Antti Antinpoika Kilpeläinen

http://hiski.genealogia.fi/hiski/7d2m41?fi+0508+kastetut+11392

Sotkamo, vihityt, Hiski...11.5.1851 Ö.S. Bd. Anders Kilpeläinen Bd.dr Agneta Sofia Olofsdr. Tolonen Jorm. by

Sotkamon seurakunnan arkisto - Talollisten rippikirja 1856-1865, jakso 127, sivu 122: Neder Sotkamo 2, Pijrala; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=35248105 / Viitattu 4.3.2019

Sotkamo RK 1856 -> sivu 128...http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5617...

Asuinpaikka, perhe https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=592...

Sotkamo RK 1889-90 Kuolintieto ja perhe https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=610...

GEDCOM Note

Language: Finnish

GEDCOM Source

Sotkamo , Rippikirja, 1866-1875 MKO71-96 Kuva 341 , MV, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Anders Anderss. KilpeläinenSyntymäpäivä: 8. Touko 1827Asuinpaikka: päivämäärien 1856 ja 1865 välissä - No. 2 Pyrala, Neder Sotkamo Wihtamo Gingerlag, Sotkamo, Oulu (Uleåborg), FinlandPuoliso: Agnes Sofia TolonenLapset: Anders, Olof, Robert, SelinaKirja: </p>, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Anders Andersson KilpeläinenSyntymäpäivä: 8. Touko 1827Asuinpaikka: päivämäärien 1849 ja 1855 välissä - Sotkamo, Oulu (Uleåborg), FinlandKirja: </p>, MV, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Anders Anderss. KilpeläinenSyntymäpäivä: 8. Touko 1827Asuinpaikka: päivämäärien 1856 ja 1865 välissä - No. 2 Pyrala, Neder Sotkamo Wihtamo Gingerlag, Sotkamo, Oulu (Uleåborg), FinlandPuoliso: Agnes Sofia TolonenLapset: Anders, Olof, Robert, SelinaKirja: </p>, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Anders Andersson KilpeläinenSyntymäpäivä: 8. Touko 1827Asuinpaikka: päivämäärien 1849 ja 1855 välissä - Sotkamo, Oulu (Uleåborg), FinlandKirja: </p>

