Aili Emilia Koivisto

Perimätietoa, kerännyt nuorin poika Eino Tanner 1950-60-luvuilla: Sigfrid ja Helena Tannerin elämänvaiheista.

Pariskunta vihittiin v. 1891, jonka jälkeen he jäivät Karl-vaarin apulaisiksi (Eeva-)mummun kuolemaan asti, joka tapahtui 26.3.1895) Myllykoskella. Vanhin tytär Ester syntyi 1.1.1894 Sippolassa.

(Sigfridin äiti Eva Eskola kuoli keväällä 1895. Ja isä Karl Edvard Henriksson meni uuteen avioon joulukuussa 1895,

23.10.1858 syntyneen Ida Rosenvallin (s. Porissa) kanssa, joka siis silloin oli 37- vuotias ja vaari 57-vuotias.)

N. vuonna 1896, Sigfrid ja Helena lähtivät Helsinkiin, missä vanhin poika Verneri syntyi 28.7.1896.

Sigfrid kävi tänä aikana Helsingissä Kone Sillassa metallitöissä, sekä iltaisin Ateneumissa Taideteollisuuskeskuskoulun iltalinjaa yhden vuoden.

V. 1898 Sigfrid ja Helena palasivat taas Myllykoskelle, koska Martta syntyi siellä 17.2.1899.

Tanner perusti tämän jälkeen oman leipomon vastapäätä Myllykosken paperitehdasta, eikä siis mennyt isänsä leipomoon töihin. Näin Tannerit sitten touhusivat omia hommiaan yli 10 vuotta, kun sitten Tanner v. 1911 myi leipomon sekä kodin ja pani perheen junaan, jolla mentiin Lavian pieneen kirkonkylään.

Kun sitten syttyi ensimmäinen maailmansota, loppui Lavialla hyvien jauhojen saanti, ja oli Lavialta lähdettävä Helsinkiin, missä isä ja Werner olivat metallitöissä Wärtsilän tehtaalla Hämeentien alkupäässä. Tämä tapahtui vv. 1916-17.

Kansalaissodan jälkeen isä Tanner sai paikan Sanduddin Tapettitehtaan laitosmiehenä. Tehdas oli vanha kylmä laitos, jota Tannerin heikkous ei kestänyt, ja niin hän kuoli 12.2.1919 espanjantautiin.

Tämän jäIkeen Helena Tanner lähti kotiseudulleen Myllykoskelle 1921 syksyllä. Siellä hän tapasi entisen perhetuttavansa Kaarlo Kustaa Onnelan, synt. 12.12.1870 Sippolassa. Tämä oli myös jäänyt leskeksi. Heidät vihittiin Kemissä v. 1923. Onnela sai lämmittäjän paikan Kemin massatehtaasta ja äiti meni Karihaaran Osuusleipomoon, töihin.

V. 1927 he innostuivat ostamaan pienen maatilan Sievistä. Että piti vanhana päästä terveelliseen ympäristöön. Työ oli kuitenkin liian raskasta vanhoille pienille heikoille ihmisille, ja niin Kaarlo Onnela sairastui vaikeasti ja kuoli 19.5.1936 Sievissä.

Helena Onnela siirtyi sitten tyttärensä Ailin hoiviin, josta oli tullut Koiviston talon emäntä. Helena Onnela kuoli 10.12.1954 Sievissä.

Sippolan murretta; Kotimaisten kielten keskus https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitt... Perimätietoa vanhemmista ja perheestä, kerännyt nuorin veli Eino Tanner 1950-60-luvuilla: Sigfrid ja Helena Tannerin elämänvaiheista.

Pariskunta vihittiin v. 1891, jonka jälkeen he jäivät Karl-vaarin apulaisiksi (Eeva-)mummun kuolemaan asti, joka tapahtui 26.3.1895) Myllykoskella. Vanhin tytär Ester syntyi 1.1.1894 Sippolassa.

(Sigfridin äiti Eva Eskola kuoli keväällä 1895. Ja isä Karl Edvard Henriksson meni uuteen avioon joulukuussa 1895,

23.10.1858 syntyneen Ida Rosenvallin (s. Porissa) kanssa, joka siis silloin oli 37- vuotias ja vaari 57-vuotias.)

N. vuonna 1896, Sigfrid ja Helena lähtivät Helsinkiin, missä vanhin poika Verneri syntyi 28.7.1896.

Sigfrid kävi tänä aikana Helsingissä Kone Sillassa metallitöissä, sekä iltaisin Ateneumissa Taideteollisuuskeskuskoulun iltalinjaa yhden vuoden.

