Berndt Fredrik Georg Procopé

Kenraaliluutnantti Berndt Procopé tuli oppilaaksi Suomen kadettikouluun Haminaan 10.9.1854. Valmistuttuaan koulusta hänet 28.6.1860 ylennettiin vänrikiksi ja määrättiin palvelukseen Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonaan. Procopé ylennettiin aliluutnantiksi 11.9.1861 ja komennettiin seuraavan vuoden alussa Venäjän armeijan insinöörijoukkojen alaisen Suomen tie- ja vesikulkulaitoksen palvelukseen. Hän palasi 1863 komennukselta pataljoonaansa, ja hänet ylennettiin luutnantiksi huhtikuussa 1864. Hänet ylennettiin edelleen 1874 alikapteeniksi ja korotettiin 1876 H. M. Keisarin sivusadjutantiksi.

Turkin sodan alettua Procopé ylennettiin kapteeniksi, ja hän oli Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonan mukana muun muassa Gornyi Dubnjakin taistelussa lokakuussa 1877. Sodan jälkeen Procopé jatkoi palvelusta pataljoonassa, ja 1881 hänet ylennettiin everstiksi. Hänet määrättiin 1883 3. Vaasan tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi ja pysytettiin sivusadjutanttina. Vaasassa palvellessaan Procopé toimi myös kaupunginvaltuuston jäsenenä 1885 - 1892.

Procopé siirrettiin 1892 1. Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi edelleen pysytettynä keisarin seurueessa. Hänet ylennettiin 1894 kenraalimajuriksi ja määrättiin Suomen sotaväen päällikön apulaiseksi, missä tehtävässä 1897 - 1899 Procopé osallistui myös Suomen sotaväen lääkintä- ja taloushuollon parantamista pohtineiden komiteoiden työskentelyyn. Suomen sotaväen lakkauttamisen jälkeen 1902 Procopé pysytettiin Suomen kenraalikuvernöörinviraston erikoiskäytössä ja määrättiin seuraavana vuonna Vladikavkazin paikallisprikaatin komentajaksi Pohjois-Kaukasiaan. Procopé sai 1905 eron tästä tehtävästä ja sotapalveluksesta kenraaliluutnanttina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Berndt_Feodor_Georg_Procop%C3%A9

http://dokumente.ios-regensburg.de/amburger/index.php?id=85718&mode=1