Abraham Henriksson Argillander

• Historieböcker Kuopio lf - Kuopion msrk Döpta: Född 28.9.1722 Döpt 29.9.1722 By Cuopio Fader kyrk. Hendr. Argillander Moder fru. Marg. Eliana Barn Abraham
• Kansallisarkisto: Mäntyharjun seurakunnan arkisto > Lastenkirjat 1755-1810 (I Ab:1), Jakso 66
• Kirkonkirjat Mäntyharju Hämeen puoli, Lastenkirja, 1755-1780 TK1069, Kuva 69
• Kirkonkirjat Mäntyharju Hämeen ja Savon puoli, Rippikirja, 1765-1775 TK1063 Kuva 110 Viitattu 30.3.2020
• Kansallisarkisto: Kymenkartanon lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto > Henkikirjat 1776-1776 Jakso 206
• SOK Riksarkivet: Abraham Argillander Kemist, Salpetersjuderidirektör
• Wikipedia: Abraham Argillander
• Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 29.3.1740 Abraham Argillander 6668 Synt. Kuopiossa 28.9.1722. Vht: Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander 3489 (yo 1688, † 1756) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Elianus. Lappeenrannan triviaalikoulun oppilas 1734. Porvoon lukion oppilas 13.3.1739. Ylioppilas Turussa 29.3.1740 [Argillander] Abrah. Vib _ 383. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1740 d. 29. Mart.] Abrahamus Argillander. Ylioppilas Uppsalassa 23.7.1748 Abraham Argillander Viburg. ex Acad. Aboëns. Respondentti Uppsalassa 16.12.1749, pr. lääket. apul. Joh. Gotsch. Wallerius. — Tykistökonttorin ylim. kamarikirjuri Tukholmassa 1750. Uudenmaan ja Hämeen läänin salpietarikeittämöiden tarkastaja s.v. Salpietarikeittämöiden tirehtööri 1758, ero 1795. Harrasti luonnontieteitä. Laati alallaan ensimmäisen selostuksen mykkäinopetuksesta 1762. Kirjoitti omaelämäkerran. † Mäntyharjulla 27.5.1800. - Pso: 1:o 1756 Maria Helsingius († 1767) - 2:o 1770 Margareta Maria Petrejus tämän 2. avioliitossa († 1796).
  • Pson edell. aviomies: Virolahden kirkkoherra Gustaf Lilius 6600 (yo 1739, † 1763).
  • Appi: Iisalmen kirkkoherra, FM Henrik Helsingius 5420 (yo 1724, † 1757).
  • Appi: Vehkalahden kappalainen Joel Petrejus 5431 (yo 1724, † 1737).
  • Poika: sihteeri, justitiaari Henrik Argillander 9377 (yo 1776, † 1818).
  • Vävy: Valkealan kirkkoherra Mikael Procopaeus 8415 (yo 1763, † 1807).
  • Vävy: maanmittaustirehtööri Adolf Fredrik Godenhielm 10018 (yo 1783, † 1841).
  • Kaima: talollinen Kuopiossa Abraham Argillander 8253 (yo 1760).
• RYÖNÄ, RYÖNÄN HOVI Mäntyharju Toivolan kylä N:o 13 Pinta-ala 269 ha (1906) Torppia 3 (1830) Omistajat:.Ennen 1740-lukua omistajana oli kirkkoherra Zachris Cygnaeus. Hänen jälkeensä 1740-luvulla omistajaksi tuli salpietarikeittimöiden johtaja Abraham Argillander, jolta talo siirtyi hänen vävylleen, komissionimaanmittari Adolf Fredrik Godenhjelmille. Godenhjelmeilla Ryönä oli 1800-luvun jälkipuolelle saakka, minkä jälkeen omistajaksi tuli K. F. Forsström, 1888 Axel Kyander, 1899 Taneli Laurila, saman vuoden lopulla Heikki Tenhunen ja 1907 Arndt Honkanen. Honkasilla Ryönä on edelleen. Yksityiskäytössä.
• TYLLILÄ, GRÖNDAL KARTANO Mäntyharju Mynttilän kylä N:o 1 Pinta-ala 962 ha (1866) Torppia 8 (1830) Omistajat: Vuonna 1768 Tyllilän omistajaksi tuli salpietarikeittimöiden johtaja Abraham Argillander. 1800-luvun alussa vuoteen 1807 omistajana oli varusmestari B. J. Godenhjelmin leski, jolta kartano siirtyi komissionimaanmittari Adolf Fredrik Godenhjelmille. Godenhjelmeilla Tyllilä oli vuoteen 1867 saakka. Heidän jälkeensä isäntänä oli maanviljelijä Kustaa Vitikainen. Hänen perillisiltään Tyllilä siirtyi vuonna 1917 Mäntyharjun kunnan omistukseen. Vuonna 1919 siinä alkoi toimia lastenkoti ja 1958 metsäkoulu. Lähde Etelä-Savon kartanot ja kartanoiksi kutsutut, Ryönä ja Tyllilä: https://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=man...

