Josef August Schauman

http://www.blf.fi/artikel.php?id=3621

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Schauman_nr_1287#TAB_24

Schauman blev student 1842 och filosofie kandidat samt filosofie magister 1850. Han var en av de första i Finland, som gjorde arbetet i tidningspressens tjänst till huvudsaklig levnadsuppgift. 1853-1855 redigerade han Morgonbladet, 1859-1861 veckobladet Papperslyktan och 1861-1863 Helsingfors Tidningar. Schauman var varm anhängare av de liberala idéerna och bekämpade Johan Vilhelm Snellman, som i sitt Litteraturblad svarade i skarpa ord. Polemiken gällde Januariutskottet. Med anledning av Snellmans angrepp avstod han från tidningens ledning och tog avsked av sina läsare, som emellertid betygade honom sin erkänsla, varefter han återtog redaktionen (1861).

1864 uppsatte Schauman Hufvudstadsbladet som ett notisblad utan angivet politiskt syfte. Genom omsorgsfull skötsel, lämplig anordning och pigg stil vann detta dagblad, som han redigerade in på 1885, betydande publicistisk och ekonomisk framgång. Schauman var en verksam medlem av Helsingfors stadsfullmäktige och invaldes som ledamot av ridderskapet och adeln 1863-1894 i flera viktiga lantdagsutskott. Han var en bland grundläggarna av det liberala partiet och förblev dettas program trogen. Efter att ha lämnat Hufvudstadsbladet i andra händer utgav Schauman i häften Nu och förr (1886), där han dels diskuterade dagspolitiken, dels skildrade förhållandena i Helsingfors under sin barndom. Under sina sista levnadsår var han sysselsatt med att samla och redigera sina levnadsminnen och utgav det intressanta arbetet Från sex årtionden i Finland (1892-1894; omfattar tiden till slutet av 1861).

http://sv.wikipedia.org/wiki/August_Schauman

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16071

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsinki/rippik...

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16071

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Schauman_nr_1287#TAB_24

Josef August Schauman (7. heinäkuuta 1826 Helsinki – 28. elokuuta 1896 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen lehtimies, poliitikko ja muistelmakirjailija. Hänen tunnetaan parhaiten ruotsinkielisen päivälehti Hufvudstadsbladetin perustajana. Schauman kiinnostui opiskeluaikana fennomaniasta, ja kielikysymys olikin hänen uransa keskeinen teema. Hän kannatti suomen kielen aseman parantamista ja puolusti ruotsin kielen historiallista asemaa. Schauman kannatti Liberaalista puoluetta ja osallistui jokaiselle valtiopäiville 1863–1894.

Nuoruus ja opiskelu

August Schauman kuului Schaumanien vanhaan balttilaisperäiseen aatelissukuun. Hänen isänsä oli entinen ruotsin armeijan upseeri Carl Schauman, joka jäi Viaporin antautuessa venäläisten vangiksi ja toimi myöhemmin autonomisessa Suomessa senaatin kamreerina ja sai kamarineuvoksen arvonimen. Äiti oli Johanna Lovisa Hoeckert. August Schaumanin isoveljiä olivat teologi ja Porvoon piispa Frans Ludvig Schauman sekä taideasiantuntijana tunnettu B. O. Schauman.

Schauman kirjoitti ylioppilaaksi 1842 ja kiinnostui opiskeluaikanaan nousussa olleesta fennomaniasta. Hän opiskeli suomen kieltä Savoon kesällä 1845 tekemänsä matkan aikana, jolloin myös tapasi johtavia fennomaaniajattelijoita sekä karjalaisia runonlaulajia. Schauman valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1850. Hän työskenteli vuosina 1851–1856 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran varainhoitajana sekä 1853–1855 Helsingfors Morgonbladin toimittajana. Hän teki vuonna 1851 matkan Tanskaan ja 1856–1858 Keski- ja Länsi-Euroopan johtaviin kulttuurimaihin.

Ura

Kielikysymys muodostui Schaumanin uran hallitsevimmaksi teemaksi. Hän koki tärkeäksi myös ruotsin kielen historiallisen aseman puolustamisen, vaikka kannatti suomen kielen aseman parantamista. Vuonna 1858 hän perusti ensimmäisen oman lehtensä, Papperslyktanin, joka oli kevyttä ajanvietelukemistoa tarjonnut viikkolehti. Schauman onnistui taitavasti kiertämään vaikeuksia aiheuttaneen sensuurin ja lehti menestyi.

