Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Otto Nieminen (1896 - 1938)
    Отто Оттович Ниеминен Родился в 1896 г., Финляндия; финн; бывший член ВКП(б); Плотник. Проживал: Карельская АССР, Кондопожский р-н, Сунский с/с, Суна.Арестован 25 мая 1938 г.Приговорен: особая тройка К...
  • Maria Niilontytär Kuisma (1783 - 1803)
    Syntymä: Kirvun seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1764-1796, jakso 100: 1783; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.5.2024 Kirvun seurakunnan arkisto - I Aa:3 Rippikirjat 178...
  • Anna Talja (1861 - d.)
    Antrean seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1850-1873, jakso 107: 1861 April; Kansallisarkisto: / Viitattu 1.5.2023 Antrean seurakunnan arkisto - I Ab:5 Lastenkirjat 1851-...
  • Johan Talja (1873 - 1873)
    Antrean seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1850-1873, jakso 283: 1873 Mars - April; Kansallisarkisto: ... / Viitattu 1.5.2023 Antrean seurakunnan arkisto - I Ab:6 Lastenk...
  • Markus Juhonpoika Vornio (1783 - 1788)
    Syntymä: Antrean seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1768-1794, jakso 134: kastetut 1783; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.5.2024 Kuolema: Antrean seurakunnan arkisto - Kuol...

Antrean (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Antrean ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Antrean kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antrea

Antrea (ruots. S:t Andrea) oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta. Se kuului Neuvostoliitolle 1944 luovutettuun alueeseen. Antrean kunta rajoittui luoteessa Jääskeen, lounaassa Viipurin maalaiskuntaan, etelässä Heinjokeen ja Äyräpäähän, idässä Vuoksenrantaan sekä koillisessa ja pohjoisessa Kirvuun. Vuonna 1939 Antrean pinta-ala oli 486,4 km² ja asukasluku 8 772

Nykyisin entisen Antrean kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Viipurin piiriin. Antrean kirkonkylän paikalla on kaupunki, jonka nimi on ollut venäjäksi vuodesta 1948 lähtien Kamennogorsk (Каменногорск). Entinen Antrean kunta sijaitsee samannimisen, vuonna 2006 perustetun Kamennogorskin eli Antrean kaupunkikunnan alueella. Tämä nykykunta entistä Suomen kuntaa huomattavasti laajempi, ja siellä asuu noin 11 800 asukasta.

Antrea perustettiin Uudenkaupungin rauhan jälkeen Jääsken pastoraatin Venäjän puoleisesta osasta vuonna 1724. Vuoden 1865 kunnallishallintoasetuksen edellyttämään kunnallishallintoon Antreassa siirryttiin vuonna 1869.[2]

Antrean kunnan itäosasta muodostettiin Vuoksenrannan kunta vuonna 1924. Vuoksenrannan seurakunta oli aloittanut toimintansa jo 1919. Antrean kalaverkon löytöpaikka tuli näin kuulumaan Vuoksenrannan kuntaan, mutta tunnetaan siitä huolimatta Antrean verkon nimellä.

Talvisodassa Antrea joutui ilmapommitusten kohteeksi 1. ja 2. joulukuuta, 19. helmikuuta ja 2. maaliskuuta. Pommituksissa kuoli yksitoista ihmistä. Maataisteluita kunnan alueella ei käyty.

Rauhanteossa 1940 koko kunta oli kuitenkin luovutettava Neuvostoliitolle. Väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Neuvostoliitossa Antrean asemanseudun–kirkonkylän alueesta muodostettiin Antrean kaupunki vuonna 1940. Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodassa 1941, ja suuri osa väestöstä pääsi palaamaan kotiseudulleen. Vuonna 1944 väestö kuitenkin evakuoitiin uudelleen ja alue luovutettiin uudelleen Neuvostoliitolle. Antrealaiset sijoitettiin pääasiassa Kanta-Hämeen alueelle Hämeenlinnaan, Vanajaan, Janakkalaan, Hausjärvelle, Lopelle ja Riihimäelle.

Virallisesti Antrean kunta lakkautettiin vuonna 1948. Samana vuonna Neuvostoliitto venäläisti Leningradin alueeseen liitetyn alueen nimistön ja niinpä Antrean kaupungistakin tuli venäjäksi Kamennogorsk. Antrean kalaverkko

Antrean kunnan eteläosa sijaitsee Karjalankannaksen pohjoisosassa. Kunnan huomattavin vesistö oli Vuoksi, joka kulki kunnan läpi luoteesta kaakkoon. Tämän lisäksi kunnan alueella oli useita järviä, joista suurimmat Pullilanjärvi, Kokkoselkä, Noskuanselkä, Hannilanjärvi ja Paalijärvi. Kylät

Antreala, Hannila, Hatula (Kirkonkylä), Henttola, Hovikorpi, Häklilä, Hännikkälänniemi, Iivola, Ikävalkola, Ilmatoivola, Jaakonsaari, Kaltovedenmaa, Kaukola, Kavantsaari, Kekkilä, Kilpiälä, Koljola, Kukkola, Kuparsaari, Kuukauppi, Liikola, Mansikkala, Meskala (Rupola), Mälkiälä, Noskua, Olkinuora, Ollikkala, Paajala, Paakkarila, Partala, Patalahti, Pullila, Pöystilä, Rahikkala, Räikkölä, Salo-Hatula, Salo-Kekkilä, Salo-Olkinuora, Saviniemi, Seitsola, Sokkala, Sokuranmaa, Syvälahti, Talikkala, Tauru, Variksela, Vihinniemi.

