä tai hänen vanhemmistaan ole löytynyt. Lähdeaineistossa ei esiinny Knut Jönsson Possella lapsia, ei edes Knutin perintöasioissa. Henrik Falck spekuloi sillä, että Erik Påsa olisi ollut Knut Jönsson Possen poika. Hän oletti, että Knut ja Erik Påsa olisivat avioliiton ulkopuolisia lapsia. Knutin Ruotsissa asunut vaimo Birgitta Gustafsdotter Sture ei olisi voinut olla Erikin äiti toisaalta ikänsä takia (Erik syntyi 1480 jälkeen), ja toisaalta sen takia, että Birgitta luovutti perintöä mm. kirkolle, eikä poikaa mainittu. Per Eriksson Påsa.
- (25) Joissain tutkimuksissa on esitetty, että ratsumies Per Mårtensson Friisin vaimo Anna Persdotter Skalmin äiti olisi Dufva-sukua. Tälle ei ole esitetty kuitenkaan perusteluja, jotka perustuisivat lähdetietohin. Anna Persdotter Skalm.
- (24) Joissain tutkimuksissa on nimismies Erik Larssonin, i Gästerby, vaimon Marietta Henriksdotterin isäksi mainittu Henrik Dyniusson till Dönsby. Henrik Dyniusson sai aateluuden 1467, todennäköisesti jo varttuneena miehenä. Marietta myi maata poikansa kanssa 100 vuotta myöhemmin. Aikaikkunat eivät täsmää. Tapio Vähäkankaan mukaan olisi mahdollista, että Marietta Henriksdotter olisi Henrik Henriksson vanhemman tytär ja siis nuoremman Henrik Henrikssonin sisar. Marietta oli Henrik Dyniussonin jälkeläinen, koska hänen tyttärensä luovuttivat kuninkaalle Henrikin jo vuonna 1455 Mustiosta ostamaa maata.[ Marietta Henriksdotter till Dönsby Marietta till Dönsby].
- (23) Kolmen aatelissuvun (Stubbe, Ekelöf, Creutz) kantaäiti Margareta i Härtönäs ei kuulunut mihinkään sukuun Jägerhorn, kuten joissain tutkimuksissa on oletettu. Sukunimeä Jägerhorn af Hertonäs ei ollut myöskään olemassa kuin kansantaruissa. Huomaa vielä, että Margareta i Härtonäs ei ollut sama henkilö kuin Margareta Pedersdotter i Hevonpää. Edellinen syntyi n. 1424. Jälkimmäinen syntyi Hevonpäässä Paimiossa ja oli Naantalissa nunnana. Hän oli ollut siellä jo jonkin aikaa 1517. Hänen syntymä- ja kuolinaikansa eivät ole tiedossa, mutta hänen veljensä eli n. 1540 asti ja sisarensa kuoli 1569. Aikaikkunat ovat erilaiset. Margareta i Härtonäsin vanhempia ei tunneta. Margareta i Härtonäs.
- (22) Jossain tutkimuksissa on arveltu sotakomissaari Erik Andersson Tranan äidin olevan Stiernkors-sukua ja edelleen hänen isänsä Kyander-sukua, mutta tätä väitteelle ei löydy todisteita. Tässä yhteydessä on vedottu Arvi Korhosen "Eerikki Antinpoika" -kirjaan, josta ei kuitenkaan siitäkään löydy mainintaa Stiernkors- tai Kyander -suvuista. Tranan ja Stiernkorsin aatelistauluissa ei esitetä henkilöitä, jotka tulisivat kyseeseen. Jos Erik Tranan äiti olisi ollut aateliseen Stiernkors-sukuun kuuluva, olisi tästä mainintoja.Erik Andersson Trana.
