Andreas Andreae Gylling

• Historieböcker Pargas - Parainen Vigda: Vigd 13.1.1698 Man Wördige & Wäl:de Hr. Anders Gylling By Mälö ädel & dygderika Jgfr. Ingrid Starck
• Andreas Gyllingin ( Anders Anderssonin ) Gylling, Andreas Andreae isäksi on sanottu suomalaissyntyistä voutia, joka työskenteli Ruotsin Uplannissa Ekebyhovin kartanossa. Andersin äiti on tuntematon. Kansallisbiografian mukaan Anders asui lapsena sisarensa Britan ja hänen miehensä luona Uskelan Perttelissä Suomessa. Sisaruksilla on ikäeroa vain 10 vuotta, joten ihan pienenä Andreas ei voinut siellä olla. Andreas pystyi kouluttautumaan papiksi ja teki väitöskirjankin 1698 sekä pääsi ns. hyviin naimisiin aatelisen Ingrid Starckin kanssa. Kuka maksoi opiskelun? Miten pääsi piireihin? Miksi hän ei tullut vaimonsa Ingridin ja lastensa kanssa takaisin Suomeen Isonvihan jälkeen, vaan jäi Ruotsiin töihin. Kansallisbiografian mukaan hänet haudattiin 7.11.1735 kotipaikkakuntansa kirkkoon muurattuun hautaan. Mielenkiintoista vai mitä, ihmettelee Elina Federley
• Gylling, Andreas Andreae (1670–1735) Gyllingh / Gyllingius / Gyllinus, Anders Andersson syntynyt Ekebyhov, Ekerö, Uplanti 1670. Vanhemmat suomalaissyntyinen vouti Ekerön Ekebyhovissa Anders N.N. ja N.N. Asui lapsena Uskelan Perttelissä sisarensa kodissa lankonsa Paulus Jacobi Saloviuksen ollessa seurakunnan kappalaisena. Kävi (Andreas Andreae Svecus affinis domini Pauli Salovij Collab. Uskelensis) Turun katedraalikoulua 17.10.1684 (in cl. syntact.). Ylioppilas (Australis, Andreas Andreae Gyllinus) Turussa kevätlukukausi 1692. Vihittiin (And. Gyllingh / Gyllingus) papiksi Turussa 19.5.1696 Paraisten kappalaiseksi, toimi ajoittain samalla sijaiskirkkoherrana (vicepastor) ja myös kirkonisäntänä, asui Parsbyn kappalaisenpappilassa.
• Gylling pakeni isonvihan alussa 1713 perheineen (4 lasta) Ruotsiin. Hänet mainitaan siellä vuosina 1714–1716 pakolaiskomission luetteloissa avustusta saaneena ja papistoon kuuluvien apua anoneiden ja tarvitsevien luettelossa 1719. Tukholman Pyhän Jaakobin ja Johanneksen seurakunnan apulaiskappalainen 1715–1718; synnnyinseurakuntansa Ekerön kirkkoherra Uplannissa Uppsalan arkkihiippakunnassa 1718; vt. lääninrovasti 1728, lääninrovasti 1729. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 27.11. (2.12.) 1696; väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 13.5.1698.Kuollut Ekerö, Uplanti 1735, haudattiin Ekerön kirkkoon muurattuun hautaan 7.11.1735.
• Puoliso 1:o Parainen 27.1.1697 leskirouva (”matrona, hustru”) Margareta Hedemoraea hänen 2. avioliitossaan, K Parainen (haudattiin 24.10.) 1697, P1 V ehkä Lemlandin kirkkoherra Matthias Benedicti Hedemoraeus ja N.N.; P2 Parainen 28.1.1698 Ingrid Hansdotter Starck (aatelista sukua), S 1676, K Parainen 6.4.1746, Puoliso 2:o Vanhemmat kartanonomistaja, majuri Hans Hansson Starck ja Ingeborg Håkansdotter Frijs. Jäätyään leskeksi Ingrid Starck muutti 1737 takaisin Paraisille ja asui vanhemmiltaan perimällään Degerbyn ratsutilalla.
• Margareta Hedemoraean Puoliso1:o Paraisten kappalainen Marcus Marci Aurelius K Parainen 1695. Julkaistu 19.1.2011.
• Hae kaikista verkkojulkaisuista
  • Kansallisbiografia
  • Talouselämän vaikuttajat
  • Henkilökuvat
  • Kenraalit ja amiraalit
  • Turun hiippakunnan paimenmuisto
  • SKS:n jäsenet
  • Turun hiippakunnan paimenmuisto
• Esittely
  • Hakulomake
  • Projekti
  • Paimenmuistotyöryhmä
  • Hankkeen historia 1955–2010
  • Kirjoittajan saatesanat
  • Turun hiippakunnan hallinto
  • Lisätiedot
  • Lähteet ja lyhenteet
  • Sanasto
  • Julkaisutiedot
  • Ohjeita käyttäjälle
  • Palaute
• Yhteystiedot
  • Biografiakeskus
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Hallituskatu 2 B, Helsinki
• =biografiakeskus@finlit.fi=
  • Ota yhteyttä
  • Palaute
• http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=867
• http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3840
• http://juhansuku.blogspot.fi/2007/11/anders-gylling-ekern-kirkkoher...

