Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Historiallinen Uudenmaan maakunta

Uusimaa (ruots. Nyland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Uudenmaan historiallinen maakunta käsittää laajemman alueen, joka jakautuu Uudenmaan ja (läntisen) Kymenlaakson nykymaakuntiin.

Uudenmaan rannikko on ollut perinteisesti ruotsinkielistä seutua, sisämaassa on puhuttu suomen kielen hämäläis- ja lounaismurteita. Kielten alueellinen jakautuminen heijastelee maakunnan asutushistoriaa: rannikko sai aikoinaan uudisasutusta Ruotsista, sisämaata asuttivat suomalaiset ja hämäläiset. Kun Helsinki virallistettiin Suomen pääkaupungiksi vuonna 1812, suomen kieli alkoi yleistyä Helsingissä ja sen ympäristössä. Nykyisin suomi on enemmistön äidinkieli suurimmassa osassa maakuntaa, ruotsia puhuu äidinkielenään noin kahdeksan prosenttia väestöstä.

Uusimaa ja Kymenlaakso -projektin pääprojektina toimii Suomi ja Karjala.

Uusimaa ja Kymenlaakso -projektin sisarprojekteja ovat Kainuu-projekti, Pohjanmaa-projekti, Savo-projekti, Varsinais-Suomi ja Satakunta -projekti, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme -projekti sekä Lappi, Norrbotten ja Finnmark. Myös Suojärvi-projektin tarkentava projekti, joka keskittyy Karjalankannakselle, kuuluu sisarprojekteihin: Karjalankannas-projekti.

Uusimaa ja Kymenlaakso -projektista lyhyesti:

  • PERIAATE: Puu koostuu yli 100 v. vanhoista tiedoista (runko) ja uudemmista tiedoista. Elävät ihmiset eivät näy Internetissä ohjelman ulkopuolelle, ellei itse sitä halua - mutta runko näkyy. Puuhun voi lisätä itse "laajennetun lähipiirinsä" ihmisiä. Muista kysyä eläviltä ihmisiltä lupa heidän lisäämisekseen puuhun. Jos sinulla on kokemusta sukututkimuksesta, olet myös tervetullut rungon rakentamiseen.
  • LIITTYMINEN: Genin ulkopuolelta: Jotta sinut voi linkittää runkoon kutsulla, laita viestissä (1) vanhempiesi nimet, (2) isovanhempiesi nimet, -syntymäajat ja -paikat, ja (3) email-osoitteesi. Genin sisältä: sukupuiden yhdistämisen kautta.
  • Lisää valokuvia ja kertomuksia, sekä tietoa mahdollisista virheistä kaivataan! Tavoitteena on mahdollisimman korkealaatuinen puu!
  • YKSITYISYYDENSUOJA: Muistathan yksityisyyden kunnioittamisen. Myös tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa esimerkiksi viittauskäytännöllä. Perehdy Suomen sukututkimusseuran sukututkimuksen käytännesääntöihin. On hyvä huomata suostumuksen kysyminen elossa olevilta henkilöiltä. http://www.suvut.fi/Sukututkimuksen_kaytannesaannot.pdf (2013)

NIMISTANDARDI

Toivomus olisi, että englanninkieliseen profiililehteen kirjataan henkilön nimi lähteiden kielen mukaisessa asussa. Jos rippikirjassa lukee nimen kohdalla "finsk" tai on muuten tiedossa, että henkilö on suomenkielinen, englanninkieliseen tai suomenkieliseen profiililehteen kirjataan henkilön nimi suomenkielisessä asussa. Silloin ruotsinkieliseen profiililehteen voidaan kirjata suomenkielisen henkilön nimi sellaisena (ruotsinkielisenä) kuin se on kastetiedoissa löydettävyyden varmistamiseksi. Muita nimimuotoja, kuten kirkonkirjoissa esiintyviä eri nimimuotoja, voi lisätä "tunnetaan myös" -laatikkoon. (Naisilla esim sukunimimuodot '-tar' voi kirjata näin). Erilaisia nimimuotoja ei suositella yhdistettäviksi kenoviivalla Valborg/Valpuri/Wappu/Walborg Kinnunen/Kinnutar/Kinnu - tämä lisää yhdistäjien työtä. Sukunimen syntymässä saaneiden naisten sukunimiksi kirjataan vain syntymänimi, sillä naiset pitivät sukunimensä syntymästä hautaan. Poikkeuksia käytäntöön on kaksi: ne naiset, joiden sukunimi on kirkonkirjoissa muutettu miehen sukunimeksi (tapa alkoi ns. ylemmissä yhteiskuntaluokissa 1800-luvulla) ja 1930 jälkeen kuolleet naiset, joiden sukunimet seurakunnat muuttivat aviomiesten sukunimiksi sukunimilain tullessa voimaan.

Tule myös projektin keskusteluryhmään Facebookissa: [https://www.facebook.com/groups/uusimaajakymenlaakso/?ref=bookmarks]

Paikkakuntaprojektit Useiden paikkakuntaprojektien alta löytyy myös kylä- ja taloprojekteja.