GEDCOM Note

Language: Finnish

GEDCOM Source

Sotkamo , Rippikirja, 1866-1875 MKO71-96 Kuva 341 , MV, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Anders Anderss. KilpeläinenSyntymäpäivä: 8. Touko 1827Asuinpaikka: päivämäärien 1856 ja 1865 välissä - No. 2 Pyrala, Neder Sotkamo Wihtamo Gingerlag, Sotkamo, Oulu (Uleåborg), FinlandPuoliso: Agnes Sofia TolonenLapset: Anders, Olof, Robert, SelinaKirja: </p>, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisena kielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (<i>Arkistolaitos</i>)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Anders Andersson KilpeläinenSyntymäpäivä: 8. Touko 1827Asuinpaikka: päivämäärien 1849 ja 1855 välissä - Sotkamo, Oulu (Uleåborg), FinlandKirja: </p>, MV, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Anders Anderss. KilpeläinenSyntymäpäivä: 8. Touko 1827Asuinpaikka: päivämäärien 1856 ja 1865 välissä - No. 2 Pyrala, Neder Sotkamo Wihtamo Gingerlag, Sotkamo, Oulu (Uleåborg), FinlandPuoliso: Agnes Sofia TolonenLapset: Anders, Olof, Robert, SelinaKirja: </p>, Suomalaiset rippi- ja lastenkirjat, 1657-1915, MyHeritage, Kirkon väestönlaskennat tunnetaan myös "seurakuntakirjoina", "rippikirjoina", "kotitaloustutkimuksina" ja "papinkirjoina". Nämä kirjat rekisteröivät jokaisen seurakunnan asukkaat kylän, tilanja kotitalouden (perheyhteisö) tasolla. Kylän muodosti ryhmä sen tilat, monast yhdellä tilalla asui useita perheitä. Kaupungeissa asiakirjat järjestettiin kortteli- tai katujärjestyksessä. Joskus yksinään asuvat tai ne jotka eivät maat omistaneet merkittiin aakkosjärjestyksessä kirjan loppuun.Kirkkon väestölaskennan tarkoitus oli merkitä seurakuntalaisten vuosittaisen katekismuskokeen tulokset. Väestölaskenta tehtiin usein 5 ja 10 vuoden välein. Tästä syystä on tulokset esitettiin usein vuosisarjana. Laskenta saattaa sisältää seuraavat tiedot: jokaisen talouden jäsenen nimi (mukaan lukien palvelijat ja tilan apulaiset), suhde tilan päämieheen, syntymäaika, syntymäpaikka ja muuta tietoa kosken katekismusta, yhteisöä, kastetta, rokotuksia ja ammattia. Joskus merkittiin myös aviosäätyä, kuolemaa tai mistä/minne perhe on muuttanut. Vakio lomakkeita käytettiin vuodesta 1780, josta syystä sitä ennen tiedoissa oli erovaisuuksia.Huom: Taloudet muodostuivat usein monen sukupolven ryhmistä, kuten vanhemmat ja heidän aikuiset lapsensa, lasten puolisot ja lastenlapset. Johtuen tavata luetella merkittyjä tietoja, saattoi esiintyä sekoittuneita tietoja vanhempi-lapsi-puoliso suhteista. Lisäksi ei alkuaikoina aina merkitty sukulaisuussuhteita. Tarkista alkuperäinen kuvattu luettelo perheen varmentamiseksi.Kastettujen lasten kirjat tunnettiin myös nimellä "lasten kirjat" ja "syntyneiden, kastettujen kirjat!. Tämä kirjat on ensisijaisesti perustettu Itä-Suomen seurakunnissa. Niissä luetellaan niiden lasten nimet, jotka eivät ole käynet ripillä eivät kuulu seurakuntaan. Yleensä kyseessä oli 14-16 vuotiaaat lapset.Kastettujen lasten kirjat on järjestetty samoin kuin kirkon väestölaskentamerkinnät. Lapset on listattu asuinpaikana mukaan ja tiedoilla vanhemmista. Kun lapsi on käynyt ripillä, on hän sen jälkeen lueteltu väestölaskennassa muun perheen tietojen kanssa.Suomen kirkonkirjat alkavat yleensä vuodesta 1686, jolloin kuninkaallinen asetus valtuutti kirkon pitämään kirjaa. Asetuksen voimaantulon aikana olivat jo jotkut seurakunnat aloittaneet kirjanpidon joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Näin ollen löytyy joitakin kirjauksia tässä kokoelmasta aina vuodesta 1657 alkaen.Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 saakka, ja vasta vuonna 1853 lisättiin Suomen kieli Ruotsin rinnalle maan toisena virallisenakielenä. Näin ollen on kirkon kirjat ja lasten kirjat kirjoitettu ruotsiksi aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.Tämä julkaisu on toimitettu yhteistyössä Suomen Arkistolaitoksen kanssa (Arkistolaitos)., 1 _TYPE Collection, 1 _MEDI 10509, https://www.myheritage.fi/research/collection-10509/suomalaiset-rip..., <p>Anders Andersson KilpeläinenSyntymäpäivä: 8. Touko 1827Asuinpaikka: päivämäärien 1849 ja 1855 välissä - Sotkamo, Oulu (Uleåborg), FinlandKirja: </p>

Syntymä, kaksonen
https://hiski.genealogia.fi/hiski/nvwcs?fi+0508+kastetut+11392

Sotkamo > rippikirja, 1849-1855 > Sivu 45 48: NederJormas 2 Turula
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=521...

Vihitty
https://hiski.genealogia.fi/hiski/nvwcs?fi+0508+vihityt+2968