Follow
Follow Us
Like Us
Projekti aloitettu 5.8.2017
Aloitettu 5.8.2017
Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Ulvilassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin.
Nyt pääsee liittymään kartan http://ysj.fi/kartta/ kautta paikkakuntaprojekteihin!
- Kirjaudu Geniin ellet jo ole mukana.
- Valitse kartalta paikkakunnat, joihin haluat liittyä.
- Klikkaa ympyrää, näkyy linkki paikkakuntaprojektin sivulle.
- Valitset Toiminnot>Liity projektiin.
- Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileita tähän projektiin.
Ulvilan paikkakuntaprojekti
- Ulvila suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulvila
- Ulvsby på svenska https://no.wikipedia.org/wiki/Ulvsby
- Ulvila in English https://en.wikipedia.org/wiki/Ulvila
Ulvila-DNA
-aloitettu
Ulvilan taajamat ja kylät
Toejoki, kuului vuoteen 1941 saakka Ulvilaan
Lähipaikkakuntien projekteja
Satakunta Ahlainen, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Hinnerjoki, Honkajoki, Honkilahti, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kauvatsa, Keikyä, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Kullaa, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Rauma,
Siikainen, Säkylä, Ulvila, Vampula,
Historia
Ulvila Kokemäkeen kuulunut seurakunta, mainittu 1355 tai jo 1311 jolloin ensimmäinen puukirkko rakennettiin Liikistön jokisaarelle. Ulvilan nimi tulee toisesta 1332 rakennetusta Pyhän Olavin kirkosta, jonka ympärille muodostui Ulvilan kauppala, mikä sai kaupunkioikeudet 1365. Kaupunki siirrettiin sittemmin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Tämä Pori määrättiin erotettavaksi 1877 Ulvilasta omaksi kirkkoherrakunnaksi; erottamista saatiinkin odottaa kauan, kirkkoherra K. E. Stenbäck kuoli vasta 1919 ja Porin ensimmäinen kirkkoherra, Stenbäckin poika Kaarlo Jooseppi Kivekäs, astui toimeensa 1922. Reposaari erotettiin Ulvilasta vuonna 1602 Porin satama-alueeksi, joka muodostettiin Porin rukoushuonekunnaksi 1876.
Ulvilan emäseurakunnasta erotettu Merikarvia erotettiin omaksi pitäjäkseen 1639. Ahlainen perustettiin Ulvilan kappeliksi 1691 ja siirrettiin Noormarkun kappeliksi 1861 yhdessä Pomarkun kanssa, mikä oli ollut Ulvilan saarnahuonekuntana vuosina 1802-34 ja sittemmin kappelina. Noormarkku perustettiin Ahlaisten kappelin rukoushuoneeksi 1736, Ulvilan kappeliksi se pääsi 1771 ja emäseurakunnaksi 1861. Nakkila perustettiin Ulvilan saarnahuonekunnaksi 1763 ja jo seuraavana vuonna kappeliksi ja itsenäistyi 1861. Kullaasta tuli Ulvilan kappeli 1766 ja erotettiin 1901-20. Kaarmarkin rukkoushuone sijaitsee Ulvilassa.
- Kivikirkko uusittiin tulipalon johdosta, jota varten 1429 julkaistiin anekirjoja. Seurakunnan hallussa olleet keskiaikaiset asiakirjat, luvultaan 10, jotka Ulvilan kirkkoherra professori Gabriel Erici Fortelius otti jäljentääkseen, paloivat Porin pappilassa kaupungin palossa 1698. Professori Enewald Svenoniukselle laaditut jäljennökset ovat tietymättömissä, kenties tuhoutuneet Turun kaupungin palossa 1827. Pappila paloi 1715 sekä 1761. Isonvihan aikana vietiin kirkosta kellot ja kirkkoasu. Pappilan rukoushuone paloi 1/12 1934 tuhopoltosta (Kalle Johannes Mattsson).
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=582&TYPE=HTML...
Talot
Ulvilan talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari Sisältää myös taloja paikkakunnilta Ahlainen, Kullaa, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Porin mlk, Siikainen ja Ulvila
Digitoidut lähteet
Projekti aloitettu 5.8.2017