- (21) (a) Yhteys maaherra Jösse Finnssonin spekulatiivisiin vanhempiin alilaamanni Finnved Magnussoniin ja valtaneuvos Magnus Knutssonin tyttäreen Kristina Magnusdotteriin (Aspenäs-suku) on katkaistu ja tehty MP-profiilit. (b) Yhteys alilaamanni Finnved Magnussonin ja Kristina Magnusdotterin (Aspenäs-suku) on katkaistu ja tehty MP-profiilit. Maaherra Jösse Finnssonin vanhemmat ovat tuntemattomia ja Finnved Magnussonin vaimo on tuntematon. Vuoriviskaali Carl Gustaf Kröningssvärd väitti 1853 julkaistuissa sukutauluissaan (osa hänen teostaan Diplomatarium Dalekarlicum) että Jösse Finnsson oli Finnved Magnussonin ja Kristina Magnusdotterin (Aspenäs-suku, aiemmin kutsuttu nimellä "Blå") poika. Tälle väitteelle ei ole lähdemateriaaleissa mitään tukea. Valtaneuvos Magnus Knutssonin (Aspenäs-suku) tytär Kristina ei ollut myöskään naimisissa Finnved Magnussonin kanssa vaan valtaneuvos Finnved Finnvedssonin (Frössvik-suku) kanssa, viite: Ruotsin Ritarihuoneen ja ammattihistorioitsijoiden yhteistyössä julkaisemat sukutaulut Äldre Svenska Frälsesläkter, nide 1, s. 12 (1957). Finnved Magnusson, jonka Kröningssvärd ilman perusteita asetti Jösse Finnssonin isäksi oli Västmanlandin ja Taalainmaan alilaamanni 1366-1377 (SD 8678, DS 9416). Hänen sukuvaakunansa oli tähti (ei sarvi!) ja hän kuului kuului keskiaikaiseen rälssisukuun Stallare. Hän ei myöskään asunut Främbyssä Kopparbergetin lähellä, kuten joissain sukutauluissa väitetään. Jösse Finnsson.
- (20) Yhteys rälssimies Olof Mattsson Hornin ja hänen sisarensa spekulatiiviseen isään Mathis von der Saheen katkaistu ja tehty MP-profiilit. Ragnar Rosén on Vehkaladen pitäjän historiassa pitänyt Olof Mattsson Hornin isänä Mathis von der Sahea, jonka hän oletti saapuneen Vehkalahdelle 1350-luvulla - v. 1618 tallennetun tarinan mukaan. Tarina on säilynyt myös kahtena laitoksena Rosénin käyttämän lisäksi. Niistä ilmenee, että Sahe ei tullut Vehkalahdelle vaan Porvoon pitäjän Kalax-kylään ja että hän saapui sinne kuningas Eerik Pommerilaisen aikana. Hän ei siis voi olla Horn-suvun kantaisä. Sahen jälkeläiset olivat tarinan mukaan ratsupalvelusta suorittavia rälssitalonpoikia. He eivät ole tunnistettavissa säilyneistä asiakirjoista. Olof Mattsson Horn.
- (19) Yhteys Viipurin linnan käskynhaltijan Erengisle Björnsson Djäknin Karin-vaimosta spekulatiiviseen isään kuningas Karl VIII Knutsson Bondeen katkaistu ja tehty MP-profiilit. Erengisle Björnssonin vaimoa Karinia ei ole osoitettu kuningas Karl VIII Knutsson Bonden aviottomaksi tyttäreksi alkuperäislähteissä. Tämä väittämä on alunperin peräisin aatelin väärinkäytösten tutkijan, kirjurin Jakob Larsson Teitin valitusrekisteristä 1555-1556 muodossa "kuten sanovat" ("som the seija"). Rekisteri on kuitenkin monitulkintainen ja epäilyksiä sisältävä: merkinnät voivat tarkoittaa myös että Karin oli Erengislen nimellinen tytär, ja Karlin biologinen tytär. Myöhemmin löytyneen keskiajan asiakirjan v. 1461 mukaan Erengislen vaimon Karinin vanhemmat olivat kuolleet heinäkuussa 1461 mennessä, ja että heillä oli maanomistuksia Smoolannissa ja Hallannissa. Tämä tieto poissulkee mahdollisuuden että ko. Karin olisi ollut kuningas Karlin tytär, mutta jättää toki avoimeksi mahdollisuuden että olisiko Erengisle ollut naimisissa toisen Karinin kanssa. Tästä ei ole kuitenkaan lähdeaineistoa. Todisteita Karinin alkuperästä ei ole. Karinia ei myöskään mainita ruotsalaisissa kuninkaita koskevissa alkuperäislähteissä. Näissä lähteissä esiintyy aviottomia lapsia, ja jopa kuninkaan palvelijoita. Erengisle Djäkn.
