Georg Theodor Policron Chiewitz

• Georg Chiewitz was a Swedish-Finnish architect. His works include many public buildings in Helsinki and Stockholm. He was born in Sweden, but was naturalized as a citizen of Finland in 1852.
• Georg Theodor Policron Chiewitz (äännetään "tševits"; 5. lokakuuta 1815 Tukholma, Ruotsi – 28. joulukuuta 1862 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen arkkitehti, joka teki uransa pääosin Suomessa. Hän muutti Ruotsista Turkuun vuonna 1851 ja työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina vuosina 1852–1860 ja Turun kaupunginarkkitehtina vuodesta 1860 kuolemaansa 1862 asti. Chiewitzin tunnetuimpia töitä on uusgotiikkaa edustava Suomen ritarihuoneen rakennus Helsingissä. Lisäksi hän muun muassa suunnitteli Porin kaupungin uuden, paloturvallisuuteen tähtäävän empireasemakaavan vuonna 1852. Myös huomattava osa Forssan tehdasalueiden vanhemmasta rakennuskannasta sekä Someron kirkko ja Loviisan kirkko ovat Chiewitzin käsialaa. Uudessakaupungissa Chiewitz suunnitteli kaupungin asemakaavan sekä uuden kirkon. Chiewitzit olivat tulleet Ruotsiin 1600-luvulla Puola-Liettuasta. Chiewitz opiskeli tekniikkaa ja valmistui arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiasta, minkä jälkeen hän toimi piirtäjänä ja työnvalvojana Nyköping Mekaniska Verkstadissa 1832–1833. Ruotsin laivaston mekaanikkokunnassa hän matkusti muun muassa Kreikkaan kaksi vuotta kestäneellä matkalla. Hän avusti keksijä John Ericssonia Lontoossa 1837–1838 ja tutustui siellä uuteen rautateiden ja siltojen rakennetekniikkaan. Vuonna 1839 hän työskenteli rationalistiteoreetikko ja arkeologi César Dalyn kanssa Pariisissa, mistä hän luultavasti sai vaikutteita myöhempiin rationaalisiin, koristelemattomiin sisätiloihinsa. Vuonna 1840 Chiewitz palasi Tukholmaan, jossa hän toimi rautatie- ja sillanrakentajana sekä Taideakatemian opettajana. Hän ajautui vaikeuksiin yritystoiminnassaan vuonna 1851 viedessään kiskonauloja Saksaan. Vararikon vuoksi hän muutti Suomeen. Hän työskenteli Turussa lääninarkkitehtina 1852–1860. P. J. Gylich erosi Turun kaupunginarkkitehdin virasta vuonna 1859, ja Chiewitz valittiin seuraavana vuonna hänen tilalleen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Theodor_Chiewitz
• Ruotsalaissyntyinen Georg Theodor Chiewitz oli Suomen 1800-luvun puolivälin johtavia arkkitehteja. Hän toimi Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina 1852 - 1862 sekä Turun kaupunginarkkitehtina ja suunnitteli paljon rakennuksia myös yksityisesti. Chiewitzin suunnittelutoiminta ulottui asuinarkkitehtuurista kirkkoihin ja julkisiin rakennuksiin, teollisuuslaitoksiin sekä kaupunkisuunnitteluun. Georg Theodor Chiewitzin suku oli alkujaan Puolasta, ja hänen setänsä, piirtäjä ja etsaaja Elis Chiewitz (1784 - 1839) oli oleskellut Turussa ja Ahvenanmaalla piirustuksenopettajana. Georg Theodor Chiewitz oli muistelmakirjallisuuden perusteella värikäs ja suurpiirteinen henkilö, jolla oli ideoita ja näkemyksiä, mutta ei aina realismin tajua taloudellisissa kysymyksissä. Chiewitz opiskeli Tukholman Teknisessä instituutissa 1827 - 1829 sekä Tukholman Kuninkaallisessa taideakatemiassa 1829 - 1832. Opintojensa jälkeen hän työskenteli runsaat kaksi vuotta piirtäjänä Nyköpingin mekaanisessa verstaassa sekä laivaston rakennusosastolla. Chiewitz työskenteli 1834 - 1837 kreivi Adolf Eugène von Rosenin kanssa Kreikassa, missä tämä oli 1833 saanut tehtäväkseen organisoida maan laivaston ja rannikkopuolustuksen. Tiedot Chiewitzin