Aleksiina Juhontytär Keskinen

Aleksiina eli Siina syntyi helmikuun 22. päivänä 1857 Viljalan kylässä Ollilan tilalla, jossa hänen isänsä mainitaan olleen renkinä. Rippikirjojen mukaan perhe asusti tuohon aikaan myös Kilvakkalan Heikkilän tilalla. Aleksiinan vanhemmat olivat renki Juho Heikki Heikinpoika (Hiitelä, s. 8.11.1827) Anna Annantytär (s. 4.1.1832), jotka olivat avioituneet 28.10.1855 ollessaan molemmat palkollisina Viljalan Viralla. Siinan syntymävuonna perhe kuitenkin siirtyi takaisin palkollisiksi Viralle ja vuodesta 1859 lähtien perhe asusti Leutolassa Hakalan tilan mailla, jonne he perustivat vuosien 1863-1864 välissä Heikkilä-nimisen torpan. Leutolassa perheeseen syntyivät vielä lapset Matilda (1859-1862), Eelis August (1861), Iivari (1863) ja Matilda Karoliina (1866-1866).

Juho-isä kuoli nälkävuosien aikaan pilkkukuumeeseen, jonka jälkeen leskeksi jäänyt Anna-äiti piti torppaa pystyssä lastensa kanssa. Siina ollessaan 15-vuotias, lähti hän ansaitsemaan elantonsa piikomalla. Ensimmäisenä hän suuntasikin Höytölän Soutajalle ja sitä kautta muille tiloille ja torppiin. Kotiin hän palasi takaisin v. 1880, jolloin Eelis-veli oli myös lähtenyt rengin pestiin ja pian jo Iivari-velikin lähti elantonsa ansaitsemaan. Eelis päätyi aikanaan Tevaniemen Alaruusin Mäkelän torppaan torppariksi ja Iivari asui kotonaan vuosina 1887-1894, jonka jälkeen hän asui perheineen mäkitupalaisina Mäkelä-nimisessä töllissä kylällä. Anna-äiti piti Heikkilän torppaa kuolemaansa saakka vuoteen 1909 saakka, johon myös torpan historia päättyy.

Siina puolestaan avioitui 29. joulukuuta 1882 Haikaran talon entisen isännän Juho Kustaa Juhonpojan (s.2.4.1829) kanssa. Puoliso oli syntyisin Sipsiön Vähä-Eskelin talosta ja oli avioitunut v. 1851 Luhalahden Yli-Uparin tyttären Esteri Juhontyttären (s. 11.9.1828) kanssa. Juho ja Esteri asuivat vuosina 1852-1858 Viljakkalassa Järvenpään torpassa palaten takaisin Luhalahteen, jossa olivat hankkineet omistukseensa Haikaran tilan. Juhon ja Esterin isännyys Haikaralla jatkui vuoteen 1875 saakka, jolloin tilan uudeksi isännäksi tuli Suodenniemellä syntynyt Iisakki Juhonpoika Kalliokoski (s.16.2.1844) perheineen. Juho ja Esteri kuitenkin jäivät asumaan Haikaralle syytingille. Esteri kuoli marraskuussa 1881.

Siina ja Juho asuivat vielä Haikaralla vuoteen 1900 saakka, kunnes muuttivat itsellisiksi Juhon syntymäkodin maille Keskinen-sukunimeä käyttäen.

Perimätiedon mukaan Juho joutui vankilaan laittomasta viinan myymisestä. Juhon vankilassaolo aikana Helteen kylästä kotoisin ollut Leppäsen Hilja (s. 28.1.1891) kävi auttelemassa Siinaa, joka asui Heikkisen torpassa. Siina jäi leskeksi helmikuussa 1919, jonka jälkeen hän muutti kirkonkirjojen mukaan mäkitupalaiseksi Iso-Röyhiön Laukkalan tilan maille, jossa hän asui loppuelämänsä. Todellisuudessa Siina teki vuokrasopimuksen talollisen Kalle Laukkalan kanssa jo v. 1915. Tällöin vuokra-ajaksi määrättiin 50 vuotta ja vuokran vuotuinen hinta oli viisi markkaa. Ikaalinen-lehdessä nro 35, 27.8.1915 Aleksiina Keskinen Sipsiöstä oli laittanut ilmoituksen, jossa hän lähetti kaikille niille ikaalislaisille kiitokset, jotka olivat häntä rahallisesti ja tarveaineilla auttaneet hänen huoneistonsa rakentamisessa.