- (18) Yhteys Armassaaren Olof Anundsson Tulkista spekulatiiviseen isään Anund Olofsson Tulkkiin katkaistu ja tehty MP-profiilit. Olof Anundsson Tulkin vanhemmat eivät ole tiedossa. Joidenkin tutkimusten mukaan hänen isänsä oli Anund Olofsson Tulkki, joka oli kotoisin Salangenista (ruots. Selånger) Norjasta. Väärä tieto tulee Armas Luukon tulkinnasta vanhasta dokumentista Isak Fellman: Handlingar ang. finska Lappmarken IV kirjassa Lapin historia II. Asiakirja koskee erästä Jon Anundssonia, joka vei isänsä haudattavaksi Salangeniin Norjaan ("till Iffuarstad i Sälånger til at begraffues"). Lisäksi Anund Olofsson Tulkkila kuoli jo vuonna 1567, eikä hänellä olli Jon-nimistä poikaa. Olof Anundsson Tulkki.
- (17) Yhteys Karvian Kantin kestikievarin isännästä Tuomas Yrjönpoika Kantista spekulatiiviseen isään Göran Svinhufvudiin katkaistu ja tehty MP-profiilit. Tuomas Yrjönpoika Kantin isä oli Jämijärven Yrjö Luukkaanpoika, ei Skanssin tilan perustaja Göran Svinhufvud, kuten suullisessa perimätiedossa on arveltu. Myös DNA-tutkimuksen tulokset poissulkevat Svinhufvud-suvun yhteyden. Tuomas Kantti.
- (16) Yhteys Hämeenkyrön Osaran ratsutilallisen Hannu Laurinpoika Osaran spekulatiiviseen isään Lars Hansson Rothiin katkaistu ja tehty MP-profiilit. Osaroiden yhteydestä Roth-sukuun ei ole löytynyt lähdeaineistoa. Hannu Laurinpoika Osara.
- (15) Yhteys Peder Flemingin spekulatiiviseen isään Pommerin Barthin voutiin Klas Flemingiin katkaistu ja tehty MP-profiili. Linkitys kuitenkin säilytetty sekä Peder Flemingistä että Klas Flemingistä tekstikentissä toisiinsa. Peder Flemingin isä voi mahdollisesti olla ollut vouti Klas Fleming Barthissa Pommerissa, mutta tämä henkilö voi olla myös toinen sukulainen kuin isä. Ruotsin ritarihuoneen CD mainitsee: En Claus Fleming, som namnes mellan åren 1331–1354, och som var fogde i Barth i Pommern, kan möjligen hava varit fader till släktens äldste med full visshet kände stamfader, riddaren Peder Fleming, och i så fall farfader till lagmannen Klas Fleming. I en gammal släktbok i Rålambska samlingen i kungliga biblioteket säges nämligen denne vara »kommen af Pomern». Peder Fleming.
- (14) Yhteys Olof Jönsson Tawastin spekulatiiviseen vaimoon Kristina Rötkersdotter Jägerhorn af Spurilaan katkaistu ja lapset siirretty Katarina Fincke -vaimolle, jota Holmén ja Anthoni pitävät luotettava nimenä, vaikka lähdetietoja ei hänestä ole, mutta Olof Tawastin yhteydessä esiintyy eräs Fincke. Katarina Fincke.
- (13) Yhteys Hollolan kihlakunnantuomari Nils Olofsson Tawastin kahteen väärän vaimoon ja lapsiin katkaistu ja luotu MP-profiili Nils Olofsson Tawast.
- (12) Yhteys rälssimies Olof Jönsson Tawastin spekulatiivisiin vanhempiin katkaistu ja luotu MP-profiili Olof Jönsson Tawast.
- (11) Yhteys Tammelan majoitusmestarin Sven Mårtensson Buchtin spekulatiivisiin vanhempiin katkaistu ja luotu MP-profiili Sven Bucht.