toiminnasta ovat varsin vähäisiä, mutta hänen mainitaan toimineen piirtäjänä ja tehneen piirustukset muun muassa Pireuksen ja Nauplionin satamalinnoituksiin. Kreikasta Chiewitz siirtyi 1837 Englantiin. Hän oli pari vuotta mekaanikkona insinööri John Ericssonin piirustuskonttorissa, Lontoo - Birmingham-rautatien konttorissa sekä C. F. Cheffinin piirustuskonttorissa. Hän työskenteli 1839 - 1840 Ranskassa, muun muassa A. E. von Rosenin kanssa Avignonissa laivastoon liittyvissä suunnittelutehtävissä sekä Ardenneilla La Neuville-aux-Joutes'ssa, minne hän ansioluettelonsa mukaan piirsi ja rakensi terästehtaan ja mekaanisen työpajan. Chiewitz työskenteli 1840 arkkitehti César Dalyn luona Pariisissa. Ruotsiin palattuaan Chiewitz suunnitteli sekä rakennuksia että siltoja, opetti ja toimi urakoitsijana. Hänet valittiin 1841 jäseneksi Kuninkaalliseen taideakatemiaan, missä hän myös opetti 1841 - 1846 käytännön rakennustaitoa, kuten materiaalien käyttöä, konstruktio-opin perusteita ja puurakennustaitoa. Chiewitz toimi vuodesta 1844 juuri valtaistuimelle nousseen kuningas Oscar I:n yksityisenä arkkitehtina ja laati suunnitelmia useisiin kuninkaallisiin huvilinnoihin. Tullgarniin hän suunnitteli tallirakennuksen, sveitsiläistalon, muutoksia itse linnaan sekä kavaljeerisiiven, Gripsholmissa hän osallistui 1845 - 1849 linnan restaurointiin, ja Hagan linnassa Louis Jean Deprez'n suunnittelema talousrakennus muutettiin Chiewitzin suunnitelmien mukaisesti goottilaisvaikutteiseksi. Chiewitzin merkittävin ruotsalainen rakennus oli 1848 rakennettu Folckerin asuin- ja kauppatalo Tukholmassa. Sittemmin purettu rakennus sisälsi lasikattoisen kauppapasaasin, joka oli tiettävästi Pohjoismaiden ensimmäinen ja eurooppalaisessakin mittapuussa varhainen. Lisäksi hän suunnitteli Rosendalin orangerien Tukholmaan sekä useita siltoja, kuten Uppsalan rautakonstruktiosillan 1847. Chiewitz oli eräs Tukholman rakennusyhdistyksen perustajajäsenistä 1848 ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Chiewitzin muuttoa Suomeen edelsivät rakennushankkeisiin liittyvät talousvaikeudet ja niitä seurannut konkurssi. Huolimatta valituksistaan Svean hovioikeudeen ja kuningas Oscar I:lle hänet todettiin syylliseksi puutteelliseen kirjanpitoon ja tuomittiin kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen sekä menettämään kansalaisoikeutensa. Mielestään suurta vääryyttä kokenut Chiewitz muutti Suomeen 1851 ja aloitti saman vuoden huhtikuussa ylimääräisenä arkkitehtina intendentinkonttorissa. Saatuaan Suomen kansalaisuuden hänet nimitettiin Turun ja Porin läänin lääninarkkitehdiksi 26.5.1852. Samalla hän hoiti Turun kaupunginarkkitehdin tehtäviä, mihin virkaan hänet nimitettiin virallisesti 1860. Useita Chiewitzin Suomen-kauden suunnitelmia esiteltiin ruotsalaisessa arkkitehtuurilehdessä Tidskrift för Praktisk Byggnadskonst och Mekanik mm. 1850 - 1853 ja 1855. Chiewitzin toiminta Suomessa ulottui kaupunkisuunnittelusta julkisiin rakennuksiin ja kirkkoihin sekä yksityistaloihin ja teollisuusrakennuksiin. Hänen arkkitehtuurinsa kuvastaa muutosta klassismista historismiin, ja siinä on vaikutteita niin gotiikasta, renessanssista kuin pyörökaarityylistä. Chiewitz toi Suomeen erityisesti puuarkkitehtuurin uusia suuntauksia: pittoreskeja puuleikkauksin koristeltuja huviloita sekä puutarha- ja puistorakennuksia rakennettiin 1850-luvulta alkaen niin huvila-alueille kuin kartanoiden ja teollisuuslaitosten yhteyteen. Kirkkoarkkitehtuurissaan Chiewitz suosi peittämätöntä