Tässä vaiheessa hän alkoi etääntyä radikaalimman kannan kielikysymyksessä omaksuneista fennomaaneista ja ajautui riitoihin J. V. Snellmanin kanssa, joka ryhtyi Morgonbladetissaan vaatimaan ruotsalaisuuden hylkäämistä Suomessa. Schauman ja Snellman kävivät 1859 pitkän kiistan kieliasiasta lehtiensä palstoilla. Pari vuotta myöhemmin he riitaantuivat myös Suomen ja Venäjän suhteisiin liittyneissä kysymyksissä.

Schauman jätti Papperslyktanin vuonna 1860 ja työskenteli 1861–1863 Helsingfors Tidningar -lehden toimittajana Zachris Topeliuksen jälkeen. Uusien Snellmanin kanssa syntyneiden kiistojen myötä Schauman erosi jo kertaalleen lehdestä vuoden sisällä tulostaan, mutta palasi pian lukijoiden pyynnöstä.

Vuonna 1864 hän perusti Hufvudstadsbladetin, jonka julkaisijana ja toimittajana toimi vuoteen 1885. Schauman myös omisti lehteä varten perustamansa Centraltryckeriet-kirjapainon. Hufvudstadsbladetin pyrkimyksenä oli kaupallinen menestys ja pääkaupungin ykköslehdeksi nousu. Siitä tulikin poliittisten lehtien hallitsemalla aikakaudella Suomen ensimmäinen taloudellisesti kannattava sanomalehti. Vaikka Hufvudstadsbladet oli periaatteessa puolueeton, se tuki liberaalista aatetta. Nykyisin se on Suomen suurin ruotsinkielinen sanomalehti.

Schauman oli politiikassa Liberaalisen puolueen kannattaja. Hän osallistui aatelissäädyssä kaikille valtiopäiville 1863–1894 ja oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1875–1888. Lisäksi Schauman toimi 1875–1893 Suomen taiteilijoiden ja kirjailijoiden eläkeyhdistyksen sekä 1887–1890 Suomen Matkailijayhdistyksen puheenjohtajana ja oli 1885 yksi Suomalais-ugrilaisen seuran perustajajäsenistä.

Schauman julkaisi 1892–1893 kahdessa osassa päiväkirjoihinsa perustuneet laajat kulttuurihistorialliset muistelmansa nimellä Från sex årtionden i Finland: upptecknade lefnadsminnen. Tässä pääteoksessaan hän kuvasi henkevästi havaintojaan muun muassa ihmisistä, tapahtumista sekä taiteiden, aatteiden ja elämäntavan kehityksestä 1830-luvulta 1860-luvulle. Muistelmista julkaistiin uusi, kommentoitu laitos vuonna 1922. Teos on suomennettu kolmesti, vuosina 1901, 1924 ja 1967. Schaumanin toinen mainittava teos on vuonna 1886 ilmestynyt kuusiosainen vihkosarja Nu och förr, joka kuvasi helsinkiläisten elämäntavassa tapahtunutta muutosta ja kaupungin kehitystä. Schauman ehdotti myös H. G. Porthanin koottujen teosten julkaisemista ja osallistui niiden toimitustyöhön yhdessä Sven G. Elmgrenin kanssa 1859–1862.

Yksityiselämä

August Schauman oli vuodesta 1867 naimisissa Maria Amalia Kuhlmanin kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista tunnetuin lienee poliitikko, historioitsija ja ylikirjastonhoitaja Georg Schauman. August Schaumanin lapsenlapsia ovat muun muassa ylikirjastonhoitaja Henrik Schauman ja tähtitieteilijä Gustaf Järnefelt

Josef August Schauman, synt. Helsingissä 7.7.1826. Vht: senaatin sotilastoimituskunnan kamreeri, kamarineuvos Karl Schauman († 1852) ja Johanna Lovisa Hoeckert.

Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 15.12.1842 (arvosana laudatur äänimäärällä 25). Turkulaisen osakunnan jäsen 4.2.1843 4/2 1843. Joseph August Schauman. \ 7/7 1826. ‹–› \ ... \ ‹–›. Länsisuomalaisen osakunnan perustajajäsen 1846 4/2 1843 Josef August Schauman \ 7/7 1826 Född i Helsingfors. Fadren Carl Schauman, Kammar-Råd. \ ... \ Skrifvit pro Exercitio V.T. 1846. Skr. pro gradu V.T. 1849. Filosofie Kandidat med 13 r. V.T. 1850. magister 1850 \ Uttog betyg V.T. 1847 med vitsorden: beröml. flit, hedr. o. ber. uppf. | V.T. 1851: utmärkt flit, hedr. o. b. uppf. \ Gjort en resa till Sverige sommaren 1847.