V. 1898 Sigfrid ja Helena palasivat taas Myllykoskelle, koska Martta syntyi siellä 17.2.1899.

Tanner perusti tämän jälkeen oman leipomon vastapäätä Myllykosken paperitehdasta, eikä siis mennyt isänsä leipomoon töihin. Näin Tannerit sitten touhusivat omia hommiaan yli 10 vuotta, kun sitten Tanner v. 1911 myi leipomon sekä kodin ja pani perheen junaan, jolla mentiin Lavian pieneen kirkonkylään.

Kun sitten syttyi ensimmäinen maailmansota, loppui Lavialla hyvien jauhojen saanti, ja oli Lavialta lähdettävä Helsinkiin, missä isä ja Werner olivat metallitöissä Wärtsilän tehtaalla Hämeentien alkupäässä. Tämä tapahtui vv. 1916-17.

Kansalaissodan jälkeen isä Tanner sai paikan Sanduddin Tapettitehtaan laitosmiehenä. Tehdas oli vanha kylmä laitos, jota Tannerin heikkous ei kestänyt, ja niin hän kuoli 12.2.1919 espanjantautiin.

Tämän jäIkeen Helena Tanner lähti kotiseudulleen Myllykoskelle 1921 syksyllä. Siellä hän tapasi entisen perhetuttavansa Kaarlo Kustaa Onnelan, synt. 12.12.1870 Sippolassa. Tämä oli myös jäänyt leskeksi. Heidät vihittiin Kemissä v. 1923. Onnela sai lämmittäjän paikan Kemin massatehtaasta ja äiti meni Karihaaran Osuusleipomoon, töihin.

V. 1927 he innostuivat ostamaan pienen maatilan Sievistä. Että piti vanhana päästä terveelliseen ympäristöön. Työ oli kuitenkin liian raskasta vanhoille pienille heikoille ihmisille, ja niin Kaarlo Onnela sairastui vaikeasti ja kuoli 19.5.1936 Sievissä.

Helena Onnela siirtyi sitten tyttärensä Ailin hoiviin, josta oli tullut Koiviston talon emäntä. Helena Onnela kuoli 10.12.1954 Sievissä.

Sippolan murretta; Kotimaisten kielten keskus https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitt...

Keskipohjanmaa, 14.10.1930, nro 118, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1862521?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Avioliittoon Väinö ja Aili vihittiin 15.3.1931.

Perimätietoa, kerännyt nuorin poika Eino Tanner 1950-60-luvuilla: Sigfrid ja Helena Tannerin elämänvaiheista.

Pariskunta vihittiin v. 1891, jonka jälkeen he jäivät Karl-vaarin apulaisiksi (Eeva-)mummun kuolemaan asti, joka tapahtui 26.3.1895) Myllykoskella. Vanhin tytär Ester syntyi 1.1.1894 Sippolassa.

(Sigfridin äiti Eva Eskola kuoli keväällä 1895. Ja isä Karl Edvard Henriksson meni uuteen avioon joulukuussa 1895,

23.10.1858 syntyneen Ida Rosenvallin (s. Porissa) kanssa, joka siis silloin oli 37- vuotias ja vaari 57-vuotias.)

N. vuonna 1896, Sigfrid ja Helena lähtivät Helsinkiin, missä vanhin poika Verneri syntyi 28.7.1896.

Sigfrid kävi tänä aikana Helsingissä Kone Sillassa metallitöissä, sekä iltaisin Ateneumissa Taideteollisuuskeskuskoulun iltalinjaa yhden vuoden.

V. 1898 Sigfrid ja Helena palasivat taas Myllykoskelle, koska Martta syntyi siellä 17.2.1899.

Tanner perusti tämän jälkeen oman leipomon vastapäätä Myllykosken paperitehdasta, eikä siis mennyt isänsä leipomoon töihin. Näin Tannerit sitten touhusivat omia hommiaan yli 10 vuotta, kun sitten Tanner v. 1911 myi leipomon sekä kodin ja pani perheen junaan, jolla mentiin Lavian pieneen kirkonkylään.

Kun sitten syttyi ensimmäinen maailmansota, loppui Lavialla hyvien jauhojen saanti, ja oli Lavialta lähdettävä Helsinkiin, missä isä ja Werner olivat metallitöissä Wärtsilän tehtaalla Hämeentien alkupäässä. Tämä tapahtui vv. 1916-17.

Kansalaissodan jälkeen isä Tanner sai paikan Sanduddin Tapettitehtaan laitosmiehenä. Tehdas oli vanha kylmä laitos, jota Tannerin heikkous ei kestänyt, ja niin hän kuoli 12.2.1919 espanjantautiin.

