Aarne Leopold Blick

(Ia.) Syntymä - Ulvila syntyneet 1893-1898 (AP I C:6) Sivu 580; kuva 17, SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2941... / Viitattu 30.03.2023

(Ib.) Perniöön 13.7.1896 - Ulvila rippikirja 1891-1900 (MKO247-263) Sivu 719; kuva 202, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1462... / Viitattu 30.03.2023

(II.) Kemiin 3.6.1904 - Perniö rippikirja 1900-1909 (AP_II I Aa:26) kuiva 347, Sivu 789 Yliskylä, Mökkiläiset y.m., rakennusmestari, Blick, Lund, Ristikulma, ratavartia, Mäkelä, Lindroos, Lehmuskoski, Ruoho, seppä, Hagel, maakauppias, Suominen; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2509... / Viitattu 30.03.2023

(III.) Mannerheim-ristin ritarit: http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=11

Aarne Leopold Blick (3. helmikuuta 1894 Ulvila – 15. helmikuuta 1964 Helsinki) oli jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 11.

Blick liittyi Saksassa jääkärijoukkoon 10. lokakuuta 1915. Jääkäripataljoona 27:ssä Blick yleni Hilfsgruppenführeriksi (apulaisryhmänjohtaja) ja osallistui Missejoen, Riianlahden, Schmardenin ja Aajoen taisteluihin. Suomeen hän palasi jääkäreiden pääjoukon mukana ja osallistui sisällissotaan joukkueenjohtajana ja myöhemmin komppanianpäällikkönä 4. jääkäripataljoonassa. Hän oli mukana Pohjois-Suomen sekä Tampereen, Rajamäen ja Raivolan taisteluissa.

• Talvisota ja jatkosota Ylimääräisten harjoitusten aikana Blick komensi aluksi jalkaväkirykmentti 25:tä, kunnes hänet määrättiin 28. marraskuuta Osasto Blickin komentajaksi Raudun ja Kiviniemen suunnalle. Tästä tehtävästä hänet siirrettiin 7. joulukuuta Vuokselän lohkolle sijoitetun jalkaväkirykmentti 26:n komentajaksi. Vain muutamaa päivää myöhemmin 10. joulukuuta hänet siirrettiin 7. divisioonan komentajaksi ja 16. tammikuuta 1940 koko Taipaleen lohkon komentajaksi, missä tehtävässä hän oli talvisodan päättymiseen saakka. Sotatoimien päätyttyä hän oli hetken erikoistehtävissä III armeijakunnan esikunnassa, josta hänet sijoitettiin 3. divisioonan komentajaksi. Hänet siirrettiin 7. elokuuta Itä-Savon Sotilasläänin komentajaksi.

Jatkosodan alettua Blick johti 2. divisioonan nopeasti ja tehokkaasti vanhalle rajalle. Tästä ylipäällikkö palkitsikin hänet Mannerheim-ristillä ja kenraalimajurin arvolla. Ylennystä seurasi uusi tehtävä Aunuksen VI armeijakunnan komentajana. Vuoden 1944 vetäytymisvaiheen aikana Blick riitaantui kenraali Paavo Talvelan kanssa. Ylipäällikkö Mannerheim siirsi Blickin takaisin johtamaan 2. divisioonaa, joka kävi paraikaa kovia torjuntataisteluja Karjalankannaksen Vuosalmella. Blick kunnostautui jälleen 2. divisioonan komentajana. Riita Blickin ja Talvelan välillä kesäkuussa 1944 Aunuksen Karjalassa johtui kysymyksestä, mitä tarkoittaa strateginen viivytys. Blick ammattisotilaana sen ymmärsi, mutta Talvela ei, hänen mielestään maastoa oli puolustettava ”viimeiseen mieheen ja viimeiseen patruunaan”. Riita kärjistyi niin pahaksi, että Mannerheim kuuluu sanoneen ”herrat saa tulla toimeen keskenään tai minä amputan teidät”. Mannerheim ratkaisi ristiriidan niin, että Blick siirrettiin Kannakselle sekä lähetti Valo Nihtilän opettamaan Talvelalle mitä tarkoittaa strateginen viivytys.

• Sotien jälkeen Sodan jälkeen Blick toimi eri divisioonien komentajana ja sai 1947 ylennyksen kenraaliluutnantiksi. Hän oli puolustusvoimain komentajan viran sijaisena kolmeen otteeseen. Eläkkeelle hän jäi 1954 ja pätevänä kynänkäyttäjänä toimi sittemmin Kansa taisteli – miehet kertovat -lehden päätoimittajana. https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Blick