Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomalaiset kansanparantajat ja loitsijat - Finnish Folk Healers

view all

Profiles

  • Aikia Anginpoika (bef.1575 - aft.1601)
    Keminlappalainen (saamelainen) noita ja shamaani Aikia Aikianpojan patronyymi on Aikianpoika. Tästä tulee nimi isälle. Aikia oli myös noita / shamaani viitaten siihen tietoon, jonka Aikia Aikianpoika...
  • Kalle Juhonpoika Riekko (1836 - 1905)
    Saarijärvi rippikirja 1851-1860 (AP_I I Aa:13) Sivu 199 Kuoppala No 6 Takala, Lamminaho torp ; SSHY / Viitattu 22.11.2021 B. Karl Johanss. s. 1836.12.11, 1859 fr. 1b hu Eva Sofia Johansdr s. 1837.4....
  • Matti Antinpoika Näätä (1806 - 1889)
    ”Näätäjumalan lähteestä vaivan parantajaksi?” Iina Kluukeri, Yle, 20.8.2012. Parantaja, ”Näätä-Jumala”, näätävaari, näätäpiru. ”Näätäjumala oli Sievin tunnetuin noita, tietäjä ja kansanparantaja, jok...
  • Juonas Muurmäki "Muur-Juonas" (1813 - 1909)
    Jyväskylän pitäjä (maalaiskunta), syntyneet 16.9.1813 Jyväskylän pitäjä (maalaiskunta), lastenkirja 1804-32 s. 321 Vesanka, Humalamäki Jyväskylän pitäjä (maalaiskunta), rippikirja 1837-44, s. 207 V...
  • Taavetti Hujakko (b. - bef.1912)
    Tampereen Sanomat, 08.06.1912, nro 129, s. 3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Projekti aloitettu 19.11.2017

Olet tervetullut mukaan projektiin!
Tarkoituksena on sivuille kerätä Suomessa kansanparannusta harjoittaneiden henkilöiden profiileja. Kansanparannuksella tarkoitetaan perinnehoitoja mm. kuppausta, hierontaa ja jäsenkorjausta, villiyrttien ja lääkekasvien käyttöä parannustarkoituksessa. Voit liittää kansanparantajan profiilin projektiin. Ensin Toiminnot >Liity projektiin ja sitten projektissa Toiminnot > Lisää profiili.

Kansanparantajia kutsuttiin parantajiksi, loitsijoiksi, tietäjäjiksi. Joskus parantajan elämä on jopa päättynyt noitana poltettavaksi roviolla.

Kansanparannus

Kansanparannus tai kansanlääkintä tarkoittaa vuosituhansien kokemuksiin ja perinteisiin kansanuskomuksiin ja myytteihin perustuvia käsityksiä sairauksista ja vammoista, ja niiden hoitokeinoja. Kansanparantajat ovat olleet usein maallikkoja, jotka ovat saaneet oppinsa suvultaan. Toisaalta myös yhteisöjen arvostetut tietäjät eli samaanit ovat olleet kansanparantajia, mutta he ovat osanneet paljon muutakin.

Kansanparannuksen historiaa
Kansanparannuksen ja jäsenkorjauksen historia ulottuu alkuaikojen hämäriin. Kansanparannus on kansan keskuudesta lähtöisin olevaa parannustoimintaa, joka on kehittynyt aikojen kuluessa kokemuksen ja perinteen mukaisesti. Lähes 80 prosenttia maailman väestöstä on vielä nykyisinkin länsimaisen lääketieteen ulottumattomissa.

Kansanparannus elää ja on voimissaan vielä nykyisinkin myös teollistuneissa maissa. Kansanparantajiin on totuttu luottamaan ja heiltä haetaan apua moniin sellaisiin vaivoihin, joihin ei lääketieteestä ole löytynyt apua. Aikaisemmin kansanparannuksessa käytettiin apuna taikoja, loitsuja ja erilaisia maagisia parantamisrituaaleja. Lääkkeitten tehoa voitiin myös lisätä lukemalla erilaisia loitsuja. Usein käytettiin erilaisia taikakaluja sairauden määrittelyssä sekä kertomaan parantajalle, mistä tauti oli tullut.