- (10) Yhteys Birger Jarlin äidin Ingrid Ylvan spekulatiiviseen äitiin katkaistu ja tehty MP-profiiliksi. Ingrid Ylvan äidistä ei ole olemassa ollenkaan tietoja. Ingrid Ylva Sunesdotter.
- (9) Yhteys kauppias Author Duvallin spekulatiivisiin vanhempiin katkaistu ja tehty MP-profiiliksi. Authorin on arveltu olevan skotti, saksalainen tai hollantilainen, mutta tarkempaa tietoa ei ole. Author Duvall.
- (8) Tehty tekninen katkaisu Erik Ångelman-Sursillin vanhempiin, joissa oli virheellinen toisto, ja luotu MP-profiili. Hänen vanhempiaan ei tunneta. Erik Ångerman Sursill.
- (7) Vastaavat merkinnät myös Klas Pedersson Flemingille. Lisätty myös hänelle tuntematon vaimo Cecilia ja tehty MP-profiilit. Klas Fleming.
- (6) Henrik Olofsson Hornin vaimo N. N. Klasdotter Djäkn erotettu joissain tutkimuksissa esiintyvästä toisesta miehestä Klas Pedersson Flemingistä ja tehty MP-profiilit. ÄSF: Den i olika släktfböcker förekommande uppgiften, att en dotter, vid namn Cecilia hade varit gift med lagmannen i Finland Klas Fleming, styrkes ej av 1551 års släktredogörelse (Wallin i HArk 16:1, s 114 ff) och är uppenbart oriktig. N. N. Klasdotter Djäkn.
- (5) Jacobuksen isä Paimion kirkkoherra Matthias Sigfridi oli eri henkilö kuin vallesmanni Matts Sigfridsson Paimion Silkkilästä. Tämä selvennetty myös vallesmannin profiiliin, joka myös tehty MP-profiiliksi. Matthias Sigfridi.
- (4) Akaan kirkkoherra Jacobus Matthiæ Ichtydius on erotettu vääriksi osoitetuista vanhemmista ja merkitty hänen vanhemmikseen Matthias Sigfridi ja Brita Henriksdotter, artikkelin [Sami Lehtonen, Jacobus Matthiæ Ichtydiuksen syntyperä, Genos 84 (2013), s. 250] mukaan, sekä tehty MP-profiilit. Jacobus Ichtydius.
- (3) Magnus Klasson Flemingin vaimon Elinin spekulatiivinen yhteys Nils Hermansson Kurkeen ja Cecilia Filipsdotter Folkungaan (oä gren) katkaistu ja luotu MP-profiilit. Perintöasiakirjojen perusteella Nilsillä ja Cecilialla ei ollut jälkikasvua. Magnus Fleming.
- (2) Yhteys spekulatiiviseen puolisoon Henrik Larsson Mustapartaan ja Henrikin lapsiin katkaistu, ja luotu MP-profiilit. Lucia Bure.
- (1) Yhteys spekulatiivisiin vanhempiin katkaistu ja luotu MP-profiili. Jakob "Jeppe" Kurki.
Suomen keskiajan sukututkimus: Katkaisut
- Takaisin pääprojektiin (Suomen keskiajan sukututkimus)
- Facebook-ryhmä Keskiajan ja varhaisempien aikojen sukututkimus
Projekti katkaisee sukujuontoja, joissa on virheitä. Kaikki katkaisut vaativat tarkat perustelut ja niiden yhteydessä soveltuvien lähdeaineistojen esittämisen. Yhtään katkaisua ei tehdä jos perustelut eivät ole kunnossa. Katkaisujen yhteydessä ei poisteta profiileita, ainoastaan katkaistaan yhteyksiä niiden välillä. Jos uusia lähdeaineistoja ja tulkintoja ilmenee, katkaisten profiileiden yhteyksiä voidaan muuttaa.
Kannattaa avata ja jatkaa keskusteluja profiileiden yhteydessä!