Uusimaa Artjärvi I Askola | Bromarv | Degerby | Espoo | Hanko I Helsingin maalaiskunta I Helsinki I Hyvinkää I Inkoo | Karjaa | Karjalohja |

Kerava I Lapinjärvi | Pyhäjärvi UL | Kirkkonummi | Liljendal | Lohja | Loviisa | Myrskylä | Mäntsälä | Nummi | Nurmijärvi | Pernaja | Pohja | Pornainen | Porvoo | Pukkila | Pusula | Ruotsinpyhtää | Sammatti | Sipoo | Siuntio | Snappertuna | Tammisaari | Tammisaaren maalaiskunta I Tenhola | Tuusula | Vantaa I Vihti Kymenlaakso Anjala I Elimäki I Hamina I Iitti I Jaala I Kotka | Kouvola | Kymi I Miehikkälä I Pyhtää I Sippola I Valkeala I Vehkalahti I Virolahti

UUSIMAA (Hiskin mukaan):

ITÄ-UUSIMAA Hiskin mukaisesti (+ Artjärvi):

KYMENLAAKSO Hiskin mukaisesti (+Kotka ja Kouvola):

Historiska Nylands landskap

Nyland (finska Uusimaa) är ett landskap i Finland som är belägen vid Finska Vikens kust. Det historiska landsakpet Nyland innefattar ett större område som uppdelas i "Nyland" och (västra) "Kymmenedalens" nuvarande landskap.

Nylands kust har varit traditionellt svenskt område, i de inre delarna har man talat finska dialekter. Geografiska språkfördelningen reflekterar landskapets bosättningshistoria: kusten fick i tiderna ny bosättning från Sverige, de inre delarna beboddes av finnar och tavastlänningar. När Helsingfors befästes som Finlands huvudstad 1812, började finska språket bli allmännare i Helsingfors med omnejd. Nuförtiden är finska modersmål i majoriteten av landskapet, svenska talas som modersmål av knappa 8 procent av befolkningen.

Nyland och Kymmenedalen -projektets Huvudprojekt är Finland och Karelen.

Systerprojekt till Nyland och Kymmenedalen-projektet är Kajanaland-projekt, Österbotten-projekti, Savolax-projekt, Egentliga-Finland och Satakunda -projekt, Mellersta-Finland, Birkaland ja Tavastland-projekt sekä Lappland, Norrbotten och Finnmark. Också Suojärvi-projektets specifika projekt, som fokuserar på Karelska Näset, tillhör systerprojekten : Karelska Näset-projekt.

Kort om Nyland och Kymmenedalen -projektet:

  • PRINCIP: Trädet består av information som är över 100 år gammal (stomträdet). Levande personer syns inte utanför trädet i Internet, om man inte själv så vill, men stomträdet syns. Man kan lägga till själv personer i sin "expanderade närliggande träd". Kom ihåg att fråga levande mänskor om lova att lägga dem i trädet. Om du har erfarenhet av släktforskning är du också välkommen att bygga på stomträdet.
  • HUR KOMMA MED: Utanför Geni: För att det ska gå att koppla dig till stommen, skicka i ett meddelande (1) dina föräldrars namn (2) mor- och farföräldrars namn, födelsetider och -platser, samt (3) din epost adress. Inom Geni: via sammanslagning av släktträd.
  • Lägg till fotografier, bilder och anekdoter, samt information om eventuella fel önskas! Målet är ett möjligast kvalitativt träd!
  • INTEGRITETSSKYDD: Du kommer väl ihåg att respektera andras integritet. Även upphovsrätter bör respekteras t.ex. med att lägga till referenser. Bekata dig med släktforskningen uppförandekodex. Det är bra att notera förfrågan om acceptans av levande personer http://www.suvut.fi/Uppforandekodex_for_slaktforskning.pdf (2013)

NAMNSTANDARD

Önskemålet är att i det engelskpråkiga profilbladet skrivs namnet i den ursprungliga formen. Om det i kommunionboken står "finsk" vid namnet eller man på annat sätt veta att personen är finskspråkig, skriver man personens namn i engelska eller finska språkbladet en finsk version av namnet. Då kan man i svenskspråkiga mellanbladet skriva namnet i dopboken svenskpråkiga form (för att säkra sökbarhet). Andra namnformer, som de som förekommer i olika kommunionböcker, kan läggas i "Alias"-fältet. (Kvinnornas släktnamnsformer kan registreras såhär). Olika namnformer rekommenderas inte att kombineras med snedstreck Valborg/Valpuri/Wappu/Walborg Kinnunen/Kinnutar/Kinnu då detta ökar arbetet vid sammanslagning.

För de kvinnor som fick släktnamn vid födseln, registreras endast namn vid födsel, då kvinnor behöll sina efternamn. Två undantag finns: de kvinnor vars efternamn ändrats i kyrkoböckerna till makens (kutymen började i de s.k. övre samhällsklasserna på 1800-talet) antingen då maken levde eller först som änka, och kvinnor avlidna efter 1930, då församlingarna böt efternamnet till makens då namnlagen trädde i kraft.

Kom också med i projektets diskussionsgrupp i Facebook: [https://www.facebook.com/groups/uusimaajakymenlaakso/?ref=bookmarks]

NYLAND (enligt HisKi):

ÖSTRA-NYLAND enligt HisKi (+ Artjärvi):

KYMMENEDALEN enligt HisKi (+Kotka):