Bishop Magnus III Nicolai Stiernkors

http://www.blf.fi/artikel.php?id=134

Baccalaureus Pariisissa 1455-56, maisteri 1457, Turussa tuomiokapitulin kaniikki 1462, tuomiorovasti, Turun piispa 1489-1500, haudattiin Turun tuomiokirkkoon

Student at University of Paris in 1455-56 and University of Rome in 1465

Maunu III Särkilahti, Magnus Nicolai

http://sv.wikipedia.org/wiki/Magnus_III_Stjernkors Magnus III Nicolai Stjernkors (även stavningen Stiernkors och Stjärnkors förekommer), född på Särkilax var biskop i Åbo stift 1490-1500. Stjernkors promoverades till filosofie magister i Paris. Han blev domprost i Åbo 1465 och biskop 1490 i samma stad, vilket ledde till att han blev riksråd. Stjernkors och hans efterträdare erhöll av kejsar Fredrik III titeln comes palatinus, motsvarande greve. Han var en nitisk biskop som med stränga seder och hård styrning försökte upprätta prästeståndets sjunkande anseende. Han avled i Åbo den 12 mars 1500.

Toimi Turun piispana vuosina 1489–1500. Tätä ennen hän toimi Turun tuomiorovastina vuosina 1465–1489. Tuomiorovastina hän aloitti vuonna 1474 kansliauudistuksen, jonka seurauksena todennäköisesti syntyi Turun tuomiokirkon Mustakirja. Hänen henkilökohtaisista kopiokirjoistaan tärkein on myös julkaistu näköispainoksena nimellä Codex Särkilahti. Hänen kirjallinen panoksensa suomalaisen historian hyväksi oli kokonaisuudessaan merkittävä. Piispana hän julkaisi hiippakunnalleen vuonna 1492 uudet säännöt, joissa muun muassa määrättiin, että kirkossa tuli lukea rukouksia myös suomen kielellä. Särkilahti toimi vuoden 1495–1497 Venäjää vastaan käydyn sodan (vanha viha) estämiseksi, mutta koska ei onnistunut siinä, hän tuki Knut Possea. Hän johti Suomen puolustusta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_III_S%C3%A4rkilahti

Maunu III Särkilahti (Magnus Nicolai) 1489-1500

Syntyi Särkilahden tilalla Taivassalossa, rälssisukua molempien vanhempiensa puolelta. Vanhemmat valtaneuvos Niilo Olavinpoika Särkilahti ja Elina Niilontytär Tavast.

Baccalaureus Pariisin yliopistosta v. 1456, maisteri alkuvuodesta 1457, lisensiaatti samana vuonna. Oli Turun kanunkina 1462 66. Lähti Rooman matkalle 2.5.1465. Mainitaan 21.8.1465 esitetyssä supliikissa Tanskan kuninkaan kappalaisena, mutta jo 26.11.1465 päivätyssä supliikissa Tanskan ja Ruotsin kuninkaan kappalaisena ja 10. 1 2.1465 lähtien puhutaan vain Ruotsin tai Goottien kuninkaan kappalaisesta. Pirisen (1956, 96~97) mukaan tämä valaisee Maunu Särkilahden poliittisia kannanottoja ja osoittaa, että hän on mahdollisesti ollut perillä hallitsijanvaihdoshankkeista Ruotsissa jo ennen matkaansa 1460. Mainitaan Maunu Särkilahti sai 21.8.1465 vahvistuksen Pyhän Ruumiin prebendaan sekä vapautuksen residenssivelvollisuudesta paavin 26.11.1465 antaman uudistetun vahvistuksen mukaan sen vuoksi, että hän voisi harjoittaa yliopisto opintoja tai oleskella Rooman kuuriassa.

Sai 10.12.1465 paavin varauksen tuomiorovastin virkaan, siinä tapauksessa, että virka tuomittaisiin pois Henricus Freseltä. Mainitun viran Särkilahti sai haltuunsa 13.7.1466 Fresen kuoltua sekä oikeuden pitää edelleen P. Ruumiin prebenda. Päälle päätteeksi hänelle myönnettiin 18.7.1466 Mynämäen pastoraatti.