Tehdyt katkaisut ==
Tilanne: 12.11.2017
- (28). On esitetty että Alavuden Vihoisten talollinen Matti Ilkka olisi ollut Jaakko Pentinpoika Ilkan poika. Tälle asialle ei kuitenkaan ole löydetty vahvistusta alkuperäisistä lähteistä. Asiaa on pyritty myös todistamaan DNA-tutkimuksen keinoin, mutta lopputulos on nykytietämyksen valossa moniselitteinen, eikä tämäkään näinollen vahvista isä-poika-sukulaisuutta. Myös Jaakko Ilkka seura ry kertoo toistaiseksi nettisivuillaan odottavansa todisteita, eikä pysty vahvistamaan asiaa. (30. lokakuuta 2017). Matti Ilkka.
- (27). Gabriel Anrepin tutkimuksessa "Svenska adelns ättar-taflor" Botvid Bengtsson on merkitty virheellisesti Benedict Nilssonin pojaksi. Saman oletuksen teki myös Jully Ramsay. Tämän oletuksen kumosi Gustaf Elgenstierna teoksessaan "Den introducerade svenska adelns ättartavlor". Lähdetietoja hänen vanhemmistaan ei ole löytynyt. Botvid Bengtsson.
- (26) Joissain tutkimuksissa viipurilaisen kauppias Per Eriksson Påsan isän Erikin isän oletetaan olleen Knut Jönsson Posse. Lähdetietojen valossa Erik kuitenkin tunnetaan vain hänen poikansa patronyymin perusteella, eikä tarkempaa tietoa Erikistä tai hänen vanhemmistaan ole löytynyt. Lähdeaineistossa ei esiinny Knut Jönsson Possella lapsia, ei edes Knutin perintöasioissa. Henrik Falck spekuloi sillä, että Erik Påsa olisi ollut Knut Jönsson Possen poika. Hän oletti, että Knut ja Erik Påsa olisivat avioliiton ulkopuolisia lapsia. Knutin Ruotsissa asunut vaimo Birgitta Gustafsdotter Sture ei olisi voinut olla Erikin äiti toisaalta ikänsä takia (Erik syntyi 1480 jälkeen), ja toisaalta sen takia, että Birgitta luovutti perintöä mm. kirkolle, eikä poikaa mainittu. Per Eriksson Påsa.
- (25) Joissain tutkimuksissa on esitetty, että ratsumies Per Mårtensson Friisin vaimo Anna Persdotter Skalmin äiti olisi Dufva-sukua. Tälle ei ole esitetty kuitenkaan perusteluja, jotka perustuisivat lähdetietohin. Anna Persdotter Skalm.
- (24) Joissain tutkimuksissa on nimismies Erik Larssonin, i Gästerby, vaimon Marietta Henriksdotterin isäksi mainittu Henrik Dyniusson till Dönsby. Henrik Dyniusson sai aateluuden 1467, todennäköisesti jo varttuneena miehenä. Marietta myi maata poikansa kanssa 100 vuotta myöhemmin. Aikaikkunat eivät täsmää. Tapio Vähäkankaan mukaan olisi mahdollista, että Marietta Henriksdotter olisi Henrik Henriksson vanhemman tytär ja siis nuoremman Henrik Henrikssonin sisar. Marietta oli Henrik Dyniussonin jälkeläinen, koska hänen tyttärensä luovuttivat kuninkaalle Henrikin jo vuonna 1455 Mustiosta ostamaa maata.[ Marietta Henriksdotter till Dönsby Marietta till Dönsby].
- (23) Kolmen aatelissuvun (Stubbe, Ekelöf, Creutz) kantaäiti Margareta i Härtönäs ei kuulunut mihinkään sukuun Jägerhorn, kuten joissain tutkimuksissa on oletettu. Sukunimeä Jägerhorn af Hertonäs ei ollut myöskään olemassa kuin kansantaruissa. Huomaa vielä, että Margareta i Härtonäs ei ollut sama henkilö kuin Margareta Pedersdotter i Hevonpää. Edellinen syntyi n. 1424. Jälkimmäinen syntyi Hevonpäässä Paimiossa ja oli Naantalissa nunnana. Hän oli ollut siellä jo jonkin aikaa 1517. Hänen syntymä- ja kuolinaikansa eivät ole tiedossa, mutta hänen veljensä eli n. 1540 asti ja sisarensa kuoli 1569. Aikaikkunat ovat erilaiset. Margareta i Härtonäsin vanhempia ei tunneta. Margareta i Härtonäs.