Gylling, släkter

Band 17 (1967-1969), sida 635.
Biografi
Gylling, släkter.

1 Kontraktsprosten Anders G (1670—1735) i Ekerö (Sth), som uppges ha varit son till en fogde på Ekebyhov i Ekerö, blev far till landskamreraren i Nylands o Kymmenegårds län Gabriel G (1718—91). Denne fick vid sin avgång 1789 kammarrevisionsråds namn. En av hans bröder blev farfars farfar till ordföranden i exekutivkommittén för autonoma sovjetrepubliken Karelen docent Edvard Otto Vilhelm G (1881—1940).

2 Inspektoren Nils G (1676—1743) i Säby, Hov (Ög), var enligt uppgift (v Schantz) sonsons son till en Gyllinski, som skulle ha inflyttat från Polen med Johan III:s första gemål. Han gifte in sig i adliga släkten Lilliestielke o blev far till komministern i Säby (Jönk) Johan G (1724—88). Dennes son kryddkramhandlaren Carl Fredrik G (1765 —1837) i Sthlm blev farfar till bröderna Gustaf Erik G (1850—1912) o Johan August G (1852—1917), av vilka den förre blev sv konsul i Montreal o den senare docent i latin i Lund o lektor i Visby. En farbror till dem blev i äktenskap med en sondtr till bildhuggaren J T Sergel farfar till direktör Bertil G (f 1887) i Sthlm, som 1927 grundade ab Gylling & Co o 1937 firma Centrum Radio. Hans son civilekonom Bertil G j:r (f 1929) är numera verkst dir i ab Gylling & Co.

3 Klensmeden Lars G eller Gyrling (d 1694) i Jönköping var sannolikt far till klensmeden där Lars Göling eller Giörling, som blev far till kopparslagaremästaren Olaus Giörling (1743—82) i Borås. Han blev farfars far till handlanden Axel Wilhelm G (1836—88) i Strömstad. Dennes son Carl Olof G (1870—1929) utbildade sig först till apotekare men blev 1901 konservator vid Malmö museum, 1914 andre intendent o 1922 intendent o föreståndare för dess naturhistoriska avdelning. Han utbildade en teknik som gjorde honom till sin tids främste nordiske konservator. Särskilt som fågelkonservator var han mycket skicklig. Därjämte framträdde G som tecknare o djurmålare. Framför allt gjorde han sig känd genom sina planscher till 2:a uppl av L A Jägerskiöld o G Kolthoff, Nordens fåglar (1911—26). Han utförde även åtskilliga illustrationer till 4:e sv uppl av Brehm, Djurens liv (från 1920).