tiilirakennetta ja gotisoivaa tyyliä. Hän suunnitteli kirkon muun muassa Isoonkyröön ja Liperiin (signeeraukset Ernst Bernhard Lohrmann ja Chiewitz), Poriin 1860 - 1863 (yhdessä Carl Johan von Heidekenin kanssa), Uuteenkaupunkiin, Loviisaan 1862 - 1865 (J. Basilierin kanssa) sekä Somerolle. Suomen nouseva teollisuus suosi Chiewitziä suunnittelijanaan. Hänen teollisuusarkkitehtuurilleen oli tyypillistä pilarikonstruktio ja yksinkertaiset, peittämättömät tiilifasadit. Chiewitz suunnitteli teollisuuslaitokset usein niihin liittyvine asuinrakennuksineen muun muassa Forssan Puuvilla Kehruu yhtiölle, Littoisten verkatehtaalle, Auran sokeritehtaalle, Tampereen pellavatehtaalle, Turun rautateollisuus Oy:lle ja Nuutajärven lasitehtaalle. Asuinrakennuksiin Chiewitz sovelsi uudentyyppisiä pohjakaavoja. Erityisesti hän toi maahan uuden huvila-arkkitehtuurityylin, jossa oli elementtejä niin sveitsiläistyylistä kuin englantilaisesta cottage-arkkitehtuurista. Chiewitzin suunnittelemia huviloita rakennettiin muun muassa Helsingin Kaivopuistoon (huvila numero 10) sekä Turun Ruissaloon (Villa Roma, Villa Haga). Chiewitz pyrki uudistamaan myös asemakaavoitusta. Hänen Maarianhaminaa varten laatimansa kaavaehdotus, joka oli tarkoitettu samalla mallisuunnitelmaksi, perustui puistokatuihin ja julkisten rakennusten ja aukioiden muodostamaan akselisommitelmaan sekä empiren väljyyden vastakohtana kivirakennusten muodostamaan suljettuun katutilaan. Chiewitz laati asemakaavat myös Poriin 1852, Loviisaan 1853, Uuteenkaupunkiin 1855 ja Raumalle 1859. Merkittävänä Chiewitzin kaupunkikuvallinen panos näkyy Loviisassa, minne hän suunnitteli asemakaavan, raatihuoneen, seurahuoneen ja useita asuinrakennuksia. Turussa Chiewitzin arkkitehtuuria edustavat Hjeltin talo (Linnankatu 19), Procopén talo (F. W. Lüchoun kanssa, Tuomiokirkkokatu 4), Ruissalon huvilat sekä puistokahvila Pinella. Chiewitzin tärkeimpiä töitä olivat Helsingin uusi teatteri (1860), joka tuhoutui tulipalossa jo 1863, sekä Ritarihuone (1856 - 1862), joka oli Chiewitzin arkkitehtuurille luonteenomaisesti rakennettu peittämättömästä tiilestä. Rakennus heijastaa aikakauden moninaisia tyylipyrkimyksiä Pohjois-Italian myöhäiskeskiajan ja varhaisrenessanssin palatsiarkkitehtuuriin viittaavine yleispiirteineen ja goottilaisvaikutteisine yksityiskohtineen. Chiewitzin merkitystä nuorten arkkitehtien kouluttajana on usein korostettu. Hänen toimistossaan työskentelivät ja opiskelivat eri vaiheissa muun muassa arkkitehdit J. Basilier, F. W. Lüchou, Th. Decker, Frans Sjöström, Theodor Höijer ja Ludvig Isak Lindqvist sekä ruotsalainen P. E. Sundius. Chiewitzin läheiseen ystäväpiiriin kuului taiteilija Robert Wilhelm Ekman, joka oli vanha tuttava jo opiskeluajoilta Tukholman taideakatemiasta. Suomessa he pitivät tiiviisti yhteyttä myös ammatillisissa asioissa. He suunnittelivat muun muassa Suomen taideopetuksen parantamista ja tekivät ehdotuksen piirustuskoulun tai taideakatemian perustamiseksi Suomeen. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3168/
• Georg Theodor Chiewitz kuoli yllättäen Turussa vain 47-vuotiaana 1862.
• Georg Theodor Policron Chiewitz S 5.10.1815 Tukholma, K 28.12.1862 Turku. V kaivertaja Johan Georg Chiewitz ja Karin Acrel. P1 1842 - 1855 (ero) Laura Malvina Magnusson S 1823, K 1887, P1 V kauppias Elias Magnusson ja Charlotta Hultberg; P2 1856 - Wilhelmina Maria Elisabeth af Grubbens S 1833, K 1912, P2 V kaupunginlääkäri, asessori Nils Vilhelm af Grubbens ja Sofia Magdalena von Heland.
