Anders Bengtsson Hemminki

Antti oli talollinen Kauhavan Hemmingissä 1615- 1641. Vihitty puoliso: Antti avioitui Kerttu Yrjöntytär Hemmingin kanssa ennen vuotta 1615. Kerttu Hemminki s. n.1580 Lapua, Hemminki ja kuoli n.1641. Eri puolilla Suomea sijaitsevien Hemminki-nimisten talojen taustalla on henkilönimi Hemming(ius)

Alanurmossa oli aiemmin kaksi Hemminki nimistä taloa. Toisen nimi muuttui 1600-luvun alussa Sauruksi, toisesta tuli Leskelä. Kummallakin talolla näyttäisi olleen yhteyksiä Härmään . Lapuan Hemmingin taloa kutsuttiin myöhemmin Leskeläksi, koska taloa johti 1660-luvun alussa leskiemäntä.

Kertun kuoltua Matti siirtyy poikineen Heikki ja Martti, Lapuan Turjaan.

Antti Pentinpoika myi Kaupin eli Kankaan tilan vuonna 1653 Markku Tapaninpojalle, joka oli hänen veljensä (Tuomas Pentin-poika Piri, Järven) Kerttutyttären mies.

Vuonna 1608 Kauhavan Hemmingin talon isännyyttä hoiti Simo Niilonpoika Hilli, joka sitten myöhemmin vuodesta 1617 al-kaen oli Hillin talon isäntänä Härmässä. Antti Pentinpoika Piri isännöi Hemminkiä .1615-1641. Talo oli Antin aikana täyden manttaalin talo ja ratsutila.

Hemminki sijaitsi Antin isännyden aikana ja hänen seuraajansa aikoihin Kauhavan keskustassa. Hemminkiin rakennettiin Kauhavan ensimmäinen kirkko. Se lienee tosin ollut vaatimaton saarnatupa, jota käytettiin siihen asti kunnes Hannukselaan rakennettiin kirkkorakennus v.1643 paikkeilla. Hemmingissä oli kestikievari Antti Pentinpojan isännyyden jälkeen vuodesta 1641. Sieltä oli suunnilleeen yhtä pitkä matka Ylijepuan Gröötaksen kievariin ja Härmän Stråkaan.Kaikki kievarit olivat luon-nollisesti siihen aikaan joen tuntumassa.Vesitiet olivat nimittäin olivat monessa paikassa ainoat tiet.

Tuon ajan käytännön mukaan Antti Pentinpoika mainitaan Kauhavalla oloaikana Hemmingin isäntänä eikä häntä osattu yhdistää naapuripitäjässä olevaan kotitaloon. Hemminki nimi näyttää seuraavan Anttia myös myöhemmin Lapualle. Kun hän ostaa Naaraslomalta talon v.1644, ostajaksi main-taan Lapuan kirkonkylässä asuva Antti Hemminki.

Lapuan pitäjän käräjä pöytäkirjoista ( 8.8.1644) löytyy seuraava asiakirja ”Huudettiin Kangan =(Kankaan) , Erkki Jaakonpojan ¼ manttaalin talo Haapajärveltä, joka on hyvin velkaantunut, ja on tämän vuoksi luopunut tämän omistuksesta ja lähtenyt tiehensä. Niin koska ei ketään perintömiehistä ilmaantunut, joka sen lunastaisi ja veloista, sekä kruunun maksuista haluaisi vastata, vaan asiakirjan esittäjä (brefwisare) Antti Pentinpoika Hemminki velkojien suostumuksella on ottanut talon vastaan sopiimuksella, että hän maksaa siitä arviointimiesten mukaan ja velkojille maksaa ja muut velat - -. Niin ei talo vajoa autioksi ja Hänen Kuninkaalliselle Majesteetille ja Kruunulle mitään vahinkoa ja menetyksiä koidu.”

Antti hankki Kankaan tilan ehkä poikaansa Marttia varten. Kun tämä kuitenkin avioitui Talvitiehen, Lapualle, jäi tämä Härmän talo tarpeettomaksi ja Antti Pentinpoika myi Kaupin eli Kankaan tilan vuonna 1647 Markku Tapaninpojalle, joka oli hänen veljensä (Tuomas Pentinpoika Piri, Järven) Kerttutyttären mies. (Tieto Lapuan käräjät 1653).

