Antti Ruokola

22.01.1910 Työmies no 17 Melart-Vilppula Mäntsälässä ja ”korpilaki”

Torpparit kärsivät vääryyttä.

Mäntsälän kunnassa olevan Hautjärven torpparikylän omistaa kokonaan kartanonomistaja Juho Vilppula (entinen Melart). Torppareista viljelee osa suullisen sopimuksen varassa. Toisilla on kyllä kirjalliset välikirjat, jotka ovat tehdyt vuonna 1900, joista kuitenkin puuttuu kokonaan määräys vuokra-ajan pituudesta. Vuokrakirjat sisältävät joukon maanvuokralain vastaisia määräyksiä, kuten luvultaan määräämättömät päivätyöt y.m. jotka käyvät selville jälempänä olevasta vuokrakirjasta. Torpparien verot ovat yleensä kohtuuttoman korkeat, nousten pientenkin torppien vero 1000 mk. Vaikka torpparien verot ovat näin tavattoman korkeat, ei se ole tyydyttänyt kartanonomistajaa, vaan on hän ollut alituisissa rettelöissä torppariensa kanssa. Niinpä on moni vanha torppari – maat hyvään kuntoon saatuaan – saanut jättää torppansa ja laputtaa maailmanrannoille. Häädön syyt ovat olleet usein veron korotus y.m. aiheutuneet kinastelut.

Nyt uhkaa taas sama kohtalo kolmea torpparia. Ne ovat Johan Tuomala, Antti Ruokola ja Paul Nippula. Näistä on kaksi jälkimmäistä sanottu irti torpasta tuomaanpäivänä 1907, mutta ovat mainitut torpparit saaneet olla torpissa 6 kuukautta jälkeen laillisen lähtö-ajan, joten heidän vuokrasopimuksensa on pidentynyt v. 1902 maanvuokralain 4 §:n toisen momentin mukaan yhtä pitkäksi ajaksi kuin entinen sopimus s. o. Yhdeksi vuodeksi, ja nyt on uusi maanvuokra-asetus pidentänyt mainitun sopimuksen 7:llä vuodella. Mainita sopii, että kartanonomistaja on ottanut veron vastaan entiseen tapaan jälkeen lähtöpäivän, joten tämäkin lujittaa häädönalaisten torpparien asemaa. Tuomala, jolla on kirjallinen vuokrasopimus, on sanottu irti torpasta – vastoin uutta maanvuokra-asetusta – viime Tuomaanpäivänä 1909, eikä tätä irtisanomista ole peruutettu.

Nämä irtisanomiset ovat johtuneet siitä, kun kartanonomistaja Vilppulalla on useita poikia, joille pitäisi saada kullekin lohkaistuksi emätilasta kappale viljeltäväksi, ja kun torpparit ovat raivanneet maat hyvään kuntoon, niin nämä ovat sopivat ottaa paikoin viljeltäväksi. Niinpä näiden kolmen torpparin viljelemä maa-ala, joka on kartanon takamaita, on kuuleman mukaan siirretty oston kautta kartanonomistajan Toivo-pojalle, joka aikoo rakentaa torpparien maille itselleen kartanon. Nuori Vilppula valitsi ensin kartanonsa torppari Tuomolan tontin, mutta kun torppari jyrkästi kielsi Vilppulaa ryhtymästä rakentamaan taloaan hänen maalleen niin kauan kuin hänen vuokra-aikansa kestää, niin tämän johdosta jätti Vilppula Tuomolan torpan ja meni valitsemaan tonttia talolleen torppari Ruokolan maalta. Tenän nosti torppari Ruokolakin, mutta torppari kiellosta huolimatta ryhtyi Vilppula kaivattamaan perustusta kartanon navetalle ja päärakennukselle torpan pihamaalle ja pellolle.

Nyt ovat nämä Vilppulan omavaltaiset rakennuspuuhat edistyneet niin pitkälle, että torpparin syksyllä kylvetty ruispelto on ajettu kiviä ja hiekkaa täyteen. Vilppula on sotkettanut torpparin sulan oraspellon aivan pilalle, joten siitä koituu köyhälle torpparille suuri vahinko. - Kun kartanonomistaja on ryhtynyt tällaisiin omavaltaisiin tekoihin, niin on torpparin jo ilman häätöäkin muutettava pois, sillä eihän se kannata tehdä veroa sellaisesta torpasta, jonka maat näin tuhotaan...

12.02.1910 Työmies no 34 Melart-Vilppulan häätöpuuhat

Tämän lehden 17 n:ossa kerroimme, miten kartanonomistaja Melart-Vilppula Mäntsälän Hautjärveltä rettelöi kolmen torpparinsa kanssa. Tämä rettelöiminen on kehittynyt niin pitkälle, että torppari Antti Ruokola, jonka maalle on ruvettu omavaltaisesti uutta kartanoa rakentamaan, on saanut Vilppulalta kirjallisen haasteen käräjille, vaatien Ruokolaa muuttamaan pois torpastaan.