Elantonsa Siina hankki leskenä ollessaan pitämällä panttikonttoria ja myi panttia vastaan mm. pullaa, jota oli leiponut. Kauppa ei välttämättä tainnut olla kovin vilkasta, sillä huhuttiin hänen säilyttävän leivonnaisiaan vintillä ruumisarkussaan. Tosin varmempana syynä saattoi olla hänen asuntonsa puhtaus, josta kerron myöhemmin lisää.

Mutta mistä hän sai nimityksen ”trulli-Siina”??

Perimätieto kertoo seuraavaa: Sipsiön pojat olivat nähneen eräänä yönä, kun Siinan meni Iso-Röyhiön Alaskylään. He jäivät häntä odottamaan. Kun lopulta Siina tuli takaisin päin, olivat pojat yrittäneet lähteä ottamaan häntä kiinni. Mutta turhaan, sillä eivät he häntä kiinni saaneet. Tämän takia pojat alkoivat kertomaan tapahtumasta kylällä - Siina meni kuin "lentäen" ja siksi he alkoivat nimittää häntä trulliksi.

Siina ei tästä nimityksestä pitänyt, vaan vei asian käräjille kunnianloukkauksesta. Käräjillä kävikin ilmi, että Siina oli käynyt navetoissa leikkaamassa lehmiltä häntäkarvoja yms., jolloin oli tuomarikin häntä trulliksi nimittänyt. Näin Siina sai oikein käräjillä trullin nimen. Kylällä myös kiersi puhe, että Siinalla olisi ollut mustaraamattukin.

Siina oli hyväntahtoinen ihminen, joka aina tarjosi vierailleen kahvia. Koska hänen pirttinsä oli hyvin sotkuinen ja likainen -sillä asuihan hän samassa pirtissä kanojensa kanssa - eivät vieraat koskaan pystyneet juomaan tarjottua kahvia. He kaatoivat sen hänen huomaamattaan penkin vieressä olevan kukkasen juurelle. Siina oli myös tapetoinut pirttinsä seinät karkkipapereilla ja koonnut aidanseipäiden päihin pulloja ja muita lasinpalasia, koska ”kanat tykkää niistä” - oli hän sanonut.

Kun Siina täytti 70-vuotta, oli hän saanut kyläläisiltä paljon lahjoja. Niinpä hän myös muistutti seuraavinakin vuosina pitäjäläisiä hänen lähestyvillä syntymäpäivillään lehti-ilmoituksilla ”Aleksiina Keskinen 71 v.”, Aleksiina Keksinen 72v.” jne.

Kun pappi tuli antamaan Siinalle viimeistä voitelua, oli tämä tokaissut: "Täälä se Siina sulassa sovussa nukkuu sängyssä kanojensa kanssa".

Siina kuoli 84-vuotiaana keväällä v. 1941. Hänen jälkeensä Keskisen tila oli tyhjillään vuoteen 1946 saakka, kunnes sinne muutti työmies Frans Evert Taavetinpoika Räystölä (ent. Hätävara) (s.23.1.1879).

Lähteet – SSHY kirkonkirjat: Ikaalinen, Viljakkala – Hiski – synyneet,kastetut,vihityt: Ikaalinen – Ikaalisten kirkkoherranvirasto – Papunen Pentti: Ikaalisten Papunen 1540-1940 (Turku 2010) – Haastattelut: Eeva Koivisto (2013), Kaija Virtanen o.s. Haima (2014-2015), Tauno Sirén (2014), Tapani Kalliokoski (2014). – Muu perimätieto - Ikaalinen-lehdet

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=563...

Ikaalisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1859-1866 (II), jakso 240, sivu 719: Leutola By Heikkilä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20324811 / Viitattu 26.4.2019

Kuva CC BY 4.0 https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1739_391 Nikkilä Eino, kuvaaja