Kansanparannukseen kuului jo varhaisina aikoina hyvin monenlaisia puhtaasti mekaanisiakin hoitoja. Hierominen, kuppaus, veren lasku, jäsenten sitominen ja jopa jotkut alkeelliset kirurgiset toimenpiteet kuuluivat kansanparantajien hoitokeinoihin, samoin kuin erilaiset lääkeyrtit, hauteet ja voiteet, joita valmistettiin sukupolvelta toiselle säilyneiden reseptien mukaan. Kansanlääkintätaidot ovat kehittyneet satojen vuosien kuluessa yritysten ja erehdysten — joskus kohtalokkaidenkin — kautta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanparannus

media.geni.com/p13/4a/af/19/fd/534448466846790e/kansanparantaja_2_original.jpg?hash=de14ba32fc5a409627a8523dcb9ecec14b8a1807ab4770e785d1b385aa0f8b8a.1715669999

Kuva Parantaja apulaisineen hoitaa kolottavaa lonkkaa Taivalkosken Loukonvaarassa, Paulaharju Samuli, kuvaaja 1917, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma, Samuli Paulaharjun kokoelma CC BY 4.0, https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK3490:2249

Suomalainen kansanparannus

Suomalainen kansanparannus perustuu pitkälti käsityksiin henkiolennoista ja taioista ja niiden vaikutuksesta ihmiseen, sekä käytännön hoitotoimissa erilaisiin hoitaviin paikkoihin kuten saunaan sekä hoitaviin aineisiin ja esineisiin kuten yrtteihin ja taikaesineisiin.

Parantaja eli parantamiseen erikoistunut henkilö oli usein koko yhteisön arvostama tietäjä, joka osasi paljon muutakin. Joillakin taas oli verenseisauttajan kyky.

Tautien syyksi katsottiin usein paha henkiolento tai vihamielinen noita. Ihmistä vahingoittivat esimerkiksi henkiolentojen väki vihastuessaan, vihamielisten ihmisten ampumat noidannuolet ja kateet eli kateelliset ihmiset taikoineen. Syöpä oli mato, käärme tai muu olio, joka tunkeutui ihmiseen, ja söi tätä sisältäpäin. Riisi on tarkoittanut erilaisia kalvavia ja riuduttavia pitkäaikaisia sairauksia.

Asioille oli luonnollinen paikkansa, johon ne kuuluivat. Monet terveydelliset ja muutkin ongelmat johtuivat siitä, että asioita oli väärissä paikoissa, ja maailman järjestys ja tasapaino oli järkkynyt. Usein sairaus tai sairauden aiheuttanut henkiolento pyrittiin palauttamaan sinne, mistä se oli tullutkin, tai jos jotain puuttui ihmisestä, se pyrittiin palauttamaan ihmiseen. Esimerkiksi veden luona tarttunut sairaus johtui ihmiseen tarttuneesta veden väestä, joka piti palauttaa veteen.

Monia vaivoja hoidettiin loitsuin. Loitsuilla usein käskettiin tai pyydettiin henkiolentoja siirtymään luonnolliselle paikalleen. Loitsuilla myös pyydettiin parantamaan kykeneviä henkiolentoja puuttumaan asioihin.

Ihmisen sielu tai jokin sielun osa, kuten itse saattoi lähteä omille teilleen, jolloin seurasi vakava sairaus tai masennus, itsettömyys. Tällöin sielu tai sen osa oli palautettava ihmiseen.

Käytännön hoito tapahtui usein saunassa. Saunassa asui tulen väkeä, henkiolentoja, jotka karkottivat muut, vihamieliset henkiolennot pois. Terva oli monikäyttöinen aine, jota käytettiin muun muassa vammojen, täiden ja iho-oireiden hoitoon.

Kansanparannuksen hiipuminen
Nykyisin kansanparannuksen perinne on lähes täysin katkennut. Vielä 1800-luvulla siihen jouduttiin kuitenkin turvautumaan usein, sillä lääkäreitä oli vähän ja lääketiede kehittymätöntä. Usein saattoi jopa olla parempi tulla loitsituksi tai saunotetuksi, kuin joutua 1800-luvun lääketieteen armoille. Suomalaisen kansanparannuksen viimeisiä vaiheita kuvaa sananlasku: ”Jos ei viina, terva eikä sauna auta niin silloin perii hauta” Tässä vaiheessa oltiin jo luopumassa yliluonnollisista selityksistä, ja turvauduttiin toimiviksi koettuihin keinoihin lääkärin hoitojen korvikkeena tai lisäksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_kansanparannus

media.geni.com/p13/5f/ec/d1/88/534448466832f8c4/kansanparantaja_original.jpg?hash=cbac80bf11df1ca20a9126dae66f8a00ccb19a1d985d78cf6539687049d50383.1715669999

Kuva Ville Palomaa parantaa kipua, Paulaharju Samuli, kuvaaja 1922, Kolari, Museovirasto - Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma, Samuli Paulaharjun kokoelma, CC BY 4.0, https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KK3490:2901

Lähteet