Antti Matinpoika Tiitinen

Antti Tiitinen oli s. 1510 ja k. v. 1570 Lappeenrannassa. Asui Antrean Saviniemellä, minkä jälkeen Lappeenrannassa.

Jarmo Ahlstrandin kirjoittamassa Tiitisen suvun sukukirjassa kerrotaan Tiitinen-sukunimen historiasta seuraavaa: “Nimi esiintyy 1. kerran vuonna 1600 nykyisen Vesannon Juurikkaniemessä maakirjoissa Pentti Antinpojan (perhe 2) isännöimällä tilalla. Hän yhdessä veljensä Pekan kanssa on myöhemmin säännöllisesti kirjattu tällä sukunimellä. Ennen tuota vuotta sukunimenä on Tiittainen ja muutamana vuonna Lapveteläinen. Jälkimmäinen tarkoittaa, että hän on tullut vuonna 1589 nykyiselle Vesannolle Lapveden pitäjästä nykyisestä Lappeenrannasta. Täällä ei kuitenkaan ole maakirjoissa yhtään Tiittaista, mutta naapuripitäjästä Jääskestä löytyy maininta Antti Tiittaisesta myöhemmän Antrean pitäjän alueelta vuodelta 1554. Sukunimeä Tiittainen ei esiinny tuolloin muualla tämän valtakunnan alueella. Jääsken pitäjässä löytyy vuodelta 1568 maininta Juho Tiittaisesta. Samoin Jääsken naapuripitäjissä Savon puolella esiintyy nykyisissä Puumalassa ja Sulkavalla Tiittaisia pysyvästi jo viimeistään vuodesta 1612. Täällä asuneet Tiittaiset muuttivat sukunimensä 1600-luvun kuluessa muotoihin Tiittanen ja Tiitta. Tiittasia esiintyy myöhemmin 1700-luvulla myös Uukuniemellä ja Parikkalassa. Näiden vaiheiden selvittämistä vaikeuttaa sodissa säilyneiden asiakirjojen vähyys. Kun edellä mainitsin, ettei Tiittaisia löydy muualta tämän valtakunnan alueelta, niin pitää muistaa, että Jääski oli tuolloin rajapitäjä. Jääsken koillispuolelta alkoi Novgorodin puoleinen Karjala. Täältä löytyy säilyneistä lähteistä paljon Tiittaisia Ilomantsista ja sen eteläpuolelta. Itse asiassa Ilomantsissa taitaa vielä tänä päivänäkin asua ortodoksisia Tiittaisia. Lähes kaikki näistä Tittisista muutti 1630-luvulla Venäjälle Tveriin Moskovan länsipuolelle sekä monille muillekin seuduille ympäri Venäjää. Novgorodin puoleisessa Karjalassa asuneet Tiittaiset ovat veroluetteloissa välillä Tiittaisia ja välillä sukunimellä Tiittoff eli Titov. Tämä venäjänkielen sukunimi Titov lausutaan Tiittoff. Sukunimien ero johtuu eri tavasta translitteroida venäjänkielen kirjaimia. Nämä sukunimet kirjoitetaan venäjäksi samalla tavalla. Sukunimet Tiittoff ja Tiittainen ovat selvästi tarkoittaneet samaa. Kumpikin tarkoittaa muuten, että meillä on ollut kauan sitten esi-isä Tiitta. Hänen etunimensä on venäjänkielellä Tidko, joka on lausuttiin suurinpiirtein muodossa "Tiidhha". Karjalassa niin Ruotsin kuin Venäjänkin puolella mainitaan myös yksittäisiä henkilöitä, joilla oli 1500-1600-luvuilla sukunimi Tiitikäinen eli Titikoff. Monilla muillakin sukunimillä löytyy tällainen pitempi rinnakkaissukunimi. Etunimi Tiitta eli Tidko tulee niin kuin muutkin ortodoksiset etunimet ortoksien kreikankielisestä Rooman valtakunnan aikaisesta pyhimyskalenterista. Itse asiassa (Itä-)Rooman valtakunta tuolloin olemassa, kun esi-isä Tiitta on saanut etunimensä arvatenkin joskus 1300-1400-luvulla. Etunimi Tidko sisältää niin kutsutunorjapäätteen -ko. Kyseessä siis tavallisen kansan lyhennetty etunimi. Tämä lyhenne saattaa olla nimestä Titianus. Ainakin muoto sukunimi Titikoff voisi hyvinkin olla tästä nimestä. Pyhimysnimet olivat johdettu Rooman valtakunnan aikaisista nimistä eli sukunimistä. Miesten etunimiä oli käytössä vain parisen kymmentä eri nimeä. Näitä ei yleensä edes mainittu asiakirjoissa Yksi tällainen hyvin yleinen etunimi oli Titus. Mutta tuskin tästä on nyt kysymys. Tiitiset löytävät siis lähtöpaikkansa Karjalasta Ilomantsista tai sen läheltä. Sieltä suku on joskus siirtynyt Antreaan lähelle nykyistä Imatraa. Täältä on siirrytty Lappeenrannan kautta Vesannolle eli Karjalasta suoraan Hämeeseen. Vesannolla naapureina oli myös Karjalasta tulleita sukuja m.m.Vesteriset Kerkonjoensuussa ja Huttuset Vesamäessä. Siellä naapureina myös Hämeestä tulleita sukuja: Huuskoset Sonkarinsaaressa sekä Närhet ja Ritvaset Kuuslahdessa. Samoin löytyi savolaisiakin sukuja m.m Korhoset Kerkonjoensuussa.”