• URA. Opintoja Tukholman Teknisessä instituutissa 1827 - 1829, Kuninkaallisessa taideakatemiassa 1829 - 1832. Piirtäjä Nyköpingin mekaanisessa verstaassa 1832 - 1833, laivaston rakennusosastolla 1832 - 1834; työskennellyt kreivi Adolf Eugène von Rosenin kanssa laivaston ja rannikkopuolustuksen rakentamiseksi Kreikassa 1834 - 1837; mekaanikko insinööri John Ericssonin piirustuskonttorissa Englannissa 1837 - , Lontoo - Birmingham-rautatien konttorissa 1837 - 1838, C. F. Cheffinin piirustuskonttorissa 1838 - 1839; työskennellyt Ranskassa A. E. von Rosenin kanssa Avignonissa laivastoon liittyvissä suunnittelutehtävissä 1839; terästehtaan ja mekaanisen työpajan suunnittelija La Neuville-aux-Joutes'ssa Ardenneilla 1839 - 1840; työskennellyt arkkitehti César Dalyn luona Pariisissa 1840; arkkitehti, urakoitsija Ruotsissa 1840 - 1851; ylimääräinen arkkitehti yleisten rakennusten intendentinkonttorissa 1851 - ; Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti 1852 - ; hoitanut Turun kaupunginarkkitehdin tehtäviä 1852 - ; nimitetty kaupunginarkkitehdiksi 1860.
• Opettaja Kuninkaallisessa taideakatemiassa 1841 - 1846.
• Suomen kansalaisuus 1852.
• Kuninkaallisen taideakatemian jäsen 1841 - ; Tukholman rakennusyhdistyksen perustajajäsen 1848 - , puheenjohtaja 1848 - .

Töitä

• Villa Roma, 1850, Ruissalo
• Porin asemakaava, 1852
• Villa Haga, 1853, Ruissalo
• Nuutajärven tehdasalueen asemakaava, 1955, Urjala
• Maarianhaminan asemakaava, 1855
• Uudenkaupungin asemakaava, 1856
• Uudenkaupungin uusi kirkko, 1858–1863
• Someron kirkko, 1859
• Keski-Porin kirkko, 1859–1863
• Ruotsalainen teatteri, 1860, Helsinki
• Suomen Ritarihuone, 1862, Helsinki
• Loviisan raatihuone, 1862
• Loviisan kirkko, 1863–1865
• Ravintola Pinellan laajennus, 1870-luku, Turku
• osia Forssan tehdasalueesta https://sv.wikipedia.org/wiki/Georg_Theodor_Chiewitz''
• Han var son till gravören Johan Georg Chiewitz och hans hustru Karin Acrel, sonson till hovmusikern Paul Johansson Chiewitz och brorson till Elis Chiewitz. Han var gift första gången 1842-1855 med Laura Malvina Magnusson och andra gången från 1856 med Wilhelmina Maria Elisabeth af Grubbens. Efter studier vid Teknologiska institutet i Stockholm 1827-1829 och vid Konstakademiens arkitektskola 1829-1832 var han verksam som bro- och järnvägsbyggare i Sverige. 1850 flydde han till Åbo i Storfurstendömet Finland där han blev länsarkitekt i Åbo och Björneborgs län samt Åland från 1852 till sin död 1862 och stadsarkitekt 1860. I Stockholm ritade han bland annat Folckerska huset vid Brunkebergstorg, den äldre Djurgårdsbron och sommarnöjet Villa Lyran, och i Uppsala Järnbron. Chiewitz var delaktig i grundandet av Stockholms Byggnadsförening. Chiewitz blev Oscar I:s favoritarkitekt med ansvar för olika projekt i Hagaparken.[1] I Hagaparken anlitades han för bland annat ombyggnaden av Hagaparkens ekonomibyggnad och Övre Haga. Han ritade även gjutjärnskonstruktionen till bron Nätdragande morianer. På Tullgarns slottsområde gestaltade han bland annat Drottning Victorias stall, Kavaljersflygeln och Oscar I:s orangeri. Sina bästa krafter ägnade han dock åt Finland där han uppförde flera kyrkor, privathus och fabriksbyggnader samt upprättade planerna till städerna Björneborg, Lovisa, Mariehamn och Nystad. Chiewitz kanske förnämsta verk var Finska riddarhuset (1862) i Helsingfors och Nya teatern i samma stad (1860, nedbrunnen 1863, men med åtskilliga förbättringar återuppförd 1866). Ett av hans mindre verk, som ännu står på sin ursprungliga plats, är ett avträde som han fick i uppdrag att planera enkom för ett besök av tsar Alexander II på Träskända gård i Esbo. Den paviljongliknande byggnaden kallas numera Kejsarens avträde. Som konstnär målade han akvareller och han medverkade i konstakademiens utställning 1843. Cheiwitz är representerad vid Nationalmuseum med en stor akvarell som visar en utsikt över Aten med Akropolis. verk i urval i Sverige
• Kavaljersflygeln vid Tullgarn, 1840-talet
• Järnbron i Uppsala, 1848
• Villa Lyran, efter Chiewitz mönsterritning från 1850
• Rosendals orangeri, 1859-50 i Finland
• Lovisa rådhus, 1862
• Reuterska huset i Åbo (tillsammans med Frans Wilhelm Lüchow), 1863
• Lovisa kyrka, 1863-65
• Kejsarens avträde i Träskända gård, Esbo, 1863