Axell Andersson Kröger

Kuolintieto:
Kuopio kuolleet ja haudatut; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9674062
Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1691-1693 (I Ca:2); Jakso 278

Lähde: Jutut ja käännökset ovat Veli Pekka Toropaisen sukututkimusarkistosta:

Akseli Antinpoika Kröger, syntyi noin vuonna 1653 Kuopion Hiltulanlahdella. Hiltulanlahden ½ veromarkan katselmuskirjurin virkatalon lampuoti. Puoliso Marketta Matintytär Laitar.

Kuopion kesäkäräjillä 1686 Savon jalkaväkirykmentin Kuopion komppanian kapteeni Erik Göös ilmoitti maaherran 9.9.1685 määränneen pitäjästä joitakin tiloja komppanian upseereitten palkkatiloiksi, joiden kunnosta hän pyysi käräjien lausunnon. Katselmuskirjurin palkkatilaksi oli määrätty ½ veromarkan ja 7/8 manttaalin kruununtila Hiltulanlahden kylästä, ja siellä arvioitiin olevan keskinkertaiset rakennukset, kehnot pellot, vähäiset niityt, ei lainkaan arvokasta metsämaata eikä kalavesiä. Lähde: Pien-Savon tk tuomiopöytäkirjat 1683-1688 (ES2004-2005_NIDEOO6 Nide OO6) Sivu 192 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1391... / Viitattu 04.06.2023

Katselmuskirjuri Karl Forstadius ilmiantoi kesäkäräjillä 1693 puustellinsa lampuodin Akseli Krögerin siitä, että tämä oli eräänä huhtikuun lopun sunnuntaina Kuopion kirkonmäellä aamu- ja päiväsaarnan välillä puhunut Kuninkaallisesta Majesteetista raskauttavia ja asiattomia sanoja. Forstadius kutsui todistajakseen korpraali Elias Bylodhin, joka kertoi, että kirkonmäellä Happosen lesken torpassa, jossa korpraali oli majaillut sairaana, Kröger oli hiilloksella paistanut kalaa. Hän oli sanonut, että kuningas oli tehnyt väärin antaessaan upseereille puustellit, koska siitä oli ollut seurauksena se hulluus, että ihmiset löivät toisiaan kuoliaaksi ja pyöveliä tarvittiin siellä päivittäin. Todettiin, että Kröger oli käräjien alettua lähtenyt pakosalle, joten oikeus velvoitti nimismiehen ottamaan hänet kiinni ja toimittamaan seuraaville käräjille. Jostakin syystä asiaa ei enää käsitelty Kuopion käräjillä. Lähde: Pien-Savon tk tuomiopöytäkirjat 1689-1693 (ES2005-2006_NIDEOO7 Nide OO7) Sivu 450 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1391... / Viitattu 04.06.2023

Talvikäräjillä 1698 Akseli Antinpoika (Kröger) Hiltulanlahdesta anoi paloapua, sillä hän oli tulipalossa arviomiesten mukaan menettänyt omaisuutta 96 kuparitaalarin arvosta. Oikeus määräsi hänelle paloavuksi 6 kupariäyriä käräjäkunnan jokaiselta talolta. Lähde: Pien-Savon tk tuomiopöytäkirjat 1698-1698 (ES2008_NIDEOO11 Nide OO11) Sivu 18 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1391... / Viitattu 04.06.2023

Eero Miettinen Ohtaansalmelta vaati talvikäräjillä 1708 Antti, Paavo ja Akseli Krögeriltä hänen vaimonsa – veljesten sisarpuolen – Margareetta Savottaren isänperintöä- Miettisen mukaan hänen vaimolleen kuului 2 karoliinia, turkki ja 25 kuparitaalarin arvoinen osa viinapannusta. Vanhin veljeksistä, Antti Kröger vannoi, että heidän äitipuolensa oli antanut turkin köyhille ja että Eero Kinnunen oli antanut karoliinit Paavolle. Oikeus määräsi Paavon luovuttamaan karoliinit Miettiselle ja veljekset yhdessä maksamaan Savottarelle kuuluva osa viinapannusta. Lähde: Pien-Savon tk tuomiopöytäkirjat 1708-1708 (ES2010_NIDEOO22 Nide OO22) Sivu 36 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1393... / Viitattu 04.06.2023

Vuonna 1725 Kuopion käräjillä esitettiin katselmusmiesten laatima pöytäkirja Akseli Krögerin viljelemän katselmuskirjurin puustellin rakennuksista ja niiden kunnosta.

Rakennukset miespihassa:

1. Savupirtti, 8 x 9 kyynärää, uuni, pitkä pöytä jalkoineen, seinässä kiinni oleva penkki ja irtonainen penkki, kolme ikkunaluukkua, joista kahdessa suljinlauta ja kolmas tarvitsi ikkunalasin, ovi kamariin.
2. Kylmä kamari pirtin sivussa 8 x 4 kyynärää, lattia, kiinteä seinäpenkki ja sänky, pieni pöytä jalkoineen, ovi porstuaan tarvitsi saranat ja klenkut, päädyssä ikkuna.
3. Savupirtti vastapäätä edellä mainittua, vanha mutta vielä käyttökelpoinen, 12 x 12 kyynärää, uuni, joka piti sivellä savella, pitkä pöytä jalkoineen, kolme seinässä kiinni olevaa penkkiä ja yksi irtain pitkä penkki, ovessa rautasaranat ja klenkut, puukädensija sisäpuolella ja rautainen ulkopuolella, lattia korjattu.
4. Porstua molempien pirttien välissä, 8½ x 12 kyynärää, tehty uusi lattia, ovi pihalle korjattava, ovi pellolle korotettava, suuremman pirtin katto korjattu, mutta pienemmän pirtin ja porstuan katto korjattava, portaat porstuaan pihan puolella tehty äskettäin.
5. Mallashuone, 6½ x 6½ kyynärää, ovessa ei saranoita, uunin pohjaa korotettu kolmella hirsikerralla samoin kuin laitoja korotettu kahdella hirsikerralla ja samalla uuni on katettu uudelleen.
6. Pieni nukkuma-aitta vasemmalle mallashuoneesta, korjauskelvottomana määrättiin polttopuiksi.
7. Pienempi nukkuma-aitta, kelvollinen, lukko, avain, ovi, katto korjattava.
8. Nukkuma-aitta, lattia, ovi, lukko ja avain, katto korjattu.
9. Vanha nukkuma-aitta, lattia, ovi, lukko ja avain, seisoo ilman korjausta niin kauan kuin voi.

Käräjillä 11.9.1730 katselmuskirjuri Mickel Gråsten ja hänen lampuotinsa Akseli Kröger ilmoittivat, että he olivat tavasta poiketen sopineet keskenään jo käräjätuvan ulkopuolella, että Akseli rakentaisi puolet puustellin vaadituista rakennuksista.[1] Lähde: [1] Kuopion käräjät 11.─15.9.1730, s. 435. Pien-Savon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1730-1730 (KO a:30), jakso 219, sivu 435: Cuopio 11.-15.9.1730 ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24197806 / Viitattu 20.1.2021