- (22) Jossain tutkimuksissa on arveltu sotakomissaari Erik Andersson Tranan äidin olevan Stiernkors-sukua ja edelleen hänen isänsä Kyander-sukua, mutta tätä väitteelle ei löydy todisteita. Tässä yhteydessä on vedottu Arvi Korhosen "Eerikki Antinpoika" -kirjaan, josta ei kuitenkaan siitäkään löydy mainintaa Stiernkors- tai Kyander -suvuista. Tranan ja Stiernkorsin aatelistauluissa ei esitetä henkilöitä, jotka tulisivat kyseeseen. Jos Erik Tranan äiti olisi ollut aateliseen Stiernkors-sukuun kuuluva, olisi tästä mainintoja.Erik Andersson Trana.
- (21) (a) Yhteys maaherra Jösse Finnssonin spekulatiivisiin vanhempiin alilaamanni Finnved Magnussoniin ja valtaneuvos Magnus Knutssonin tyttäreen Kristina Magnusdotteriin (Aspenäs-suku) on katkaistu ja tehty MP-profiilit. (b) Yhteys alilaamanni Finnved Magnussonin ja Kristina Magnusdotterin (Aspenäs-suku) on katkaistu ja tehty MP-profiilit. Maaherra Jösse Finnssonin vanhemmat ovat tuntemattomia ja Finnved Magnussonin vaimo on tuntematon. Vuoriviskaali Carl Gustaf Kröningssvärd väitti 1853 julkaistuissa sukutauluissaan (osa hänen teostaan Diplomatarium Dalekarlicum) että Jösse Finnsson oli Finnved Magnussonin ja Kristina Magnusdotterin (Aspenäs-suku, aiemmin kutsuttu nimellä "Blå") poika. Tälle väitteelle ei ole lähdemateriaaleissa mitään tukea. Valtaneuvos Magnus Knutssonin (Aspenäs-suku) tytär Kristina ei ollut myöskään naimisissa Finnved Magnussonin kanssa vaan valtaneuvos Finnved Finnvedssonin (Frössvik-suku) kanssa, viite: Ruotsin Ritarihuoneen ja ammattihistorioitsijoiden yhteistyössä julkaisemat sukutaulut Äldre Svenska Frälsesläkter, nide 1, s. 12 (1957). Finnved Magnusson, jonka Kröningssvärd ilman perusteita asetti Jösse Finnssonin isäksi oli Västmanlandin ja Taalainmaan alilaamanni 1366-1377 (SD 8678, DS 9416). Hänen sukuvaakunansa oli tähti (ei sarvi!) ja hän kuului kuului keskiaikaiseen rälssisukuun Stallare. Hän ei myöskään asunut Främbyssä Kopparbergetin lähellä, kuten joissain sukutauluissa väitetään. Jösse Finnsson.
- (20) Yhteys rälssimies Olof Mattsson Hornin ja hänen sisarensa spekulatiiviseen isään Mathis von der Saheen katkaistu ja tehty MP-profiilit. Ragnar Rosén on Vehkaladen pitäjän historiassa pitänyt Olof Mattsson Hornin isänä Mathis von der Sahea, jonka hän oletti saapuneen Vehkalahdelle 1350-luvulla - v. 1618 tallennetun tarinan mukaan. Tarina on säilynyt myös kahtena laitoksena Rosénin käyttämän lisäksi. Niistä ilmenee, että Sahe ei tullut Vehkalahdelle vaan Porvoon pitäjän Kalax-kylään ja että hän saapui sinne kuningas Eerik Pommerilaisen aikana. Hän ei siis voi olla Horn-suvun kantaisä. Sahen jälkeläiset olivat tarinan mukaan ratsupalvelusta suorittavia rälssitalonpoikia. He eivät ole tunnistettavissa säilyneistä asiakirjoista. Olof Mattsson Horn.