Suurin osa kunnan väestöstä sai elantonsa maataloudesta, mutta myös teollisuustyöpaikkoja oli. Huomattavin teollisuuslaitos oli 1930-luvulla toimintansa aloittanut Itä-Suomen raakasokeritehdas. Vanhempaa teollisuutta edustivat kivilouhimot. Lisäksi oli sahoja, myllyjä ja kutomoita. Kuuluisia olivat myös Talikkalan talvimarkkinat, joista on myös kuuluisa kansanlaulu "Talvella Talikkalan markkinoilla".

Antrean (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Antrean ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Antrean kyläprojekteja

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Antreaan

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antrea

Antrea (ruots. S:t Andrea) oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta. Se kuului Neuvostoliitolle 1944 luovutettuun alueeseen. Antrean kunta rajoittui luoteessa Jääskeen, lounaassa Viipurin maalaiskuntaan, etelässä Heinjokeen ja Äyräpäähän, idässä Vuoksenrantaan sekä koillisessa ja pohjoisessa Kirvuun. Vuonna 1939 Antrean pinta-ala oli 486,4 km² ja asukasluku 8 772

Nykyisin entisen Antrean kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Viipurin piiriin. Antrean kirkonkylän paikalla on kaupunki, jonka nimi on ollut venäjäksi vuodesta 1948 lähtien Kamennogorsk (Каменногорск). Entinen Antrean kunta sijaitsee samannimisen, vuonna 2006 perustetun Kamennogorskin eli Antrean kaupunkikunnan alueella. Tämä nykykunta entistä Suomen kuntaa huomattavasti laajempi, ja siellä asuu noin 11 800 asukasta.

Antrea perustettiin Uudenkaupungin rauhan jälkeen Jääsken pastoraatin Venäjän puoleisesta osasta vuonna 1724. Vuoden 1865 kunnallishallintoasetuksen edellyttämään kunnallishallintoon Antreassa siirryttiin vuonna 1869.[2]

Antrean kunnan itäosasta muodostettiin Vuoksenrannan kunta vuonna 1924. Vuoksenrannan seurakunta oli aloittanut toimintansa jo 1919. Antrean kalaverkon löytöpaikka tuli näin kuulumaan Vuoksenrannan kuntaan, mutta tunnetaan siitä huolimatta Antrean verkon nimellä.

Talvisodassa Antrea joutui ilmapommitusten kohteeksi 1. ja 2. joulukuuta, 19. helmikuuta ja 2. maaliskuuta. Pommituksissa kuoli yksitoista ihmistä. Maataisteluita kunnan alueella ei käyty.

Rauhanteossa 1940 koko kunta oli kuitenkin luovutettava Neuvostoliitolle. Väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Neuvostoliitossa Antrean asemanseudun–kirkonkylän alueesta muodostettiin Antrean kaupunki vuonna 1940. Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodassa 1941, ja suuri osa väestöstä pääsi palaamaan kotiseudulleen. Vuonna 1944 väestö kuitenkin evakuoitiin uudelleen ja alue luovutettiin uudelleen Neuvostoliitolle. Antrealaiset sijoitettiin pääasiassa Kanta-Hämeen alueelle Hämeenlinnaan, Vanajaan, Janakkalaan, Hausjärvelle, Lopelle ja Riihimäelle.

Virallisesti Antrean kunta lakkautettiin vuonna 1948. Samana vuonna Neuvostoliitto venäläisti Leningradin alueeseen liitetyn alueen nimistön ja niinpä Antrean kaupungistakin tuli venäjäksi Kamennogorsk.
Antrean kalaverkko

Antrean kunnan eteläosa sijaitsee Karjalankannaksen pohjoisosassa. Kunnan huomattavin vesistö oli Vuoksi, joka kulki kunnan läpi luoteesta kaakkoon. Tämän lisäksi kunnan alueella oli useita järviä, joista suurimmat Pullilanjärvi, Kokkoselkä, Noskuanselkä, Hannilanjärvi ja Paalijärvi.
Kylät

Antreala, Hannila, Hatula (Kirkonkylä), Henttola, Hovikorpi, Häklilä, Hännikkälänniemi, Iivola, Ikävalkola, Ilmatoivola, Jaakonsaari, Kaltovedenmaa, Kaukola, Kavantsaari, Kekkilä, Kilpiälä, Koljola, Kukkola, Kuparsaari, Kuukauppi, Liikola, Mansikkala, Meskala (Rupola), Mälkiälä, Noskua, Olkinuora, Ollikkala, Paajala, Paakkarila, Partala, Patalahti, Pullila, Pöystilä, Rahikkala, Räikkölä, Salo-Hatula, Salo-Kekkilä, Salo-Olkinuora, Saviniemi, Seitsola, Sokkala, Sokuranmaa, Syvälahti, Talikkala, Tauru, Variksela, Vihinniemi.

Suurin osa kunnan väestöstä sai elantonsa maataloudesta, mutta myös teollisuustyöpaikkoja oli. Huomattavin teollisuuslaitos oli 1930-luvulla toimintansa aloittanut Itä-Suomen raakasokeritehdas. Vanhempaa teollisuutta edustivat kivilouhimot. Lisäksi oli sahoja, myllyjä ja kutomoita. Kuuluisia olivat myös Talikkalan talvimarkkinat, joista on myös kuuluisa kansanlaulu "Talvella Talikkalan markkinoilla".