Tämän jäIkeen Helena Tanner lähti kotiseudulleen Myllykoskelle 1921 syksyllä. Siellä hän tapasi entisen perhetuttavansa Kaarlo Kustaa Onnelan, synt. 12.12.1870 Sippolassa. Tämä oli myös jäänyt leskeksi. Heidät vihittiin Kemissä v. 1923. Onnela sai lämmittäjän paikan Kemin massatehtaasta ja äiti meni Karihaaran Osuusleipomoon, töihin.

V. 1927 he innostuivat ostamaan pienen maatilan Sievistä. Että piti vanhana päästä terveelliseen ympäristöön. Työ oli kuitenkin liian raskasta vanhoille pienille heikoille ihmisille, ja niin Kaarlo Onnela sairastui vaikeasti ja kuoli 19.5.1936 Sievissä.

Helena Onnela siirtyi sitten tyttärensä Ailin hoiviin, josta oli tullut Koiviston talon emäntä. Helena Onnela kuoli 10.12.1954 Sievissä.

Sippolan murretta; Kotimaisten kielten keskus https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitt... Perimätietoa vanhemmista ja perheestä, kerännyt nuorin veli Eino Tanner 1950-60-luvuilla: Sigfrid ja Helena Tannerin elämänvaiheista.

Pariskunta vihittiin v. 1891, jonka jälkeen he jäivät Karl-vaarin apulaisiksi (Eeva-)mummun kuolemaan asti, joka tapahtui 26.3.1895) Myllykoskella. Vanhin tytär Ester syntyi 1.1.1894 Sippolassa.

(Sigfridin äiti Eva Eskola kuoli keväällä 1895. Ja isä Karl Edvard Henriksson meni uuteen avioon joulukuussa 1895,

23.10.1858 syntyneen Ida Rosenvallin (s. Porissa) kanssa, joka siis silloin oli 37- vuotias ja vaari 57-vuotias.)

N. vuonna 1896, Sigfrid ja Helena lähtivät Helsinkiin, missä vanhin poika Verneri syntyi 28.7.1896.

Sigfrid kävi tänä aikana Helsingissä Kone Sillassa metallitöissä, sekä iltaisin Ateneumissa Taideteollisuuskeskuskoulun iltalinjaa yhden vuoden.

V. 1898 Sigfrid ja Helena palasivat taas Myllykoskelle, koska Martta syntyi siellä 17.2.1899.

Tanner perusti tämän jälkeen oman leipomon vastapäätä Myllykosken paperitehdasta, eikä siis mennyt isänsä leipomoon töihin. Näin Tannerit sitten touhusivat omia hommiaan yli 10 vuotta, kun sitten Tanner v. 1911 myi leipomon sekä kodin ja pani perheen junaan, jolla mentiin Lavian pieneen kirkonkylään.

Kun sitten syttyi ensimmäinen maailmansota, loppui Lavialla hyvien jauhojen saanti, ja oli Lavialta lähdettävä Helsinkiin, missä isä ja Werner olivat metallitöissä Wärtsilän tehtaalla Hämeentien alkupäässä. Tämä tapahtui vv. 1916-17.

Kansalaissodan jälkeen isä Tanner sai paikan Sanduddin Tapettitehtaan laitosmiehenä. Tehdas oli vanha kylmä laitos, jota Tannerin heikkous ei kestänyt, ja niin hän kuoli 12.2.1919 espanjantautiin.

Tämän jäIkeen Helena Tanner lähti kotiseudulleen Myllykoskelle 1921 syksyllä. Siellä hän tapasi entisen perhetuttavansa Kaarlo Kustaa Onnelan, synt. 12.12.1870 Sippolassa. Tämä oli myös jäänyt leskeksi. Heidät vihittiin Kemissä v. 1923. Onnela sai lämmittäjän paikan Kemin massatehtaasta ja äiti meni Karihaaran Osuusleipomoon, töihin.

V. 1927 he innostuivat ostamaan pienen maatilan Sievistä. Että piti vanhana päästä terveelliseen ympäristöön. Työ oli kuitenkin liian raskasta vanhoille pienille heikoille ihmisille, ja niin Kaarlo Onnela sairastui vaikeasti ja kuoli 19.5.1936 Sievissä.

Helena Onnela siirtyi sitten tyttärensä Ailin hoiviin, josta oli tullut Koiviston talon emäntä. Helena Onnela kuoli 10.12.1954 Sievissä.

Sippolan murretta; Kotimaisten kielten keskus https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitt...