Marie Vladimirsdotter Linder

Marie Linder (o.s. Musin-Puškin, alk. ven. Мария Мусина-Пушкина; 8. joulukuuta 1840 Pietari – 5. maaliskuuta 1870 Helsinki) oli Kytäjän kartanon emäntä ja yksi ensimmäisiä suomalaisia naiskirjailijoita.

...jatkuu alempana...

Suomen kaarti - Finska gardet
Kuulutettu / Vihitty 27.5.1860 11.7.1860
Mies Kylä / Talo
Nimi Stabskapt: Välb: Constantin Linder
Vaimo Kylä / Talo (af grek: trosb:)
Nimi Högvälb: Jungfr: Maria Moussin-Pusehkin
Alkup. komm. VIHKOMM: vigde i Nikola Kyrkan
http://hiski.genealogia.fi/hiski/7cqx97?fi+0712+vihityt+474

• Nurmijärvi - rippikirja, 1863-1874 (MKO125-139 I Aa:15) > 247: sivu 190; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=842... / Viitattu 28.6.2020
  

  ---

Elämäkerta

Linderin vanhemmat olivat kreivi Vladimir Musin-Puškin[1] ja hänen suomalaissyntyinen puolisonsa Emelie o.s. Stjernvall. Isänsä puolelta hän oli kaukaista sukua runoilija Aleksandr Puškinille. Äitinsä kuoltua 1845 Marie Linder muutti Suomeen Träskändan kartanoon tätinsä Aurora Karamzinin luo. Hän alkoi harrastaa kirjoittamista jo varhain mutta tämä harrastus jäi syrjään kun hän meni naimisiin 1859 Constantin Linderin (1836–1908) kanssa. Linderit asettuivat asumaan vuonna 1862 Kytäjän kartanoon.

Avioliiton vaikeudet ja yhden lapsen kuolema 1865 saivat Marie Linderin palaamaan takaisin kirjoitusharrastuksensa pariin. Tämän tuloksena syntyi ensin nimimerkillä Stella Vecko-Biblioteket -lehteen kirjoitettuja novelleja ja sitten samalla nimimerkillä romaani En qvinna af vår tid (Aikamme nainen) joka julkaistiin 1867. Romaanin päähenkilö Lucy kamppailee tuon ajan yhteiskunnan naisille asettamia rajoitteita vastaan ja romaanissa kuvataan hänen suhdettaan itsevaltaiseen isäänsä, kihlattunsa Edvardiin, jota Lucy itse pitää vastenmielisenä, sekä rakastettuun Oscariin, jonka kanssa Lucylla on platoninen suhde.

Linder ei julkaissut useampia teoksia, sillä hän kuoli muutama vuosi romaanin ilmestymisen jälkeen virallisen tiedon mukaan kouristuskohtaukseen, mutta mahdollisesti kyseessä saattoi olla itsemurha.

Constantin ja Marie Linderin poika oli kamariherra Hjalmar Linder.

Marie Linder on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (vanha puoli) Helsinkiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Linder

Nuoren Marien kuolema teki Mustion linnasta kirotun

Monilla Linderin suvun jäsenillä oli huikeita kohtaloita. Kuten 1800-luvulla eläneellä Marie Linderillä, joka ei aikansa naisten tavoin tyytynyt vain hameitaan kahistelemaan.

Älykäs ja epäsovinnainen Aurora Karamzinin sisarentytär kulki saappaissa ja housuissa, ratsasti hajareisin, ja mikä epänaisellisinta: joi olutta ja viiniä sekä poltti tupakkaa. Hänen myös väitettiin kutsuneen kiinnostavia miespuolisia kulttuurihenkilöitä visiteeraamaan aviomiehen poissaollessa.
Kessuttelun ja miesmäisten harrastusten lisäksi hän oli myös maamme ensimmäisiä naiskirjailijoita.

Avioliitto Constantin Linderin kanssa ei ollut onnellinen, ja nuori rouva purki tuntojaan kirjassaan En Qvinna af vår Tid – Aikamme nainen vuonna 1867.
Muita teoksia hän ei ehtinyt julkaista. Hän kuoli kouristuskohtaukseen vain 29-vuotiaana. Huhuja liikkui rankasta kloroformin käytöstä, ja itsemurhastakin vihjailtiin.

Marie Linder kuoli Kytäjän kartanossa, jolla on perin väkivaltainen historia. Kytäjän kartanokin oli Linderien suvun omistuksessa.
Hänen kuolemansa aloitti Kytäjän onnettomien tapahtumien suman, ja koko kartanon onkin kerrottu olevan kirottu.
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/mustion-linnan-traagi...

http://www.blf.fi/artikel.php?id=2912

https://seura.fi/ilmiot/historia/marie-linder-juhli-paheksuntaa-her...