Tämä on sukututkimussivusto Genin Lohtajan paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä. Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.

Lohtajan projektit

• Paikkakunta Lohtaja, Keski-Pohjanmaa Paikkakunta Lohtaja, Keski-Pohjanmaa
• Siirtolaiset paikkakunnalta Lohtaja Siirtolaiset paikkakunnalta Lohtaja

Yleistä

Lohtaja (ruots. Lochteå) on Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuulunut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Kokkolaan vuonna 2009. Kuntaliitoksen yhteydessä myös Lohtajan seurakunta liittyi Kokkolan seurakuntayhtymään.

Historiaa

Lohtajan seudun keskiaikaiset asukkaat kuuluivat kirkollisesti Pietarsaaren suurpitäjään. Kun asutus aluksi keskittyi miltei yksinomaan rannikolle ja jokisuihin, voitiin kirkkoon pitkästä matkasta huolimatta päästä suhteellisen helposti vesitse, joko purjehtimalla tai soutamalla suurilla kirkkoveneillä. Meri näyttää olleen rannikkokylille niin suuri yhdistäjä, että Pietarsaaren suurpitäjä pysyi koossa lähes parisataa vuotta. Kokkola erosi Pietarsaaresta itsenäiseksi kirkkopitäjäksi 1400-luvun loppupuoliskolla ja Lohtajan kylät tulivat sen alaisiksi. Lohtajalle rakennettiin ensimmäinen kappelikirkko v. 1517, mutta seurakuntaan ei tuolloin vielä saatu kappalaista, vaan Kokkolan emäseurakunnan papit kävivät siellä muutaman kerran vuodessa pitämässä jumalanpalveluksia. Lohtajalaiset eivät kuitenkaan ajan mittaan tyytyneet puutteelliseen kirkolliseen elämään, vaan kävivät anomassa itselleen omaa pappia. Kuningas Juhana III antoi 11.9.1578 herra Jacobus Ericille valtakirjan Lohtajan kirkkoherran virkaan ja tuota päivää voidaan pitää Lohtajan emäpitäjän syntypäivänä.

Perustettu Suur-Lohtajan pitäjä käsitti Lohtajan lisäksi myös Himangan, Kannuksen, Toholammin ja Lestijärven alueet. Näistä sisämaan kylät alkoivat itsenäistyä jo 1600-luvulla. Toholammille oli rakennettu kirkko v. 1668 ja Ylikannukseen (Kannus) v. 1674. Myös Lestijärvellä oli kirkko jo näihin aikoihin, mutta sen sanottiin olleen vanha ja huonossa kunnossa. Kannuslaiset saivat oman papin 1690-luvulla näin ollen siitä tuli ensimmäinen Suur-Lohtajan varsinainen kappeliseurakunta. Toholampi sai oman pappinsa v. 1755, joskin kappalaisen valtuuksin vasta v. 1775. Lestijärveläiset saivat ensimmäisen oman pappinsa v. 1787, mutta virallisesti Lestijärvi pysyi saarnahuonekuntana 1850-luvun loppuun saakka. Himangalle rakennettiin oma kirkko ja se saarnahuonekunnan oikeudet v. 1794. Himanka sai ensimmäisen oman pappinsa v. 1803.

Tultaessa 1850-luvun lopulle, Suur-Lohtajan kappelit ryhtyivät puuhaamaan lopullista itsenäistymistään. Himangan saarnahuonekunnasta oli päätetty tehdä kappeli v. 1846 ja tämä toteutui vuosina 1860–1861. Himanka ei vielä tässä vaiheessa halunnut erota emäpitäjästä, mutta Kannuksessa ja Toholammilla siihen oli halua. 9.5.1859 päivätyllä senaatin päätöksellä Kannuksesta ja Toholammista tehtiin itsenäiset seurakunnat. Tämä toteutui v. 1882, kun Lohtajan emäpitäjän kirkkoherrasta, rovasti Karl Abraham Keckmanista aika jätti. Edellä mainitulla senaatin päätöksellä tehtiin myös Lestijärven saarnahuonekunnasta Toholammin kappeli. Tämä toteutui v. 1885, jolloin leskiruustinnan armovuodet olivat ohi. Himanka itsenäistyi omaksi seurakunnakseen v. 1898.

Lähteet:

Wikipedia
hiski.genealogia.fi
Suur-Lohtajan historia I, s. 349–353.
Suur-Lohtajan historia II, s. 201–206.

Rajamuutoksia

Lohtajan emäpitäjästä liitettiin Ylikannuksen (Kannus) kappeliin Mutkalammin neljä taloa v. 1745.

