Carl Henrik Alopaeus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Henrik_Alopaeus

19.6.1844 Carl Henrik Alopaeus 16202. * Juvalla 5.4.1825. Vht: kihlakunnantuomari David Alopaeus 12174 (yo 1808, † 1834) ja Henrika Margareta Avelin. Porvoon esilukion oppilas. Porvoon lukion oppilas 12.6.1841 – 8.6.1844 (dim.). Ylioppilas Helsingissä 19.6.1844 (arvosana laudatur äänimäärällä 31). Savokarjalaisen osakunnan jäsen 27.9.1844 27/9 1844. Carl Henrik Alopaeus. Syntynyt Juvan pitäjässä 5/4 1825. Isä: Tuomari David Alopaeus, Kuollut, äiti: Henriette Margaretha Avelin. Sisään otettiin Porvon Lukioon 15/6 1841. Oppilas 19/6 1844, huutosana: Laudatur ja 31:llä huuolla. Respondentti 30.1.1850 pro exercitio, pr. Karl Konstantin Tigerstedt 15588. Vihitty papiksi Porvoon hiippakunnassa 4.3.1855. — Porvoon yläalkeiskoulun kollega 1849. Tallinnan ruots.-suom. seurak. vt. kirkkoherrana v. 1856. Varapastori 1859. Turun kuuromykkäinkoulun johtaja 1860. Rovasti 1875. Porvoon tuomiorovasti 1881. Porvoon hiippakunnan piispa 1885. Valtiopäivämies 1885, 1888 ja 1891. † tarkastusmatkalla Savonrannassa 10.3.1892.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16202Vuonna 1846 Malm perusti ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen ja hänestä tuli koulun ensimmäinen viittomakielinen opettaja. Alussa koulun toiminta oli kankeaa ja vaivalloista, mutta tammikuussa 1857 kokoontui muutamia Malmin koulusta kiinnostuneita henkilöitä neuvottelemaan koulun tilanteesta. Tämä "johtokunta", johon kuuluivat muun muassa Johan Ludvig Runeberg ja Carl Henrik Alopaeus, sai kerätyksi varoja koululle ja se pääsi muuttamaan tilavampaan huoneistoon. Saman johtokunnan aloitteesta perustettiin vuonna 1860 Turkuun Suomen ensimmäinen valtion ylläpitämä kuurojenkoulu. Malm ei itse saanut koulun johtajuutta, koska katsottiin, että johtajan täytyy olla kuuleva. Siten alussa koulun vt. johtajana toimi hänen veljensä Gustaf Emil Malm. Turku ei ottanut Malmia vastaan niin hyvin kuin Porvoo, ja hän tunsikin itsensä ulkopuoliseksi.

Malm oppi Ruotsissa ruotsalaisen viittomakielen, jonka hän toi mukanaan Suomeen. Kuurojenkouluissa opiskelleet kuurot oppivat kielen häneltä ja suomalainen viittomakieli alkoi kehittyä. Malm osasi viittomakielen lisäksi ruotsia, suomea, saksaa, ranskaa ja englantia.