Anders Jönsson Juttila

Jöns Grelsinpojalla on siis jo1500-luvun alussa ollut osuus Hattulan Katinalasta, samasta kylästä, kuin Abraham Jönsinpojalla.
Hänen poikansa Antti varusti miehen ja ratsun sotaan 1537 ja jo 1539 kutsui itseään ”Anders Jönsson till Juttila”.
Vuoden 1558 papinveroluettelon mukaan Antilla oli Juttilassa koko koukun rälssitila, myöhempi Kommila.

Isä Jöns Grelssinpoika
Omisti sekä Tuuloksen Juttilan että tilan Hattulan Katinalassa.
Poika Antti selitti isän asiaa 1556 Hattulan käräjillä, isä asui Tuuloksessa silloin.
Se, ettäJönsin asuinpaikka oli Juttila, näkyy eräästä 1574 annetusta todistuksesta,. Silloin vannottiin oikeaksi 1547 laadittu kirje, jolla neljä Katinalan isäntää vaihtoivat Katinalan kylän yhden tangon alan ”med ärlighe man Jöns grelsson Jwttila

Juttilan Jöns Grelsinpojan Margareeta-tytär meni naimisiin Kyttälän Matti Skytten kanssa. kun Antti joutui nimismiehen toimensa vuoksi 1581 suuriin velkoihin kruunulle, hän lainasi viljaerän sisarenpojaltaan Jöns Skytteltä pantaten täten kolme rälssitankoa Katinalasta. V 1585 Jöns Skytte sai kätäjillä vahvistuksen kyseiseen omistukseen, ja loput Juttilassa olleesta rälssimaasta Antti joutui antamaan Jönsille 1588 elatusta vastaan, koska hänen lapsensa olivat hänet hylänneet. Näin Juttila meni samoille omistajille, kuin Kyttälä.
Lähde Hauhon Luopioisten Tuuloksen Historia 1; toim. Yrjö S. koskimies, 1988

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula, jakso 37, sivu 37: Valtari Mäkelä Lampola; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737024947&aineistoI...

http://www.genealogia.fi/genos-old/28/28_61.htm
Anders Jönsson till Juttila var på sin tid en rätt framträdande man i Tavastland. Redan 1537 finner man honom möjligen i en rusttjänstlängd, och han återkommer sedan i liknande längder av 1556 och 1562.[10] Han håller 1565 ryttare på Tavastehus, där han antecknas själv fjärde och inventerar slottet samma år.[11] Han har utom frälsejord i Juttila, där han har sitt säteri, innehaft 3 ½ kr. i Suontaka och 1/3 kr. i Luolais.[12] Genom sin hustru har han fått del i ½ kr. frälsejord i Sillanpää i Våno.[13]

Ägde jord i Suontaka och Luolais
Eero Mäntylä: Hattulan historia sivu 321
Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula, jakso 74, sivu 74: Lolas Anders Jönsson till Juttila; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737024944&aineistoI...

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Tuulos, jakso 28: Juttila sättesgård Kommila eli Toivoniemi; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5730351445&aineistoI...

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula, jakso 33, sivu 33: Frelssis landbönder, frelsse landbönder; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5736959984&aineistoI...

1561 Antti Juhaninpoika myi myi kirkkoherra Pertti Juhaninpojalle Katinalasta rälssimaata yhden tangon määrän. Myyjä ilmoitti kauppakirjassa, että hänen isänsä oli luvannut Katinalan säterin Olavi Antinpojalle palkaksi monivuotisesta palvelluksesta.

Mutta kun Olavi oli solminut avioliiton Antti Juhaninpojan sisarentyttären kanssa, oli Antti päättänyt pitää tilan itsellään.

Tämä kirje on oli päivätty vuonna 1561, ja sekin osoittaa, että Antti Juhaninpoika Juttila oli Juhani Rekonpojan poika.

Antti Juhaninpoika vahvisti myös sen, että erään hänen isänsä hallussa olleen kirjeen mukaan Katinala oli siihen mennessä ollut 150 vuotta rälssinä.

Antti Juhaninpoika Juttila oli aikanaan Hämeen ensimmäisiä miehiä. Hän piti ratsupalvellusta jo vuosina 1537, 1556 ja 1562 ja vuonna 1565 hänellä oli Hämeenlinnassa varustettu ratsumies.

Antti Juttila oli myös suurmaanomistaja, sillä hänellä oli rälssimaata 3 1/2 koukkua Suontaan kylässä ja 1/3 koukkua Hattulassa ( Luolaja-niminen talo Nummella) sekä Juttilassa, jossa hän piti säteriään.

Tapio Vähäkangas; Henrik Svärdin perilliset. Genos 2001 179-196.

Anders Jönsson, "vain kaksi koukkua Suontaassa oli vanhaa rälssiä ja se kuului Anders Jönsinpojan pojille".

ks. Kerkkonen; Suontaan ja Lepaan kartanot ja niiden herrat keskiajalla.

ks. Impola, Henrik; Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet; Anders Jönsson till Juttila (Tuulois).