- (19) Yhteys Viipurin linnan käskynhaltijan Erengisle Björnsson Djäknin Karin-vaimosta spekulatiiviseen isään kuningas Karl VIII Knutsson Bondeen katkaistu ja tehty MP-profiilit. Erengisle Björnssonin vaimoa Karinia ei ole osoitettu kuningas Karl VIII Knutsson Bonden aviottomaksi tyttäreksi alkuperäislähteissä. Tämä väittämä on alunperin peräisin aatelin väärinkäytösten tutkijan, kirjurin Jakob Larsson Teitin valitusrekisteristä 1555-1556 muodossa "kuten sanovat" ("som the seija"). Rekisteri on kuitenkin monitulkintainen ja epäilyksiä sisältävä: merkinnät voivat tarkoittaa myös että Karin oli Erengislen nimellinen tytär, ja Karlin biologinen tytär. Myöhemmin löytyneen keskiajan asiakirjan v. 1461 mukaan Erengislen vaimon Karinin vanhemmat olivat kuolleet heinäkuussa 1461 mennessä, ja että heillä oli maanomistuksia Smoolannissa ja Hallannissa. Tämä tieto poissulkee mahdollisuuden että ko. Karin olisi ollut kuningas Karlin tytär, mutta jättää toki avoimeksi mahdollisuuden että olisiko Erengisle ollut naimisissa toisen Karinin kanssa. Tästä ei ole kuitenkaan lähdeaineistoa. Todisteita Karinin alkuperästä ei ole. Karinia ei myöskään mainita ruotsalaisissa kuninkaita koskevissa alkuperäislähteissä. Näissä lähteissä esiintyy aviottomia lapsia, ja jopa kuninkaan palvelijoita. Erengisle Djäkn.
- (18) Yhteys Armassaaren Olof Anundsson Tulkista spekulatiiviseen isään Anund Olofsson Tulkkiin katkaistu ja tehty MP-profiilit. Olof Anundsson Tulkin vanhemmat eivät ole tiedossa. Joidenkin tutkimusten mukaan hänen isänsä oli Anund Olofsson Tulkki, joka oli kotoisin Salangenista (ruots. Selånger) Norjasta. Väärä tieto tulee Armas Luukon tulkinnasta vanhasta dokumentista Isak Fellman: Handlingar ang. finska Lappmarken IV kirjassa Lapin historia II. Asiakirja koskee erästä Jon Anundssonia, joka vei isänsä haudattavaksi Salangeniin Norjaan ("till Iffuarstad i Sälånger til at begraffues"). Lisäksi Anund Olofsson Tulkkila kuoli jo vuonna 1567, eikä hänellä olli Jon-nimistä poikaa. Olof Anundsson Tulkki.
- (17) Yhteys Karvian Kantin kestikievarin isännästä Tuomas Yrjönpoika Kantista spekulatiiviseen isään Göran Svinhufvudiin katkaistu ja tehty MP-profiilit. Tuomas Yrjönpoika Kantin isä oli Jämijärven Yrjö Luukkaanpoika, ei Skanssin tilan perustaja Göran Svinhufvud, kuten suullisessa perimätiedossa on arveltu. Myös DNA-tutkimuksen tulokset poissulkevat Svinhufvud-suvun yhteyden. Tuomas Kantti.
- (16) Yhteys Hämeenkyrön Osaran ratsutilallisen Hannu Laurinpoika Osaran spekulatiiviseen isään Lars Hansson Rothiin katkaistu ja tehty MP-profiilit. Osaroiden yhteydestä Roth-sukuun ei ole löytynyt lähdeaineistoa. Hannu Laurinpoika Osara.
- (15) Yhteys Peder Flemingin spekulatiiviseen isään Pommerin Barthin voutiin Klas Flemingiin katkaistu ja tehty MP-profiili. Linkitys kuitenkin säilytetty sekä Peder Flemingistä että Klas Flemingistä tekstikentissä toisiinsa. Peder Flemingin isä voi mahdollisesti olla ollut vouti Klas Fleming Barthissa Pommerissa, mutta tämä henkilö voi olla myös toinen sukulainen kuin isä. Ruotsin ritarihuoneen CD mainitsee: En Claus Fleming, som namnes mellan åren 1331–1354, och som var fogde i Barth i Pommern, kan möjligen hava varit fader till släktens äldste med full visshet kände stamfader, riddaren Peder Fleming, och i så fall farfader till lagmannen Klas Fleming. I en gammal släktbok i Rålambska samlingen i kungliga biblioteket säges nämligen denne vara »kommen af Pomern». Peder Fleming.
