Anders Oscar Törnudd

http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=89

11.10.1845 Anders Oskar Törnudd 16303. * Toholammilla 19.12.1824. Vht: Toholammin kappalainen, FM Anders Gustaf Törnudd 12297 (yo 1810, † 1835) ja Katarina Albertina Birling. Vaasan triviaalikoulun oppilas 1836 – 1843. Turun lukion oppilas 24.8.1843 – 27.8.1844 (avg.). Vaasan lukion oppilas 1844 – 1845. Ylioppilas Helsingissä 11.10.1845 (arvosana laudatur äänimäärällä 21). Pohjalaisen osakunnan jäsen 11.10.1845 Anders Oscar Törnudd, son till Kapellanen i Tohlampi A. G. Törnudd, född d. 19 December 1824. Inskrifven i Österbottniska Afdelningen den 11 October 1845. | Prestvigd 1847 till Sockne Adjunkts Adjunkt i Ruovesi. Vihitty papiksi Turun hiippakuntaan Porvoossa 18.12.1847. — Pappina Ruovedellä, Multialla, Kalvolassa, Keuruulla, Toholammilla, Lapualla ja Ylistarossa. Vimpelin kappalainen 1863. Varapastori 1865. Tampereen kaupunginsaarnaaja 1870 (virkaan 1873). Virolahden kirkkoherra 1878, Lapuan 1882. Rovasti 1883. Valtiopäivämies 1872, 1877–78, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894 ja 1897. † Lapualla 29.6.1898.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16303

Muistokirjoitus Vaasan sanomissa 05.07.1898:

Muistosanoja »vainajasta, prowastiAnders OskarTörnuddista, joka, kulen wiime n:rossa kerroimme, kuoli Lapualla, n>. k. 29 päiirän illalla, kirjoittaa U.S.m. m. stu- raamaa: Tämän miehen käytännöllinen kyky ji ymmärrys setä yleisten asiain harrastus on piltän elämän aikana päässyttehokkaastiosotlautumaan myöskin eri aloilla yleisissä loimissa. Nautten säätyweljiensä täyden luottamuk- sen, on hän ollut pappissäädyn edusmiehenä useilla walliopäiwillä. Ensi kerran istui Törnudd kansan edusmiehenä 1872 wuoden waltiopälwillä, ja on sen jälkeen ottanut osaa kalkkiin seu- raamiin walliopäiwlin ja siis yhteensä B:aan säälrMoutseen. Waltiopäiwillä on hänen toimensa kohdistunut erittäin rautatiellsioihin. Hän onkin kaikissa säätykokouksissa, paitse 1882 rouoden waltiopäilvillä, jolloin oli yhdistetyn lat^- ja talouswaliokunnan jäsenenä, istunut jäsenenä Waltivlvaliokunnarnautatiewaliokunnassa. «varajäsenenä oli »vainaja 1877. 1882 ja 1888 »vuosien setä talouswaliotunnan waramiehenä 1891 ja 1894 muosien walliopäiwillä. Säädyn yksityisen malituswaliolunnan marajäsenenä oli Törnudd muosina 1877 ja 1882. Säätyjen istunnoissa ei Törnudd ollut laajasanainen. Mutta milloin hän puhui, ollaen tawallisesti osaa taloudellisten asiain ja rautatietysymysten pohtimiseen, otettiinhänen sanansa huomioon. Valiokuntien wahemmän huomattu, mutta miehen kykyä ja pontta paremmin kyswä lyö, se oli Törnuddin warsinaisla waltiopäiwämiestoinla.Hänen waltiopäimillä tekemistään anomusehdotuksista ei woi tässä jäädä mainitsemalla anomusehdotus 1882 muoden nialtiopäimillä täydellisen suo- malaisen lyseon perustamisesta Tampereelle ja Viipuriin sekä anomuseh- dotus 1885 wuoden waltiopäiwillä suo- men- jo ruotsinkielien kcslmäiseil suh- teen lopullisesta järjestämisestä tuo- mioistuimissa ja muissa 'wirastoissa sekä näiden kielten käyttämisestä wirastojen keskinäisessä kirjcenmaihdossa. Säädyssään oli Törnuddsaawuttanut yleistä kunnioitusta ja luottamusta sekä Vaatimattoman, suoran ja rakasteltanian luonteensa että käytännöllisten tietojen ja selwän ymmärryksensä kautta. Tätä luottamusta osotti sekin, eltä hän 1877 ja 1882 wuosieu waltiopäiwillä oli »valitsijain waramiehenä sekä 1885 wuoden walliopälwiltäalkaen walitsijana kaikissa säätykokoulsis- sa. Kaksilla wiime maltiopäiwillä oli hän säälynsä »vanhin jäsen. Wainajan muisla yleisistä toimista mainittatoon, että hän oli Tuiun hiippalunnan papiiton edusmiehenä 1876, 1886 ja 1893 wuosien tiltcllistokouksissa ja etla hän on istunut monen hallituksen asxltamana komitean jäsenenä. Säälyiveljiensä luottamus «vainajaan ilmeni siinäkin, että hän »viime Kuopion hiippakunnan piispan maalis- sa joului saamansa äänimäärän lautta kolmannelle ehdokassijalle ja että Turun hiippalunranpapisto »valitsi hänet edusmieheksi syksyllä pidcltäivään yleiseen kukolliskokoulseen. Wiime joulut. 18 p:nä sai Törnudd mieltää harwinaista juhlaa. Hän oli silloin puoli ivuosisataa ollut Suomen kirkon pallvelukfcssa ja neljänneswuosisataa kansan edusmielienä. Runsain määrin sai hän silloin kaukaa ja lähel- tä, mutta waisinkin fäätyweljiltään ja omilta seurakuntalaisiltaan, osotutsia siitä, miten armossa pidetty ja rakas» tcltu hän oli. Kelpo kansa'aista suree nyt isänmaa ja herttaista kodin haltijaa Icsti ja seitsem— än lasta.