Anna Sofia Aronen

Ahlaisista muutti Poriin 29.12.1875

ARONEN, ANNA SOFIA. — Synt. elok. 25 p:nä 1848, kuoli elok. 12 p:nä 1929 kotonaan Ulvilan Koivistolla. Luokkasodan päättyessä joutui vanhus porvariston uhriksi: häntä vaadittiin tapettavaksi. Sai valtiorikosoikeudessa 5 vuoden kuritushuonetuomion sen vuoksi, että hänen kaikki lapsensa olivat eturivin luokkataistelijoita. Loppuun asti säilytti vanhus uskonsa työväen asiaan ja sen lopulliseen voittoon
Punainen kalenteri : Työväenjärjestöjen tiedonantajan julkaisema, 01.01.1930, s. 151
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/978495?page=151
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Maanantai-iltana kuoli kotonaan Porin Koivistolla äkilliseen aivohalvaukseen vanha taistelutoveri Anna Sofia Aronen 81 vuoden ikäisenä.
Vainaja oli yksi niitä harvoja vanhan kansan työläisiä, joka sydämen lämmöllä seurasi työväenliikettä sekä yleensä työväen henkisiä harrastuksia. Tämän johdosta joutui hän v. 1918, 70 ikävuodestaan huolimatta, porvariston silmittömän koston uhriksi. Yhdessä muiden luokkansa jäsenten kanssa hänet raastetuin vankilaan ja paikkakunnan valkoiset kirjoittivat hänestä lukuisia syytekirjelmiä, joissa jokaisessa häntä vaadittiin tapettavaksi. Yhdessä lausunnossa sanottiin m.m., että "häntä pitää tappaa monta päivää". Valtiorikosoikeus tuomitsi hänet 5 y. kuritushuonerangaistukseen sen tähden, "että hän oli synnyttänyt ja kasvattanut sellaisia lapsia, jotka ovat villinneet koko maailman", kuten päätöksen perusteluissa sanotaan. Vanhus oli ylpeä tästä hänen osakseen tulleesta "kunnianosoituksesta" samoin kuin siitäkin, että hänen koko sulkunsa miehensä, poikansa, vävynsä, miniänsä ja 15 vuotta täyttäneet lapsen lapsensa olivat nyt vankileirillä. Ja vaikka kuolema niitti runsaan sadon hänen läheisimmistään, m.m. hänen miehensä kuoli vankilaan ja hän Itse sai kärsiä suunnattomasti, kesti hän uljuudella kaiken tämän. Hän toivoi paremman ajan vielä koittavan ja säilytti vakaana uskonsa työväenluokan lopulliseen voittoon. Vainajan valistuneisuutta todistaa ehkä parhaiten se, että hän oli paikkakunnallaan ensimmäinen, joka uskonnonvapauslain voimaan tultua erosi kirkosta, sekä, että hän kuoltuaan on pyytänyt saada polttohautauksen. Toveri Anna Aronen on ollut arvokkaana esimerkkinä nuoremmalle polvelle. Hän on yksi työväenliikkeen kunniavanhuksia.
Kunnia hänen muistolleen.
Työ, 15.08.1929, nro 93, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1766856?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot