Bertil Alfred Sjöström

www.kansallisbiografia.fi:

Sjöström, Bertil (1879 - 1945)

Bertil Sjöström nimitettiin Helsingin yliopiston prosessioikeuden professoriksi 1925, ja hän hoiti tehtävää yli 19 vuoden ajan kuolemaansa asti. Tieteellisessä työssään hän onnistui vankan tietämyksensä ja käytännön tuomioistuintoiminnasta hankkimansa laajan kokemuksen ansiosta vaikuttamaan tehokkaasti suomalaisen oikeuskäytännön kehittämiseen.

Vaikka Bertil Sjöström ei prosessioikeuden professoriksi tullessaan ollutkaan mikään vanha mies - 46-vuotias - hänellä oli jo takanaan pitkä ja ansiokas virkaura oikeuslaitoksen palveluksessa.

Sjöström aloitti työuransa senaatin ylimääräisenä virkamiehenä ja Helsingin raastuvanoikeuden virkaa tekevänä nuorempana oikeusneuvosmiehenä. Vuonna 1917 hänet kutsuttiin lainvalmistelukunnan jäseneksi, ja hän osallistui muun muassa työlainsäädäntöä ja valtion vahingonkorvausvastuuta koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun. Myöhemmin hänellä oli tärkeä osuus myös oikeudenkäyntilaitoksen uudistamishankkeessa. Sjöström nimitettiin 1918 Viipurin hovioikeuden hovioikeudenneuvokseksi, ja korkeimman oikeuden apujäsenenä hän toimi vuosina 1923 - 1924. Varsinkin 1910-luvulla hän teki useita opintomatkoja ulkomaille: Tukholmaan, Leipzigiin, Berliiniin, Kööpenhaminaan ja Pariisiin.

1920-luvulla Sjöström ponnistautui yliopistouralle ja muuntui käytännön osaajasta teorian kehittäjäksi ja opettajaksi. Tuntumaa akateemiseen työhön hän oli hankkinut jo siviilioikeuden dosenttina 1917. Sjöström oli perinyt taipumuksen tieteeseen todennäköisesti äitinsä puolelta (->) Laguksen tutkijasuvusta, ja hänen professorikautensa osoittautuikin varsin menestykselliseksi.

Sjöströmin tieteellinen tuotanto ei ollut niinkään laaja kuin tasokas. Hänen työlleen oli ominaista tunnollisuus, loppuun asti jäsentynyt itsenäinen ajattelu sekä lopputuloksen esittämisen tiiviissä ja selkeässä muodossa. Hänellä oli taito keskittyä olennaiseen, eikä hän rasittanut varsinaisen aiheensa käsittelyä liiallisella teorioinnilla. Kun hän aiheenvalinnoissaankin suuntautui lähinnä käytännöllisiin kysymyksiin, hänen näkemyksillään on ollut suuri vaikutus elävän elämän oikeudenkäyttöön. Paitsi tulkitsemaan Sjöström pyrki kuitenkin myös aktiivisesti vaikuttamaan. Hän seurasi tiiviisti aiemman työnantajansa korkeimman oikeuden toimintaa ja vaikutti tuomioihin useilla yksittäisiä prosesseja varten pyydetyillä asiantuntijalausunnoillaan. Prosessioikeuden lisäksi Sjöström oli maan parhaita tekijänoikeuden asiantuntijoita.

Opettajana Sjöström muistetaan vaativana mutta vastuuntuntoisena ja oikeamielisenä. Hän osallistui aktiivisesti tiedekuntansa hallintoon sekä varadekaanina että dekaanina ja oli alansa pohjoismaisen yhteistyön kantavia voimia. Luonteeltaan Sjöström oli impulsiivinen, hauskojen sutkausten ja tarinoiden mutta myös lujan luonteen ja ankaran moraalin mies.

Bertil Sjöströmillä oli Suomen oikeuselämässä sillanrakentajan rooli. Huolimatta enimmäkseen ruotsinkielisestä sukutaustastaan hän ryhtyi hoitamaan suomenkielistä professorin virkaa. Lisäksi hän kirjoitti artikkeleita sekä ruotsinkielisen lakimiesyhdistykseen Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland -julkaisuun että Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Lakimies-lehteen ja osallistui molempien järjestöjen toimintaan - Suomalaisessa Lakimiesyhdistyksessä hän oli myös puheenjohtajana.

Bertil Alfred Sjöström S 28.7.1879 Iisalmi, K 12.2.1945 Helsinki. V ylitarkastaja Alfred Wilhelm Sjöström ja Sigrid Lagus; P 1920 - Toini Julia Haapanen, PV kouluneuvos Alexander Haapanen ja Julia Pletnew. Lapset: Eva Julia Sigrid S 1921, kuollut, filosofian maisteri, lehtori; Eero Vilhelm S 1924, filosofian tohtori, professori.

URA. Ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1898; filosofian kandidaatti 1901, maisteri 1911; varatuomari 1909; molempien oikeuksien kandidaatti 1907, lisensiaatti ja tohtori 1916.

Senaatin ylimääräinen virkamies 1912 - 1913; Helsingin raastuvanoikeuden vt. nuorempi oikeusneuvosmies 1916, rikosasian notaari 1916 - 1918; prosessioikeuden dosentti 1917; lainvalmistelukunnan jäsen 1917 - 1919, 1920 - 1922; Viipurin hovioikeuden virkamies 1918, asessori 1918 - 1921, hovioikeudenneuvos 1921 - 1923; korkeimman oikeuden apujäsen 1923 - 1924; Helsingin yliopiston prosessioikeuden vt. professori 1924, professori 1925 -; oikeustieteen vt. ylimääräinen professori 1937 - 1938; lakitieteellisen tiedekunnan varadekaani 1930 - 1936, dekaani 1936 - 1945.

Jäsenyydet: Useiden yliopiston sisäisten komiteoiden jäsen; Suomalaisen lakimiesyhdistyksen hallitus 1929 - , varapuheenjohtaja 1933 - 1937; Pohjoismaisen lakimieskongressin Suomen johtokunta 1931 - ; Suomalaisen tiedeakatemian apujäsen 1932, jäsen 1934; Institut Scientifique d'Etudes des Communications et des Transportsin kunniajäsen 1938.

Kunnianosoitukset: Suomen Valkoisen Ruusun K 1935.

TUOTANTO. Katso T. Ellilä, Professori Bertil Alfred Sjöströmin (1879 - 1945) tieteellinen julkaisutoiminta. 1948.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. B. Honkasalo, Bertil Sjöström 60-v. // Lakimies 1939; B. Honkasalo, Bertil Sjöström // Suomalainen tiedeakatemia : esitelmät ja pöytäkirjat 1945. 1946; W. Karikoski, Bertil Sjöström // Suomen vakuutuslakimiesten Yhdistyksen julkaisuja 1945.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. W. Sjöström. 1939, Helsingin yliopisto.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bertil_Alfred_Sj%C3%B6str%C3%B6m