Utgifvit på sitt förlag: "Martyrat Stagneliukselda, Suomentanut Kiljander." Kassör vid Finska Litteratur-Sällskapet 1851. Vistats i Köpenhamn H.T. 1851 och V.T. 1852. Respondentti 13.12.1848 pro exercitio, pr. Karl Alexander Alcenius 15470. FK 28.5.1850. FM 19.6.1850.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran rahastonhoitaja 1851–56. Sanomalehtimies Helsingissä 1853–85. Kirjailija ja kirjapainonomistaja.

Valtiopäivämies 1863–64, 1867, 1872, 1877–78, 1882, 1885, 1888, 1891 ja 1894.

† Helsingin pitäjässä 28.8.1896.

Pso: 1867 Maria Amalia Kuhlman († 1915).

Veli: Porvoon piispa, TT ja FT Frans Ludvig Schauman 14356 (yo 1827, † 1877).

Poika: ylikirjastonhoitaja, kansanedustaja, FT Georg Carl August Schauman 22183 (yo 1887, † 1930).

Poika: kirjanpainajana Walter Camillus Schauman 23122 (yo 1890, † 1944).

Yksityistod. antaja: Frans Ludvig Schauman 14356.

Viittauksia: HYK ms., Länsisuom. osak. matr. #61; HYK ms., Turkul. osak. matr. II #425; HYKA, Album 1817–65 s. 436; HYKA FTA Ba, Tutkintoluettelot 1828–53. — T. Carpelan, Studentmatrikel (1928–30) s. 114. — G. Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor VI (1931) s. 734 (Schauman Tab. 24); T. Carpelan (†), Ättartavlor III S–Ö (1965) s. 975 (Schauman Tab. 32); Suomen kirjailijat 1809–1916. SKST 570 (toim. M. Hirvonen, 1993) s. 676.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsinki/rippik...

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Schauman_nr_1287#TAB_24

http://www.blf.fi/artikel.php?id=3621

Helsingin raastuvanoikeuden arkisto - Perukirjat 1896-1896 (Ec:51, Nrot 10797-11087), jakso 1069: Josef August Schauman; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77157173

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Schauman_nr_1287#TAB_24

Schauman blev student 1842 och filosofie kandidat samt filosofie magister 1850. Han var en av de första i Finland, som gjorde arbetet i tidningspressens tjänst till huvudsaklig levnadsuppgift. 1853-1855 redigerade han Morgonbladet, 1859-1861 veckobladet Papperslyktan och 1861-1863 Helsingfors Tidningar. Schauman var varm anhängare av de liberala idéerna och bekämpade Johan Vilhelm Snellman, som i sitt Litteraturblad svarade i skarpa ord. Polemiken gällde Januariutskottet. Med anledning av Snellmans angrepp avstod han från tidningens ledning och tog avsked av sina läsare, som emellertid betygade honom sin erkänsla, varefter han återtog redaktionen (1861).

1864 uppsatte Schauman Hufvudstadsbladet som ett notisblad utan angivet politiskt syfte. Genom omsorgsfull skötsel, lämplig anordning och pigg stil vann detta dagblad, som han redigerade in på 1885, betydande publicistisk och ekonomisk framgång. Schauman var en verksam medlem av Helsingfors stadsfullmäktige och invaldes som ledamot av ridderskapet och adeln 1863-1894 i flera viktiga lantdagsutskott. Han var en bland grundläggarna av det liberala partiet och förblev dettas program trogen. Efter att ha lämnat Hufvudstadsbladet i andra händer utgav Schauman i häften Nu och förr (1886), där han dels diskuterade dagspolitiken, dels skildrade förhållandena i Helsingfors under sin barndom. Under sina sista levnadsår var han sysselsatt med att samla och redigera sina levnadsminnen och utgav det intressanta arbetet Från sex årtionden i Finland (1892-1894; omfattar tiden till slutet av 1861).

http://sv.wikipedia.org/wiki/August_Schauman

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16071

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/helsinki/rippik...

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16071

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Schauman_nr_1287#TAB_24