Jöns Grelsson Katinala

http://runeberg.org/frfinl/0242.html

http://www.genealogia.fi/genos-old/28/28_61.htm

En Jöns Grelsson i Katinala är fulltygad. Han nämnes både 1547 Och 1556. 1556 måste han ha varit rätt gammal, ty minst 36 år tidigare har han träffats av en dom, utfärdad av den 1520 avrättade Åke Jöransson.[3] Han framträder faktiskt redan 1509 som landssyneman.[3b] I 15 års förteckning över frälsegods uppträder han ej blott som äga av 3 frälsekrokar i Katinala utan även 3 krokar i Suontaka, »som Anders har». Tydligen ha också 3 krokar i Juttila i Tuulos tillhört honom, ehuru han överlåtit dem på sonen. 1557 och 1558 anges Jöns Grelsson som ägare av de tre krokarna i Katinala, medan Anders Jönsson till Juttila har 3 ½ krok i Suontaka. 1560 är Jöns Grelsson, som tydligen dött, försvunnen ur frälselängderna. Nu betalar en Anders Jönsson 16 mk i Katinala för hertig Eriks engelska resa, varjämte en Olof Andersson i Katinala bidrar med 12 mk och Anders Jönsson i Juttila med 32 mk.[4] Detta visar, att vi ha två Anders Jönsson samtidigt. Men hura äro de befryndade?

Eero Mäntylä: Hattulan historia

Katinalan nimi esiintyy asiakirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1444, jolloin käytiin rajoja Katinalan ja Kirstulan ulkometsäalueiden välillä. Seuraavan kerran kylän nimi tulee näkyviin vuonna 1448. Mainittuna vuonna vahvistettiin kauppa, jolla Abraham Juhaninpoika ja hänen vaimonsa Margit Niklisdotter olivat luopuneet Sipoon Borgbyssä olleen talon perintöoikeudesta Engelbrecht Japsonin hyväksi 10 markasta Turun rahaa ja olivat ostaneet sillä talon Katinalasta.

Abraham Juhaninpoika osti sen sisarensa tyttäreltä Kadrinilta, Niklis Kortonin vaimolta. Vaikka tilan nimeä ei mainita, sen täytyi olla Katinalan säteri, joka todennäköisesti oli ollut rälssitilana jo vuodesta 1401 tai 1407 lähtien.

Seuraava säterin omistaja oli laamanni Henrik Klaunpoika Diäkn, jonka leski Lucia Olavintytär lahjoitti tilan Naantalin luostarille vuonna 1498.

Seuraavan vuosisadan alussa Katinalan säterin omistaja oli Jöns Grelsson ( Juhani Rekonpoika ). Hänet mainitaan vuosina 1509, 1520, 1553, 1547 ja 1556 - 1558. Juhani Rekonpoika omisti 3 rälssikoukkua Katinalassa ja samoin Suontaan kylässä. Selvästi on vielä Tuuloksen Juttilassa Hänelle kuulunut kolme rälssikoukkua.

Juhani Rekonpoika oli siis todellinen suurmaanomistaja. Vuonna 1560 hän ei enää esiinny rälssiluetteloissa, joten hän on niihin aikoihin kuollut.

Omisti sekä Tuuloksen Juttilan että tilan Hattulan Katinalassa.
Poika Antti selitti isän asiaa 1556 Hattulan käräjillä, isä asui Tuuloksessa silloin.
Se, ettäJönsin asuinpaikka oli Juttila, näkyy eräästä 1574 annetusta todistuksesta,. Silloin vannottiin oikeaksi 1547 laadittu kirje, jolla neljä Katinalan isäntää vaihtoivat Katinalan kylän yhden tangon alan ”med ärlighe man Jöns grelsson Jwttila”.

Jöns Grelsinpojalla on siis jo1500-luvun alussa ollut osuus Hattulan Katinalasta, samasta kylästä, kuin Abraham Jönsinpojalla.
Hänen poikansa Antti varusti miehen ja ratsun sotaan 1537 ja jo 1539 kutsui itseään ”Anders Jönsson till Juttila”.
Vuoden 1558 papinveroluettelon mukaan Antilla oli Juttilassa koko koukun rälssitila, myöhempi Kommila.
Lähde Hauhon Luopioisten Tuuloksen Historia 1, Seppo Suvanto, kirjan toim. Yrjö S. koskimies, 1988