Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 628

Profiles

  • Carl Henrik Alopaeus (1825 - 1892)
    19.6.1844 Carl Henrik Alopaeus 16202. * Juvalla 5.4.1825. Vht: kihlakunnantuomari David Alopaeus 12174 (yo 1808, † 1834) ja Henrika Margareta Avelin. Porvoon esilukion oppilas. Porvoon lukion oppilas...
  • Per August Zachrisson Cygnaeus (1818 - 1886)
    Ylioppilasmatrikkeli August (Per A.) Cygnaeus 15450. * Hollolassa 10.7.1818. Vht: Pietarin piispa, FM ja TT Zachris Cygnaeus 9885 (yo 1781, † 1830) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Karolina Aejmelaeu...
  • Anders Samuel Kiljander (1828 - 1905)
    Syntynyt Viitasaari 30.12.1828 Kuollut Valkjärvi 1.10.1905 Vanhemmat kappalainen Anders Kiljander ja Fredrika Sofia von Burghausen Puolisot P Kerimäellä 24.8.1859 Karolina Theresia Roschier S Kerimäell...
  • Maximilian Kristian Tawast (1843 - 1910)
    Tawast, Maximilian Kristian , synt. Kerimäki 28.1.1843, vanht VT, vaakitsija, tilanom. Alexander Tawast ja Alexandra Emilia Stålarm-Tawast. Yo Borgå gymn. TEt ja vih. pap. 1869. Lemin khra 1900-. † Lap...

Savonrannan paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Savonrannan kunnassa asuneiden, eläneiden ja kuolleiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Savonranta Esittelyosa

Savonranta on entinen kunta Itä-Savossa Savon ja Karjalan rajalla. Naapurikuntia olivat Kerimäki, Enonkoski, Heinävesi, Rääkkylä ja Liperi. Savonranta liitettiin Savonlinnaan vuoden 2009 alusta.

Savonranta Wikipediassa

Syventävä projekti

Papit Savonranta

Linkit alueen paikkakuntien paikkakuntaprojekteihin

Pohjois-Savo
Iisalmi I Juankoski | Kaavi I Karttula | Keitele | Kiuruvesi I Kuopio I Lapinlahti I Leppävirta I Maaninka | Muuruvesi I Nilsiä I Pielavesi | Rautalampi I Rautavaara | Riistavesi I Siilinjärvi | Sonkajärvi ja Rutakko | Suonenjoki I Säyneinen I Tervo I Tuusniemi | Varkaus I Varpaisjärvi | Vehmersalmi I Vesanto I Vieremä I

Etelä-Savo
Anttola I Enonkoski | Haukivuori I Heinävesi I Hirvensalmi I Joroinen I Juva I Jäppilä I Kangaslampi I Kangasniemi I Kerimäki I Mäntyharju I Mikkeli I Pertunmaa I Pieksämäki I Pieksänmaa I Punkaharju I Puumala I Rantasalmi I Ristiina I Sääminki I Savonlinna I Sulkava I Suomenniemi I Virtasalmi I

Kylät

Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Paasniemi, Pirttimäki, Säimen, Rönkönvaara, Turtianniemi, Oriniemi, Leivola, Vuokala (Kirkonkylä)

Historia

Asutus:

Savonrannalla on liikkunut ihmisiä jo kivikaudella (7500-1300 eKr.), näistä on löytynyt muutamia asuinpaikkoja. Keskiajalla Savonranta on ollut laatokankarjalaisten eräaluetta. Arviolta 1400-luvun lopulla Orivirran Linnasaareen on rakennettu erämaalinnoitus, joka on Olavinlinnan etuvartioksi. Koska seutu oli levotonta kahden pitäjän rajaseutua, paikalla käytiin metsästämässä ja kalastamassa. Savonrannan ensimmäinen tunnettu vakituinen asukas oli Mikko Suomalainen, joka asettui vuonna 1730 alakuonalaisen Olli Turtiaisen maille torppariksi. 1700-luvun alkupuolella Savonrantaa asutettiin ahkerasti. Moni muutti torppariksi aiemmille erämaille, lisäksi Säimenen ja Vuokalan sahat tarvitsivat työvoimaa. Kannattaa huomioida: Savonrannan ja aiemman emäseurakunnan Kerimäen samanlaiset kylännimet saattavat helposti sekoittua toisiinsa.

Seurakunnan ja kunnan itsenäistyminen:

Savonranta kuului ennen itsenäistymistään Kerimäen pitäjään, samoin seurakuntana oli Kerimäki. Osa seurakuntalaisista käytti kuitenkin Liperin ja Rääkkylän kirkkoja, koska vesireittiä pitkin oli helpompi kulkea kirkkoon, kuin hankalaa tietöntä taipaletta Kerimäen kirkkoon. Vuonna 1862 Savonranta sai oman papin ja siitä tehtiin oma rukoushuonekunta. Kirkkoa alettiin puuhata mitä nopeimmin ja ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 29.11.1863, vihkimiskuntoon kirkko saatiin kuitenkin vasta palmusunnuntaina 1871. Savonrannasta tuli vuonnan 1870 kappeliseurakunta. 15.5.1882 senaatti antoi määräyksen Savonrannan seurakunnan perustamiseksi. Savonrannan seurakunta liitettiin vuonna 2007 Kerimäen seurakuntaan ja vuonna 2009 se liitettiin Savonlinna-Säämingin seurakuntaan.