Asia oli käsiteltävänä Mäntsälän käräjillä keskiviikkona tk. 9 pnä, jolloin kantaja oli itse ajamassa asiaansa mieskohtaisesti. Vastaaja Ruokola oli niinikään itse oikeudessa saapuvilla maisteri Ilveksen avustamana. Kantaja Vilppula ilmoitti, että hänelle piti tulla Cyrus Vallen asianajajaksi Lahdesta, mutta tätä ei ole kuulunut, itse ei ottanut asiaa ajaakseen vaan pyysi jutulle lykkäystä. Vastaajan asiamies vastustu tätä, vaatien asiaa heti käsiteltäväksisekä kannetta kumottavaksi kuluineen. - Kihlakunnanoikeus antamassa päätöksessään ei katsonut voivansa hylätä kantajan lykkäysvaatimusta, jonka tähden asian enempi käsittely lykätään varsinaisen syyskäräjän seitsemänneksi oikeudenkäyntipäiväksi.

Suomettarelais-mantaaliporhon häätöpuuha jäi kesken.

Muuten taitaakin Vilppulalle tulla vaikeaksi häätötuomion saaminen tälle torpparille, sillä torppari on saanut olla kuusi kuukautta jälkeen laillisen lähtöpäivän torpassaan ja Vilppula on sitäpaitsi ottanut säännöllisesti veron vastaan torpparilta tähän päivään asti, vieläpä kerrotaan torpparille todistajain läsnäollessa vakuuttaneen, että hän saa olla torpassa uuden maanvuokra-asetuksen edellyttämän 7 vuotta.

Samana päivänä käsiteltiin kihlakunnanoikeudessa vielä toistakin Vilppulan torpparia, nimittäin Ruokolaa vastaan nostama juttu. Asia on seuraava: Toistakymmentä vuotta takaperin piti Ruokolan laittaa eräästä vanhasta heinäladosta torppaan uusi navetta. Mutta kun Ruokola alkoi ladon purkamisen, niin huomasi hän hirret jo niin mädiksi, ettei niistä mitenkään voinut navettaa tehdä. Tämän vuoksi jäi navetta niistä hirsistä rakentamatta ja käytti Ruokola vielä koossa pysyvät hirret polttopuinaan.

Nyt oli kartanonomistaja Vilppula haastanut Ruokolan käräjiin vastaamaan näiden mätien hirsien haaskauksesta vaatien rikoslain mukaista edesvastuuta torpparille.

Kun Vilppula ajoi asiaansa kihlakunnanoikeudessa, niin ei hän tiennyt sanoa edes minä vuonna hirret olivat poltetut, puhumattakaan siitä että hän ei tiennyt olivatko ne olleet mätiä tai terveitä. Toisen kerran hän sanoi polttamisen tapahtuneen 8 vuotta takaperin ja toisen kerran 2 vuotta sitten. Kantaja ei ollut käynyt edes paikalla katsomassa, että olisi tiennyt mainita, mihin ne olivat joutuneet. Vastaajan asiamies Ilves kieltäytyi kanteeseen vastaamasta, koska tämän luontoisista asioista on nostettava kanne yhden vuoden sisällä tai muuten se vanhenee. Vaati 50 mk kuluja aiheettomasta kanteesta. - Antamassaan päätöksessä kumosi kihlakunnanoikeus Vilppulan nostaman kanteen vanhentuneena ja velvoitti hänen maksamaan torppari Ruokolalle kuluja 20 mk. Vilppula ilmoitti tyytymättömyyttä päätökseen.

Tämän kautta sai Vilppula ”nokkansa päälle”, kun lähteekin kaikista vanhoista jonnin joutavista rettelöimään.

SanomalehdetTyöläinen14.02.1910 no 17 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/712605?term=t...

Kuva Ruokolan torpasta

Ruokolan torpan paikalle rakennettu navetta, joka muutettiin v. 1996 hevostalliksi

Mäntsälän seurakunta > Mäntsälän seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1845-1860 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7715496

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7714801

Mäntsälä > rippikirja, 1880-1889 > 39: Hautjärven kylä Tuomala torppa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1396...

Mäntsälä > rippikirja, 1890-1899 > 40: Hautjärvi, Tuomola, Torp http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2467...

Mäntsälä > rippikirja, 1890-1899 > 36: Hautjärvi, Ruokola, Torp http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2467...

Mäntsälä > rippikirja, 1900-1909 > 37: Hautjärvi, Ruokola, Torppi http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2467...

Mäntsälä > lastenkirja, 1900-1909 > 20: Hautjärvi, Ruokola, torppi, Simola, torppi https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=290...