Adam Adamsson Ottelin

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Adam Ottelin, synt. Elimäellä 24.4.1796. Vht: revisiomaanmittari Viipurin läänissä Adam Ottelin ja Johanna Ingman.

Elimäen seurakunnan arkisto - I Ab:2 Lastenkirjat 1760-1823, jakso 206: Teutkoski Tommola Tynnilä ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5821969614&aineistoI... / Viitattu 17.4.2024

Olisiko tässä
Elimäen seurakunnan arkisto - I Aa:14 Pää- ja rippikirjat II 1813-1823, jakso 71, sivu 142: Teutkoski 10 Tommola; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5785517836&aineistoI... / Viitattu 16.4.2024

Maanmittausoppilas 1813. Yksityistodistus 1814. Pääsykuulustelu 1814. Ylioppilas Turussa 1814. Viipurilaisen osakunnan jäsen 1814. Maanmittausauskultantti 1815.

Varamaanmittari 1818. Ylim. komissiomaanmittari Vaasan läänissä 1820, vakinainen komissiomaanmittari 1848, vanhempi komissiomaanmittari 1874, ero 1878.

Pohjoisen piirin vakaaja 1822, Korsholman piirin 1841, Kokkolan piirin 1863.

† 16.3.1885.

Psot:

• 1:o 1818 Charlotta Törnudd († 1840)
• 2:o 1842 Helena Elisabet Borg tämän 2. avioliitossa († 1872)
• 3:o 1872 Anna Augusta Hagman († 1891). (Ikäero oli 48 vuotta).

Ottoliini tulee! niin huusi veljeni reväisten auki salin oven.

"Ottoliini tulee!" oli tavallaan hyvin pelätty ja toiselta puolen myöskin hyvin tervetullut sanoma. Vähän ajan perästä ajoivat kääsit pihalle, keltaiset kääsit, joiden edessä oli tummanruskea hevonen, ja kääseissä istui itse ukko Ottoliini. Kepein askelin hän astui ajopeleistä ja tuli sisään. Hän ei muuten ollutkaan mikään ukko, hän oli parhaassa iässä, siinä 60 paikkeilla. Tultuaan ovesta hän sanoi ruotsiksi: "Päivää, onkos pappanne kotona?"

- On, vastasimme veljeni ja minä. - Onkos mammanne kotona? - On sekin kotona. - No missä ne ovat?

Vähän ajan perästä tulivat sitten vanhempani sisään, ja tämä herra otettiin hyvin kohteliaasti ja kunnioittavasti vastaan. Ottoliinin oikea nimi oli Adam Ottelin. Hän oli Vaasan läänin kommisionimaanmittari ja yleisesti tunnettua sukua. Hänen veljensä oli piispana Porvoossa, suuressa arvossa pidetty mies, ei ainoastaan itsensä, vaan hienosti sivistyneen rouvansa tähden, joka oli Vallenstjernojen sukua, Johanna Fredrika Vallenstjerna, Pernon sukukartanosta Raisiosta. Veli oli kirkkoherrana Kaavilla.

Ottoliini itse, Adam Ottelin, oli toisen kerran naimisissa hyvin sivistyneen naisen kanssa, jonka sukunimi oli Borg. Adam Ottelin oli tunnettu ei ainoastaan Kälviällä, mutta ennen kaikkea tietysti Lohtajalla, jossa hän asui ja jossa hän, paitsi että oli maanmittarina, oli etevä ja tunnettu maanviljelijä. Mutta hänellä oli semmoisia ominaisuuksia, jotka asettivat hänet tavallaan aikaansa edelle, toiselta puolen taas nämä ominaisuudet kuuluivat hänen aikansa tapoihin.

Hänen aikansa tapoihin kuului ensinnäkin se, että hän oli ahkera nuuskamies, ja meitä lapsia nauratti aina, kun hän tuli sisään ja ensimmäiseksi otti nuuskarasiansa housuntaskustaan ja tarjosi ylt´ympäri, myöskin lapsille. Minun vanhempani, jotka olivat hiukan nuorempaa sukua ja olivat tulleet etelästä päin, eivät kumpikaan nuuskanneet. Sentähden meitä niin ihmetyttikin, kun kaikki muut ihmiset, niin miehet kuin naiset sekä Kälviällä että Lohtajalla nuuskasivat.

Maanmittari Ottelin käytti aina erittäin hienoa pukua, aina univormua. Me katselimme häntä ihmetellen. Emme ihmetelleet ainoastaan hänen valkoista paidanrintaansa ja korkeata kaulustansa, vaan myöskin hänen korkealle kammattua mustaa tukkaansa. Siihen aikaan nimittäin oli herroilla semmoinen tapa, että hiukset korvien ympäriltä vedettiin eteenpäin hyvin sileäksi ja pään keskikohdalta sekä otsalta nostettiin hiukset ylös, niin että niistä tuli jonkinlainen pyramidi, jota kutsuttiin "tupeksi".

Ottelinilla oli suuri pää, jonka vaikuttavimmat osat olivat leveä ja korkea otsa ja suuri, voimakasrakenteinen nenä, joka osaksi nuuskan vaikutuksesta oli alhaalta erityisesti laajentunut. Suu puhui voimasta, mutta sinisissä silmissä oli lempeä piirre. Adam Ottelin oli äärettömän ankaran näköinen, parraton mies ja ohuet huulet oli yhteen puristettuna, mutta tämä ankaruus ei suinkaan estänyt häntä olemasta erittäin ystävällinen, varsinkin lapsille, hauska ja kaikin tavoin miellyttävä.

Hän oli niin paljon vanhempi minun vanhempiani, että sekä isäni että äitini kutsuivat häntä farbroriksi. Ottoliini oli hyvin lapsirikas. Hänen ensimmäinen rouvansa oli Törnudd, ja hänellä oli 4 poikaa ja 3 tytärtä joista kaikki tyttäret joutuivat hyviin naimisiin ja pojat virkamiehiksi. Eräs oli kauan aikaa pormestarina Oulussa.

Ottoliinin tapoihin kuului hirveän kova ajaminen. Hän kulki hevosillaan niin nopeaan, että kaikki kälviäläiset pelkäsivät, kun hän tuli vastaan, ja ajoivat jo kaukaa hänet nähtyään tien viereen. Kokkolasta Vaasaan oli noin 16 penikulmaa (171 km) ja kerrottiin, että kun Ottoliini lähti ajamaan keltaisilla kääseillään ja hyvillä hevosillaan, niin hän yhdessä päivässä sivallutti tuon matkan. Jonkin kerran tapahtui, että hän jätti hevosensa kievariin ja jatkoi kievarin hevosilla.

Paitsi maanviljelystä, jota Ottoliini erittäin etevästi hoiti, hänellä oli paljon muitakin harrastuksia. Adam Ottelin oli mm. Suomessa ensimmäinen mies, jolla oli puhelin, telefoni. Ja tämän hän itse valmisti.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=178...

Elimäen seurakunnan arkisto - I Aa:14 Pää- ja rippikirjat II 1813-1823, jakso 71, sivu 142: Teutkoski 10 Tommola; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5785517836&aineistoI... / Viitattu 13.10.2022

Lohtaja rippikirja 1864-1870 (MKO136-147) Sivu 87 (Lohteå) No 2 Niemi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1769... / Viitattu 13.06.2022