Vaimonsa Kertun kuoleman jälkeen n.1641 Antti Pentinpoika siirtyy Lapualle kirkonkylän Turjajaan poikiensa Heikin ja Martin kanssa. Huomio kiinnittyy siihen, että Hemmingissä oli silloin samaan aikaan kaksi Heikki nimistä poikaa. Tämä näyttää olleen mahdollista, jos lapsilla on eri isä tai äiti. Turjan isäntäluettelosssa Anttia ei kuitenkaan ole mainittu. Sen sijaan isännäksi on merkitty hänen poikansa Heikki vv.1641-1669.

Matti Vilpunpoika isännöi Lapuan Kirkonkylän Turjaa vuodesta 1605 noin vuoteen 1635 (Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.650).

Matti Prusinpoika Marttila Seinäjoelta oli tilan Turja isäntä Lapuan Kirkonkylässä noin vuodesta 1635 vuoteen 1638. Hänen vaimonsa oli Liisa Matintytär, joka oli Matti Filpunpoika Turjan tytär. (Tapio Piirto: Seinäjoen Marttilan talon henkilöt. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2019, KTMP Group, Mustasaari 2019, ss.43-44)

Vuonna 1675 Lapuan talvikäräjillä tulee ilmi, että Matti Prusinpojan vaimo Liisa Matintytär oli kotoisin Lapuan Turjasta. Valpuri Matintytär Seinäjoelta kanteli Lauri Kristonpoika Turjasta talon hallinnasta. Hän oli vanhimman tyttären tytär (asiakirjassa pojantytär). Lauri Kristonpoika oli naumakaupan kautta tullut Turjan taloon neljä vuotta aikaisemmin. Valpurin vanhemmat Matti Prusinpoika ja Liisa Matintytär olivat lähteneet talosta 40 vuotta aikaisemmin. Liisa Matintytär oli perintömiehenä muita perillisiä vastaan myynyt Turjan talon Antti Pentinpojalle, joka myös oli ollut perillinen. Antti ei ollut pystynyt taloa pitämään. Lauri Kristonpoika ei voinut esittää laillista kauppakirjaa talon ostosta. (Markku Pihlajaniemi: Seinäjoen Marttila. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2019, KTMP Group, Mustasaari 2019, ss.37-42) Antti Pentinpoika Piri oli Kauhavan Hemmingin talosta.

Viimeistään syksyllä 1641 on Turja on Antin omistuksessa, koska silloin tehtiin perintö-ja sovittelukirja Antin poikapuolen Heikki Knuutinpoika Hemmingin, tämän veljen lapsien ja isäpuolen Antti Pentinpojan välillä 20.10.1641. Heikki pitää Hemminkilän talon Kauhajoelta (Kauhavalta), koska se on hänen oikea perintötalonsa, ja tätä vastaan isäpuolen Turjalan talo (Antin) omasta ja vaimonsa kolmasosasta.” Antti ei tätä sopimusta hyväksynyt ja sai 100 kuparitaaleria Heikin ja tämän veljen lasten osuudesta. (Tieto Lapuan kesäkäräjiltä 1642.)

Eteläpohjalaiset Juuret 3/2004, Nuijapäällikkö Pentti Pirin tuntemattomaksi jääneen pojan elämänvaiheet, Hillevi Tyni
KTS. Kerttu , Hemmingin miniä-lesken puoliso n 1615-
Antti isännöi Hemminkiä v 1615 - n. 1641 Kauhavan keskustassa.

Prusi Vilpunpoika isännöi Lapuan Kirkonkylän Turjaa noin vuodesta 1635 vuoteen 1640.
Heikki Antinpoika isännöi vuosina 1641-1669.
Lauri Kristonpoika isännöi vuosina 1675-1676.
Juha Heikinpoika isännöi vuosina 1677-1695. Hänen vaimonsa oli Kaarina Laurintytär.
(Erkki Lehtinen: Asutuskaudelta Suomen sotaan. Lapuan historia I, Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1963, s.650).