Savonrannalla pidettiin kunnallishallinnon perustava kokous 2.8.1868 ja varsinainen lautakuntatyöskentely aloitettiin syksyllä 1869. Kovasti Savonrannalla tehtiin töitä, että saataisiin oma seurakunta ja kunta perustettua ja niinpä Savonrannan piirikunta muuttuikin vuonna 1882 itsenäiseksi Savonrannan kunnaksi.

Savonrannan elinkeinoelämä:

Vuokalan saha perustettiin 1774 ja vuosien saatossa sillä oli useampia omistajia. Myös Säimenessä on ollut saha 1700-luvun loppupuolella. Vuokalan saha työllisti 1800-luvulla enimmillään 133 henkilöä ja oli näin merkittävä työnajantaja pitäjässä. Sahan toiminta lopetettiin 1957, koska sen todettiin olevan vanhentunut ja kilpailukyvytön. Lisäksi pitäjässä on toiminut monia erilaisia myllyjä mm. Säimenessä toimi mylly ja pärehöylä, sahan läheisyydessä Vuokalan mylly. Lisäksi sahan yhteydessä on toiminut 1860-luvulta lähtien pieni tiilitehdas vuoteen 1954 asti. Vaikka pitäjässä on ollut monenlaista teollisuutta, niin tärkein elinkeino on kuitenkin ollut maa- ja metsätalous. Pitäjän elinkeinoista tärkein on läpi vuosien ollut maa- ja metsätalous. Savonrannalla harjoitettiin muun itäsuomen mukaisesti kaskiviljelyä, tätä viljelymuotoa jatkettiin vielä osalla tiloja 1900-luvun alussa. Metsätalous on antanut töitä monelle pitäjäläiselle, koska kunta oli hyvien uittoreittien varrella. Savonrannalla sijaitsee myös Monninsaaren kartano, joka oli pitkään Kansasen suvun omistuksessa.

Lähteet: Puntanen, Pia (ym.): Savonrannan historia ja Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1.

Savonrannan henkikirjat alkaa tästä - vuodelta 1902 Savonrannan henkikirjat alkaa tästä - vuodelta 1905 Savonrannan henkikirjat alkaa tästä - vuodelta 1919

Kirjallisuutta

Savonrannan alueen paikallishistoriat:

  • Puntanen, Pia (ym.): Savonrannan historia. Savonrannan kunta 2001. ISBN 951-98705-0-4
  • Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan historia vuoteen 1865. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kunnat 1993. ISBN 951-96673-0-X
  • Pohjannoro, Lauri: Vanhan Kerimäen historia II. Kerimäen ja Punkaharjun historiaa kunnallishallinnon uudistamisesta 1865 Punkaharjun eroon 1924. Kerimäen vaiheita 1924–1950 sekä katsaus vuosikymmeniin 1951–1980. Kerimäen ja Punkaharjun kunnat 1990. ISBN 952-90-1681-6.
  • Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:1. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1970.
  • Lappalainen, Pekka: Säämingin historia I:2. Säämingin kunta ja Säämingin seurakunta 1971.

Muu Savonrantaa koskeva kirjallisuus:

  • Pelkonen, Antero. Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta. Suomen muinaismuistoyhdistyksen vuosikirja XXII, Helsinki 1902. Teos sisältää runsaasti yli sata vuotta sitten koottua perimätietoa Rantasalmen kihlakunnan alueelta, mm. asutushistoriasta. Kirja on skannattu kokonaisuudessaan nettiin.

Savon maakuntahistoriat:

  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa ja Pirinen, Kauko: Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella ja Savon keskiaika. Kuopio : Kustannuskiila 1988.
  • Pirinen, Kauko: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kuopio : Kustannuskiila 1982.
  • Saloheimo, Veijo: Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa 1617-1721. Kuopio : Kustannuskiila 1990.
  • Wirilander, Kaarlo: Savon historia III. Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Kuopio : Savon säätiö 1960.
  • Wirilander, Hannele: Savon historia IV. Uudistuksiin heräävä Savo 1870-1918. Mikkeli: Savon säätiö 2008.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia V. Vastakohtien aika 1919-1944. Helsinki: Edita 2013.
  • Kinnunen, Erkki: Savon historia VI. Heimomaakunnasta maakuntien Eurooppaan 1945-2000. Mikkeli: Savon säätiö 2006.

Projekti aloitettu 28.12.2017