Follow
Kaavin paikkakuntaprojekti
Kaavin ja lähialueen sukututkimusprojekti.
Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Johdanto Kaaviin
Kaavin kappeli Kuopion lääninkartassa 1700-luvulta. lähde: vanhakartta.fi
Kaavi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan itäosassa. Kaavin kappeli muodostui 1600-luvun puolivälissä Liperin emäpitäjään. Omaksi seurakunnakseen erosi vuonna 1803.
Kaavin kotiseutuelokuva: Ei kauempaa kuin Kaavilta. Savolainen Videoarkisto. Youtube.
Vanhan kirkkomaan historiaa
Kaavin järvessä on salaperäinen saari, Lehtosaari nimeltään. Sen ulkonäkö on varsin tavallinen, sellaisia saaria on Saimaan vesistössä lukemattomia. Saaren kaakkoiskärjessä nousee korkea valkoinen hiekka töyry, jossa kasvaa komea petäjikkö ja jossa maa on niin tallaantunutta, ettei aluskasvillisuutta siinä lainkaan kasva. Alue on ihanteellinen leiripaikka, ja moni savolainen poika tunteekin sen kesäisten leirien muistona. Ehkä muistiin on jäänyt myös se, että melkein aina telttoja pystytettäessä hiekasta tuli esiin luita, vieläpä pääkallojakin. Alue on saanut monta kansanomaista selitysyritystä ja sitä on pidetty väliin vanhana sotilashautausmaana, väliin taas kreikkalaiskatolisena alueena.
Alueella on tehty eräitä löytöjä, jotka auttavat ymmärtämään, miltä ajalta sen käyttöä on etsittävä. Hautaus on suoritettu hyvin järeistä laudoista tehtyihin arkkuihin, ja laudat on kiinnitetty toisiinsa karkeata tekoa olevilla rautanauloilla. Esineitä ei haudoista ole tavattu.
Jo nämä seikat osoittavat, että kysymyksessä ei ole sotilashautausmaa. Sodan temmellyksessä ei olisi ollut aikaa ryhtyä sahaamaan arkkulautoja, vielä vähemmän hankkimaan nauloja. Myös on säilyneiden luiden ehjyys rauhanajan merkki. Kreikkalaiskatolinen ei hautausmaa voi myöskään olla, silla voidaan selvästi osoittaa, että vaikka Kaavi olikin aivan kahden uskonnon rajamaata, ei tänne koskaan ollut tunkeutunut kreikkalaiskatolista väestöä kuin ehkä ohimennen metsästys- ja kalastustarkoituksissa. Hautoja käsittävän alueen laajuus on toisaalta niin suuri, että on uskottava sen syntyneen vain silloin, kun sen ympärillä on ollut kiinteää asutusta.
Kiinteää asutusta syntyi Kaaville vasta silloin kun vuonna 1617 valtakunnan raja pitkän Ruotsi-Suomen Venäjää vastaan käymän sodan jälkeen siirtyi kauaksi itään. Tällöin muutti hyvin pian savolaisia äsken vallatuille alueille ja silloin sai myöskin Kaavin seutu ensimmäiset asukkaat, jotka kiinteästi jäivät asumaan Kaaville ja alkoivat raivata metsää pelloksi. Ensiksi syntyivät kylät Vehkalahti, Säyneinen, Siikajärvi, Luikonlahti ja nykyinen kirkonkylä. Asukkaiden oli toimitettava asiansa Liperissä ja koko yllälueteltujen kylien alue jäi kuulumaan Liperin seurakuntaan. Liperin seurakunnasta muodostui näin ollen jättiläismäisen laaja alue.
Kaavin alueen väestön matkat Liperiin olivat pakosta harvalukuisia. Kun noin 300 vuotta sitten kirkossakäynti olisi ollut joka sunnuntainen tehtävä, oli matka Kaavilta Liperiin aivan liian pitkä, sillä se vei jo puoli viikkoa. Tämän takia alkoivat uusien kylien asukkaat pyytää oman kirkon saamista, ja se luvattiinkin heille. Omaa pappia ei kuitenkaan saatu, vaan Liperin papit kävivät aluksi sunnuntaisin, jos muilta toimiltaan joutivat, saarnaamassa Kaavilla. Näitä ja muitakin kirkollisia tilaisuuksia varten oli saatava kirkko. Tällöin syntyi kuitenkin kova kiista kirkon paikasta, kun jokainen tahtoi sitä rakennettavaksi omalle kylälleen päin. Vihdoin sentään päästiin sopimukseen, että kirkko rakennettaisiin Lehtosaareen, joka oli kyliä yhdistävien vesien keskivaiheilla. Kappelikirkon paikaksi arveltiin saaren olevan hyvin soveliaan, kun kesällä liikuttiin veneillä ja talvella taas jäätyneitä vesiteitä pitkin reellä. Paikalla alettiin kesäisin jo ennen kirkon valmistumista pitää jumalanpalveluksia, talvella niitä pidettiin lähiseudun suurissa savutuvissa. Ajatellun kirkon ympärille alettiin myös haudata kuolleita pyhään kirkkomaahan, vaikka kirkon rakentamisesta ei vielä tullutkaan mitään.
Kuitenkin aika pian alettiin pohtia, oliko tehty ratkaisu kirkon paikasta ollut sittenkään oikein viisas. Uuden harkinnan tuloksena alettiin pitää parempana rakentaa kirkko mantereelle, joka oli saarta vastapäätä. Rakentaminen alkoi vuonna 1671 ja vihdoin kahdeksan vuotta myöhemmin sai alue oman papinkin. Pappilaksi annettiin lähellä kirkkoa ollut Aukusti Tirkkosen talo, joten pappila oli samanlainen savutupa aluksi, mitä muillakin seudun talonpojilla oli.
Kun uusi kirkko oli rakennettu, jäi Lehtosaaren hautausmaa kokonaan käyttämättömäksi ja unohtui täydellisesti vuosisatojen kuluessa ihmisten mielistäkin. Kirjoittanut Jorma Ahvenainen.
Lähde: Pohjois-Savo maakuntalukemisto. 1962. Pohjois-Savon maakuntaliitto. Kuopio. Kirjapaino Oy. Savo.
Kaavin kyläprojekteja
Kyläprojekteja ei vielä ole.
Lähipaikkakuntien projekteja
Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I
Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Savonranta I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I
Suuremmat kokonaisuudet
Kuvatiedostojen lähteet
Projektin kuva Finnasta
Karttakuvat vanhakartta.fi:stä