Jöns Grelsinpojalla on siis jo1500-luvun alussa ollut osuus Hattulan Katinalasta, samasta kylästä, kuin Abraham Jönsinpojalla.
Hänen poikansa Antti varusti miehen ja ratsun sotaan 1537 ja jo 1539 kutsui itseään ”Anders Jönsson till Juttila”.
Vuoden 1558 papinveroluettelon mukaan Antilla oli Juttilassa koko koukun rälssitila, myöhempi Kommila.

Isä Jöns Grelssinpoika
Omisti sekä Tuuloksen Juttilan että tilan Hattulan Katinalassa.
Poika Antti selitti isän asiaa 1556 Hattulan käräjillä, isä asui Tuuloksessa silloin.
Se, ettäJönsin asuinpaikka oli Juttila, näkyy eräästä 1574 annetusta todistuksesta,. Silloin vannottiin oikeaksi 1547 laadittu kirje, jolla neljä Katinalan isäntää vaihtoivat Katinalan kylän yhden tangon alan ”med ärlighe man Jöns grelsson Jwttila

Juttilan Jöns Grelsinpojan Margareeta-tytär meni naimisiin Kyttälän Matti Skytten kanssa. kun Antti joutui nimismiehen toimensa vuoksi 1581 suuriin velkoihin kruunulle, hän lainasi viljaerän sisarenpojaltaan Jöns Skytteltä pantaten täten kolme rälssitankoa Katinalasta. V 1585 Jöns Skytte sai kätäjillä vahvistuksen kyseiseen omistukseen, ja loput Juttilassa olleesta rälssimaasta Antti joutui antamaan Jönsille 1588 elatusta vastaan, koska hänen lapsensa olivat hänet hylänneet. Näin Juttila meni samoille omistajille, kuin Kyttälä.
Lähde Hauhon Luopioisten Tuuloksen Historia 1;Seppo Suvanto, kirjan toim. Yrjö S. koskimies, 1988

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula, jakso 37, sivu 37: Valtari Mäkelä Lampola; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737024947&aineistoI...

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Tuulos, jakso 28: Juttila sättesgård Kommila eli Toivoniemi; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5730351445&aineistoI...

http://www.genealogia.fi/genos-old/28/28_61.htm
Anders Jönsson till Juttila var på sin tid en rätt framträdande man i Tavastland. Redan 1537 finner man honom möjligen i en rusttjänstlängd, och han återkommer sedan i liknande längder av 1556 och 1562.[10] Han håller 1565 ryttare på Tavastehus, där han antecknas själv fjärde och inventerar slottet samma år.[11] Han har utom frälsejord i Juttila, där han har sitt säteri, innehaft 3 ½ kr. i Suontaka och 1/3 kr. i Luolais.[12] Genom sin hustru har han fått del i ½ kr. frälsejord i Sillanpää i Våno.[13]

Ägde jord i Suontaka och Luolais
Eero Mäntylä: Hattulan historia sivu 321
Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula, jakso 74, sivu 74: Lolas Anders Jönsson till Juttila; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737024944&aineistoI...

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Tuulos, jakso 28: Juttila sättesgård Kommila eli Toivoniemi; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5730351445&aineistoI...

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula, jakso 33, sivu 33: Frelssis landbönder, frelsse landbönder; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5736959984&aineistoI...

1561 Antti Juhaninpoika myi myi kirkkoherra Pertti Juhaninpojalle Katinalasta rälssimaata yhden tangon määrän. Myyjä ilmoitti kauppakirjassa, että hänen isänsä oli luvannut Katinalan säterin Olavi Antinpojalle palkaksi monivuotisesta palvelluksesta.

Mutta kun Olavi oli solminut avioliiton Antti Juhaninpojan sisarentyttären kanssa, oli Antti päättänyt pitää tilan itsellään.

Tämä kirje on oli päivätty vuonna 1561, ja sekin osoittaa, että Antti Juhaninpoika Juttila oli Juhani Rekonpojan poika.

Antti Juhaninpoika vahvisti myös sen, että erään hänen isänsä hallussa olleen kirjeen mukaan Katinala oli siihen mennessä ollut 150 vuotta rälssinä.

Antti Juhaninpoika Juttila oli aikanaan Hämeen ensimmäisiä miehiä. Hän piti ratsupalvellusta jo vuosina 1537, 1556 ja 1562 ja vuonna 1565 hänellä oli Hämeenlinnassa varustettu ratsumies.

Antti Juttila oli myös suurmaanomistaja, sillä hänellä oli rälssimaata 3 1/2 koukkua Suontaan kylässä ja 1/3 koukkua Hattulassa ( Luolaja-niminen talo Nummella) sekä Juttilassa, jossa hän piti säteriään.