Roomassa oleskellessaan Särkilahden onnistui hankkia nimiinsä virkoja muistakin hiippakunnista: Nidarosin arkkidiakonaatti 10.10.1465, kanunginprebenda Linköpingistä 12.12.1465 sekä Skaran tuomiorovastin virka 28.12.1465, joskin on kyseenalaista, onko hän saanut mainittuja virkatuloja haltuunsa. Hänet nimitettiin palatsikreiviksi luult. v.synninpäästöön1466.

Maunu Särkilahti oli jälleen kotimaassa 29.9.1466. Tuomiokapituli valitsi hänet Suomen piispaksi 17.3.1489 ja paavi vahvisti vaalin ilman, että electuksen oli tarpeen itse käydä Roomassa. Uusi piispa käytti 8.2.1490 itsestään nimitystä ”electus confirmatus”. Vihittiin virkaan Upsalassa 24.6.1490. Särkilahti mainitaan lisätyssä Kolmen kuninkaan killan jäsenluettelossa (REA 715). Rakennutti tuomiokirkkoon Pyhäinmiesten kappelin (nyk. pääkuori). Särkilahden toimiaikana vuonna 1492 julkaistiin myös uudet statuutit, joiden mukaan osa jumalanpalvelusta tuli toimittaa suomen kielellä. Kuoli Kuusiston piispanlinnassa 12.3.1500.

Maunu Särkilahden tuomiorovastikautena, vuonna 1474 aloitettu tuomiokapitulin kansliareformi on tärkeä myös siitä syystä, että sen yhteyteen on Reinhold Hausenista lähtien liitetty keskiaikamme tärkeimmän lähdeteoksen Turun tuomiokirkon Mustankirjan synty. Kysymystä perusteellisimmin, pitkän ajan kuluessa, käsitellyt Jalmari Jaakkola päätyi käsitykseen, että Maunu Särkilahti on ollut kansliareformin ja sen toteuttamiseksi laaditun kapitulisäännön keskeisin aikaansaaja. Mustakirja on hänen mukaansa kansliarefomia koskevan päätöksen johdannossa laadittavaksi säädetty ns. siviiliasioita sisältävä kopiokirja, joka on syntynyt tuomiorovastin valvonnan alaisena. Vaikka kopiointityö palveli ensi sijassa käytännön tarpeita, se tähtäsi alusta pitäen myös kirjallisen, nimenomaan historiaan liittyvän, kulttuurin edistämiseen. Särkilahden historiaan kohdistuvista harrastuksista ovat todisteena myös hänen henkilökohtaiset kopiokirjansa, joista tärkein on julkaistu näköispainoksena nimellä Codex Särkilahti. Kun Särkilahden panos lisäksi on Jaakkolan mukaan Piispainkronikan vanhemman laitoksen, ns. Palmsköldin katkelman, synnyssä suurempi kuin perinteellisesti on otaksuttu, tätä renessanssikulttuurin rintamailia opiskellutta tuomiorovastia ja piispaa voidaan hänen mielestään pitää ”Suomen historian kantaisänä” (ks. etenkin Jaakkola 1931, 135-46 ja 291-97, Jaakkola 1952 I, Praefatio ja 1952 11, Praefatio, sekä Jaakkola 1962, 1873).

Vaikka osaan Jaakkolan tutkimustuloksista on kohdistettu kritiikkiäkin, onpa Kauko Pirisellä itsensä Mustankirjan synnystä edellä esitetystä poikkeava käsitys, tukee uusin tutkimus sitä jo perinteellistä käsitystä, että Särkilahden elämäntyö on ollut kirjalliseen kulttuuriinkin liittyviltä osiltaan erittäin merkittävä (vrt. esim. Porthan 1862, 505, Maliniemi 1933, 584 ja 602, Kellerman 1935, 88-92, Pirinen 1956, 121-26 ja 460-69, Suolahti 1963, 478 sekä Maliniemi 1963, 57-58).

https://www.arkkihiippakunta.fi/tietoa-hiippakunnasta/turun-piispa/...

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/134