Anna Paavontytär Kosunen

Kaavi syntyneet 1801-1821 (AP I C:3) Sivu 170 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3554... / Viitattu 21.01.2022

Kummit: Pekka (Pehr) Tirkkonen ja Kaarina (Carin) Räsänen

Kaavin seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1836-1848 (I Ab:6), jakso 39, sivu 72-73: Karsikkovaara 4, 5; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6740052 / Viitattu 21.1.2022

Kaavin seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1836-1848 (I Aa:8, Hirvisaari-Niinivaara), jakso 74, sivu 70: Karsikkovaara 4; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6758206 / Viitattu 22.1.2022

Vihitty 1.11.1840: Kaavin seurakunnan arkisto - Vihittyjen luettelot 1836-1880, jakso 11; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8572625 / Viitattu 22.1.2022

Matti Kosusen ja Anna Tossavaisen lapsista Hannes ja Tiina kuolivat samana päivänä hermokuumeen (nervfeber) nimellä mainittuun tautiin. Lisäksi samassa talossa Retunen 18 asui Matin isä Matti ja vaimonsa Ruuska ja lapset, joista Matin ja Ruuskan lapsi Wilhelmiina Loviisa myös kuoli samaan tautiin kaksi päivää myöhemmin. Suomessa torajyvien syönti viljan joukossa aiheutti ongelmia 1840-luvulta alkaen ja pahimmat torajyväepidemiat olivat vuodet 1840-1842 ja 1862-1864. Tällöin kuoli vuosittain noin tuhat ihmistä tautiin. Oireet olivat päänsärky, palelu, pahoinvointi, pistely ja suonenveto sekä mielenhäiriöt, kuumotus, punotus ja lopulta isoina annoksina kuoliot. Taudin yleisempi nimitys on ollut vetotauti. Yleensä tauti iski samaan perheeseen, koska kaikki söivät samasta viljasta valmistettua leipää. Onko mainittu tauti nervfeber juuri torajyvien syönnistä johtuva, jää tässä toki arvailujen varaan, sillä vuosina 1858-60 Kaavilla riehui myös kulkutauti, jonka aiheuttama kuolinsyy oli kuume.

Kaavi kuolleet 1886-1906 (MKO4-9) Sivu 202 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1456... / Viitattu 22.1.2022