Lohtajan emäpitäjästä liitettiin Ylikannuksen (Kannus) kappeliin Välikannus ja Hillilä sekä Alaviirteeltä Yrjänä, Pentti, kolme Mikkolaa, Pisilä, Kluukeri ja kaksi Siirilää v. 1782.

Lohtajan emäpitäjästä liitettiin Himangan kappeliin Hillilän, Kannuskylän ja Tomujoen kylät v. 1860–1861.

Lohtajan Marinkaisista liitettiin Kälviän Ruotsaloon Pajalan ja Muuraiskankaan talot v. 1875.

Nykyiset kylät

Alaviirre, Karhi, Lohtaja, Marinkainen, Väliviirre

Kylien entisiä nimiä

Marinkaisten ja Karhin kylät muodostavat yhdessä Lohtajan Etelänkylän (Söderby) vuosien 1741–1761 rippikirjoissa. Tämän jälkeen Marinkainen ja Karhi palaavat takaisin rippikirjoihin.

Kylät ja talot vuosien 1890–1899 rippikirjassa

Alaviiret [Alaviirre]

No 1 Pahikainen
No 2 Vihtari
No 3 Harmala (Harmaala)
No 4 Rantala
No 5 Kerola
No 6 Luuru
No 7 Jokela
No 8 Mikkola
No 9 Kreus
No 10 Pisilä
No 11 Kluukeri
No 12 Siirilä
No 13 Yrjänä
No 14 Pentti
No 15 Hannila
No 16 Pottala
No 17 Pietilä
No 18 Sipilä
No 19 Kauppila

Karhi

No 1 Karhula
No 2 Anttila
No 3 Ojala
No 4 Huhtala
No 5 Märsylä
No 6 Haasala
No 7 Typpi
No 8 Järvenpää

Lohtaja

No 1 Niemelä
No 2 Niemi
No 3 Salmi
No 4 Hietala
No 5 Saukko
No 6 Mattila
No 7 Jukkola
No 8 Furuluoto (pappila)
No 9 Säätelä
No 10 Erkkilä
No 11 Vähä-Erkkilä
No 12 Lukkarila
No 13 Orjala
No 14 Nissilä
No 15 Kyrölä
No 16 Nygård
No 17 Junttila
No 18 Palola
No 19 Palmgård
No 20 Pulkkinen
No 21 Häkkinen
No 22 Havela
No 23 Roiko
No 24 Anttiroiko
No 25 Toskala
No 26 Seikkula
No 27 Jaakola
No 28 Leskelä
No 29 Perttula
No 30 Kero
No 31 Björkbacka
No 32 Lapinlinna

Maringais [Marinkainen]

No 1 Puutio
No 2 Hyyppä
No 3 Kippo
No 4 Hirvi
No 5 Sinko
No 6 Niemi
No 7 Sydänmetsä
No 8 Leppiniemi
No 9 Lankila
No 10 Isolankila
No 11 Lento
No 12 Hauhtonen
No 13 Palo
No 14 Maunula
No 15 Vapola
No 16 Manki (Kälviään v. 1906)
No 17 Keiski (Kälviään v. 1906)
No 18 Korvela
No 19 Koski
No 20 Kolppanen
No 21 Herlevi
No 22 Pajunpää
No 23 Salo
No 24 Vuollet
No 25 Viitala

Wäliviiret [V%C3%A4liviirre]

No 1 Simukka
No 2 Potta
No 3 Kerola
No 4 Ruotsala
No 5 Tuomala
No 6 Nikupaavo
No 7 Pentinmikko
No 8 Polvi
No 9 Riutta
No 10 Luikku
No 11 Kulla

Naapuripaikkakunnat

Himanka, Kannus, Kälviä

Lähteitä

Paikkakuntaprojektiin liitetyissä profiileissa tulisi olla kerrottuna profiilin tietojen alkuperäislähteet. Suositeltavin tapa on käyttää Genin Lähteet-välilehteä jossa siteraataan kustakin dokumentista löytyneet tiedot. Alla on lueteltuna mahdollisia lähteitä Lohtajan osalta. Hiski on hyvä apuväline tietoja etsittäessä, mutta lähteenä käytetään mieluummin sen avulla löytyneitä alkuperäisdokumentteja.

• Hiski
• Lohtajan seurakunnan arkisto Digihakemiston kautta tai suoraan Kansallisarkistossa
• Lohtajan seurakunnan arkisto SSHY:llä, vain jäsenille