- (14) Yhteys Olof Jönsson Tawastin spekulatiiviseen vaimoon Kristina Rötkersdotter Jägerhorn af Spurilaan katkaistu ja lapset siirretty Katarina Fincke -vaimolle, jota Holmén ja Anthoni pitävät luotettava nimenä, vaikka lähdetietoja ei hänestä ole, mutta Olof Tawastin yhteydessä esiintyy eräs Fincke. Katarina Fincke.
- (13) Yhteys Hollolan kihlakunnantuomari Nils Olofsson Tawastin kahteen väärän vaimoon ja lapsiin katkaistu ja luotu MP-profiili Nils Olofsson Tawast.
- (12) Yhteys rälssimies Olof Jönsson Tawastin spekulatiivisiin vanhempiin katkaistu ja luotu MP-profiili Olof Jönsson Tawast.
- (11) Yhteys Tammelan majoitusmestarin Sven Mårtensson Buchtin spekulatiivisiin vanhempiin katkaistu ja luotu MP-profiili Sven Bucht.
- (10) Yhteys Birger Jarlin äidin Ingrid Ylvan spekulatiiviseen äitiin katkaistu ja tehty MP-profiiliksi. Ingrid Ylvan äidistä ei ole olemassa ollenkaan tietoja. Ingrid Ylva Sunesdotter.
- (9) Yhteys kauppias Author Duvallin spekulatiivisiin vanhempiin katkaistu ja tehty MP-profiiliksi. Authorin on arveltu olevan skotti, saksalainen tai hollantilainen, mutta tarkempaa tietoa ei ole. Author Duvall.
- (8) Tehty tekninen katkaisu Erik Ångelman-Sursillin vanhempiin, joissa oli virheellinen toisto, ja luotu MP-profiili. Hänen vanhempiaan ei tunneta. Erik Ångerman Sursill.
- (7) Vastaavat merkinnät myös Klas Pedersson Flemingille. Lisätty myös hänelle tuntematon vaimo Cecilia ja tehty MP-profiilit. Klas Fleming.
- (6) Henrik Olofsson Hornin vaimo N. N. Klasdotter Djäkn erotettu joissain tutkimuksissa esiintyvästä toisesta miehestä Klas Pedersson Flemingistä ja tehty MP-profiilit. ÄSF: Den i olika släktfböcker förekommande uppgiften, att en dotter, vid namn Cecilia hade varit gift med lagmannen i Finland Klas Fleming, styrkes ej av 1551 års släktredogörelse (Wallin i HArk 16:1, s 114 ff) och är uppenbart oriktig. N. N. Klasdotter Djäkn.
- (5) Jacobuksen isä Paimion kirkkoherra Matthias Sigfridi oli eri henkilö kuin vallesmanni Matts Sigfridsson Paimion Silkkilästä. Tämä selvennetty myös vallesmannin profiiliin, joka myös tehty MP-profiiliksi. Matthias Sigfridi.
- (4) Akaan kirkkoherra Jacobus Matthiæ Ichtydius on erotettu vääriksi osoitetuista vanhemmista ja merkitty hänen vanhemmikseen Matthias Sigfridi ja Brita Henriksdotter, artikkelin [Sami Lehtonen, Jacobus Matthiæ Ichtydiuksen syntyperä, Genos 84 (2013), s. 250] mukaan, sekä tehty MP-profiilit. Jacobus Ichtydius.
- (3) Magnus Klasson Flemingin vaimon Elinin spekulatiivinen yhteys Nils Hermansson Kurkeen ja Cecilia Filipsdotter Folkungaan (oä gren) katkaistu ja luotu MP-profiilit. Perintöasiakirjojen perusteella Nilsillä ja Cecilialla ei ollut jälkikasvua. Magnus Fleming.
- (2) Yhteys spekulatiiviseen puolisoon Henrik Larsson Mustapartaan ja Henrikin lapsiin katkaistu, ja luotu MP-profiilit. Lucia Bure.
- (1) Yhteys spekulatiivisiin vanhempiin katkaistu ja luotu MP-profiili. Jakob "Jeppe" Kurki.