Tiedot: strang, nystrogr

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13224688 v. 1776

Abraham Argillander,

Ensimmäinen kuuromykkäin-opettaja Pohjoismaissa.

Ensimmäinen henkilö, joka alkoi Pohjoismaissa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa opettaa kuuromykkiä, oli salpeeterikeitosten') tarkastaja Abraham Argillander. Hän syntyi Kuopiossa 1722. Hänen isänsä oli Kuopion kirkkoherra. Abraham Argillander tuli ylioppilaaksi 1740. Hän oli hyvin viisas mies. Hän tutki kasvia ja on kirjoittanut monta kirjaa. Hän oli kaksi kertaa naimisissa. Ensi kerran meni hän naimisiin lisalmen rovastin tyttären Katharina Helsingius’en kanssa. Tällä hänen ensimmäisellä vaimoillansa oli kuuromykkä veli nimeltä Wolfgang. Tätä rupesi enonsa opettamaan puhumaan ja lukemaan. Se oli noin vuonna 1760. Hän sai pojan oppimaan puhumaan ja. ymmärtämään muiden ihmisten puhetta. Sitä ei tiedetä kuinka vanha Wolfgang silloin oli kun Argillander alkoi häntä opettaa. Argillander ei ollut ennen nähnyt kuinka kuuromykkiä opetetaan. Hän itse keksi keinon, kuinka hän sai kuuromykän oppimaan puhumaan Tämän keinon kirjoitti hän paperille ja lähetti Ruotsin yliopistoon. Siellä on vielä nytkin tämä hänen kirjoituksensa. Abraham Argillander oli kuullut, että Saksanmaalla opetetaan kuuromykkiä. Hän koetti saada lukea saksalaisten kirjoituksia kuuromykkäin opettamisesta, mutta hän ei saanut. Silloin ryhtyi hän työhön ominpäinsä. Tiedetään että kerran Argillander matkusti laivalla kahden kuuromykän kanssa Tuhkolmaan. Merellä nousi kova myrsky. Kaikki pelkäsivät, että laiva hukkuu. Silloin kaikki ihmiset, jotka laivassa matkustivat kävivät polvilleen ja rukoilivat kovalla äänellä Jumalaa. Kerrotaan että ne kaksi kuuromykkää kävivät myös polvilleen ja rukoilivat ääneen. Tämä kertomus on säilynyt sentähden, että ihmiset pitivät ihmeenä kuin kuuromykät osasivat puhua. Kuuromykkä ei taida lukea ääneen rukoksia, jos ei häntä opeteta. Argillander siis oli opettanut kuuromykkiä puhumaan. Tästä näemme, että Argillander opetti muitakin kuuromykkiä kuin lankoansa Wolfgangia, koska laivalla oli kaksi kuuromykkää ja molemmat lukivat ääneensä rukouksia. Abraham Argillander kuoli Mäntyharjun pitäjässä 1800. Hänellä oli yksi poika ja kolme tytärtä. Hän alkoi kuuromykkäin opetuksen Pohjoismaissa. Mutta hänen työnsä jäi unhotuksiin. Kului lähes sata vuotta ennenkuin meidän maassa sitte ruvettiin kuuromykkiä opettamaan.

• ) Salpeeteri on erästä väkevää nestettä, vettä jota käyttävät kuparisepät y. m.

Jultidning för döfstumma = Kuuromykkäin joululehti, 01.12.1898, s. 10
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1418965?page=10
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot