Follow
Finnish Medieval Genealogy
* The project collects medieval profiles in Finland.
* The project collects profiles who lived within the Finnish Middle Ages timeline, so the yearly limit in this project is the year 1525 at the latest.
* Remember, the profile must have been alive between 1100 and 1525. All profiles that are inappropriate for this rule will be automatically removed without any discussion.
* The project is to include at least the family's oldest member in Finland, but not all members of the family. Profiles that have a wider impact on the Finnish Middle Ages can be added even if they were from the same family.
* The purpose of the project is also to check the profiles using the latest possible research results, with the sources.
Subprojects
- Cuts
- Introduction to Finnish medieval genealogy (link to be inserted)
Facebook discussion group
The origins of the nobility
During the Middle Ages the King of Sweden consolidated his power at the expense of the counties and the local chieftains. Centralization called for a standing army. Taxpaying farmers were entitled to furnish a trooper with horse and arms to do military service. In return the farmer was granted exemption from land dues to the Crown and thus became member of the nobility. The system of tax exemption was ratified through the Alsnö Act 1279.
The tax exemption was at first personal. The system of providing horse and arms was checked yearly through an arms inspection. In the 16th century the privilege of tax exemption was considered hereditary.
From having been a class of farmers providing troopers for military service, the nobility became a class of military men and civil officers. During the 17th century nobility became a form of reward for services rendered. In the 18th and 19th centuries the nobility became a leading social upper class. Prominent scientists and industrial leaders were also raised to nobility.
The nobility in politics
During the Diet (Swedish parliament) of Arboga in 1435 the nobility was one of the four estates. The Diet consisted of the Nobility, the Clergy, the Burgers and the Peasants. Each estate had one vote and to carry through a decision the votes of three estates were required. The four-estate Diet was replaced in 1906 by a single-chamber Parliament. One of the most old fashioned assemblies in Europe now became one of the most democratic ones. The nobility lost its political significance.
http://www.riddarhuset.fi/english/
http://www.juhasinivaara.fi/kaikasinetit/sinettike.htm
Please join also our main project Finland and Karelia.
Suomen keskiajan (1100-1525) sukututkimus
* Projekti kerää Suomen keskiaikaisia profiileja.
* Projektiin kerätään profiileja, joiden elämä on suomalaisen keskiajan määritteen sisällä, eli vuosirajana pidetään tässä projektissa viimeistään vuotta 1525.
* Muistisääntö: profiilin on täytynyt elää vuosien 1100 ja 1525 välisenä aikana. Kaikki tähän sääntöön sopimattomat profiilit poistetaan automaattisesti ilman eri keskustelua.
* Projektiin lisätään vähintään suvun vanhin Suomessa elänyt kantaisä, mutta ei kaikkia suvun jäseniä. Ne profiilit, joiden vaikutus suomalaisessa keskiajassa on ollut laajempi, voidaan lisätä, vaikka olisivatkin samasta suvusta.
* Projektin tarkoituksena on myös tarkistaa profiilit käyttäen viimeisintä mahdollista tutkimustulosta lähteineen.
Aliprojektit
- Katkaisut
- Johdanto Suomen keskiajan sukututkimukseen (linkki tulossa)
Facebook-ryhmä
Aatelisto kautta historian
Keskiaika oli Ruotsin valtakunnassa keskusvallan muotoutumisen ja vahvistumisen aikaa. Paikalliset päälliköt ja suurmiehet joutuivat kokemaan yhä mahtavamman kuninkaan rajoittavan heidän valtaansa. Keskittämisen myötä kasvoi vähitellen järjestäytyneen sotavoiman tarve. Veroja maksavia talonpoikia houkuteltiin varustamaan täysin aseistettu ratsumies, ja tätä kutsuttiin ratsupalveluksen suorittamiseksi. Korvaukseksi talonpoika vapautettiin veroista ja hänestä tuli rälssimies, sittemmin aatelismies. Asiantila muodollistettiin Alsnön asetuksella 1279.
Verovapaus sinänsä oli aluksi pelkästään henkilökohtainen eikä siis periytynyt automaattisesti. Se ei välttämättä myöskään ollut pysyvä, vaan ratsupalvelus tutkittiin huolellisesti vuosittain niin sanotussa asekatselmuksessa. 1500-luvulla oli kehitys edennyt niin pitkälle, että rälssioikeus katsottiin periytyväksi. (Pantakoon merkille, että Kustaa Vaasa saattoi voimaan perinnöllisen oikeuden Ruotsin kruunuun Västeråsin valtiopäivillä 1544.)
Rälssioikeus eli aatelointi oli hallitsijan lahjoittama, ja ajan mittaan rälssi myönnettiin ilman vastasuorituksen eli rälssipalvelun vaatimusta. Sotilaita eli aktiivipalveluksessa olevia upseereita pidettiin silti yleensä sellaisina alamaisina, jotka ansaitsivat ylennyksen. Kuitenkin muun muassa korkeiden virkamiesten ja huomattavien tiedemiesten aateloiminen heidän ansioittensa perusteella yleistyi vähi[tellen yhä enemmän.
Pääsy kaikkein korkeimpiin valtionvirkoihin edellytti yleensä aatelissäätyyn kuulumista. Aateluus ei kuitenkaan ollut mikään tae siitä, että kaikki ovet olisivat avoinna. Myös aatelistossa itsessään oli luokkakerrostumansa.
Aatelisto politiikassa
Keskiaika oli Ruotsin valtakunnassa keskusvallan muotoutumisen ja vahvistumisen aikaa. Paikalliset päälliköt ja suurmiehet joutuivat kokemaan yhä mahtavamman kuninkaan rajoittavan heidän valtaansa. Keskittämisen myötä kasvoi vähitellen järjestäytyneen sotavoiman tarve. Veroja maksavia talonpoikia houkuteltiin varustamaan täysin aseistettu ratsumies, ja tätä kutsuttiin ratsupalveluksen suorittamiseksi. Korvaukseksi talonpoika vapautettiin veroista ja hänestä tuli rälssimies, sittemmin aatelismies. Asiantila muodollistettiin Alsnön asetuksella 1279.
Verovapaus sinänsä oli aluksi pelkästään henkilökohtainen eikä siis periytynyt automaattisesti. Se ei välttämättä myöskään ollut pysyvä, vaan ratsupalvelus tutkittiin huolellisesti vuosittain niin sanotussa asekatselmuksessa. 1500-luvulla oli kehitys edennyt niin pitkälle, että rälssioikeus katsottiin periytyväksi. (Pantakoon merkille, että Kustaa Vaasa saattoi voimaan perinnöllisen oikeuden Ruotsin kruunuun Västeråsin valtiopäivillä 1544.)
Rälssioikeus eli aatelointi oli hallitsijan lahjoittama, ja ajan mittaan rälssi myönnettiin ilman vastasuorituksen eli rälssipalvelun vaatimusta. Sotilaita eli aktiivipalveluksessa olevia upseereita pidettiin silti yleensä sellaisina alamaisina, jotka ansaitsivat ylennyksen. Kuitenkin muun muassa korkeiden virkamiesten ja huomattavien tiedemiesten aateloiminen heidän ansioittensa perusteella yleistyi vähitellen yhä enemmän.
http://www.riddarhuset.fi/suomeksi/ritarihuone/
http://www.juhasinivaara.fi/kaikasinetit/sinettike.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika
https://yle.fi/uutiset/3-9270756
https://www.geni.com/projects/Suomen-keskiaikasukujen-sukututkimus-aliprojekti-Katkaisut/45919
Liity myös pääprojektiimme Suomi ja Karjala.