Carl Johan Hartman

Liikemies, kauppaneuvos
-isä kauppias Karl Hartman
-ensi opetus Vaasan alkeiskoulussa
-1851 liikeapulaiseksi Nils Petter Åbergin liikkeeseen
-sotavuosina 1854-55 hoiti mm. Åbergin speditiotehtäviä Uumajaan

 -sodan jälkeen Vaasan Kauppakouluun, joka toimi Vaasan palon 1852 jälkeen Pietarsaaressa

-1862 oma liike Vaasaan, josta tuli myöhemmin pohjanmaan suurimpia
-vientikauppaa vuoteen 1876: siemenrukiita, kauraa, voita, tervaa...
-tuontikauppaa: Venäjältä vehnäjauhoja, ryyniä, pellavansiemeniä, öljyä, köysiä, muista maista siirtomaatavaraa
-Vaasan suurin rauta-alan erikoisliike
-tukku- ja vähittäiskauppaa
-kaksikerroksinen liiketalo Vaasan kauppatorin varrella
-1912-13 rakennettiin uusi suuri liikepalatsi Hartmanin rautakauppalle
-1889 kauppaneuvoksen arvo
-1876-1902 kaupunginvaltuustoon, n. 40 vuotta
-Vaasan kauppayhdistyksen jäsen
-1880 suomalaisen lyseon johtokuntaan
-Vaasan pipliaseuran puheenjohtaja vuoteen 1911
-useiden yhtiöiden johtokunnassa mm. Vaasan höyrylaiva Oy
-1866 perusti pienen olutpanimon Lahden olutpanimoyhtiön Johan Lindemanin kanssa
-1893 yhdistettiin Olutpanimo Oy Bockiin
-1910 luovutti liikeen hoidon pojalleen konsuli Erik Hartmanille

Etelä-pohjalaisia elämänkertoja 1963
-------------------------------------

Syntymä: Vähänkyrön seurakunta > Vähänkyrön seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden luettelot 1803-1838 (IC:5): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9487828

---------------------------------------

http://www.hartman.fi/fi/hartman/historiaa/carl-johan-hartman/

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5695/

https://ulkovaasalainen.wordpress.com/2015/08/06/hartmanin-kauppias...

rautakauppias, kauppaneuvos

Hartman, Carl Johan (1838 - 1917) Museovirasto. Carl Johan Hartman perusti Vaasaan kauppahuoneen, josta muodostui yksi varhaisimmista rauta-alan erikoisliikkeistä Suomessa. Liike kuului 1910-luvun alussa liikevaihdoltaan Pohjanmaan ja koko maan suurimpiin. Liiketoimintansa ohella Hartman vaikutti Vaasan hallinnossa ja kauppiasjärjestöjen johtotehtävissä sekä osallistui lähes kaikkeen muuhunkin uuden kaupungin innovatiiviseen toimintaan.

Vaasan palon jälkeen 1852 uusi kaupunki päätettiin rakentaa uuteen paikkaan, lähemmäs avomerta. Uuden Vaasan eli Nikolainkaupungin taloutta ryhtyi rakentamaan ja kehittämään myös uusi yrittäjien sukupolvi, muun muassa Levónit, Hedmanit, Kurténit ja Hartmanit. Hartmanin suvun panos on näkynyt kaupunkikuvassa pisimpään, ja graniittinen kauppatalo on edelleen kaupungin keskustassa, tosin muussa käytössä.

Kauppaliikkeen perustaja kauppaneuvos Carl Johan Hartman oli jo kolmannen polven yrittäjä Vaasassa. Isoisä, suutariammattikunnan oltermanniksi kohonnut Johan Hartman, oli muuttanut kaupunkiin 1700-luvun lopulla Turusta, mutta oli syntynyt Ruotsin puolella Gävlessä. Johan Hartman oli vanhan Vaasan vauraimpia porvareita ja omisti siellä useita kaupunkitaloja. Carl Johan Hartmanin isä Carl Fredrik Hartman oli taas harjoittanut Vaasassa ruokatavarakauppaa 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta luopunut kauppiaan ammatista 1825. Näin ollen Carl Johan Hartman joutui aloittamaan oman uransa aivan alusta.

Carl Johan Hartman syntyi Vähässäkyrössä, aivan vanhan Vaasan naapurissa. Hän kävi ala- ja yläalkeiskoulun Vaasassa ja siirtyi sitten 1851 tuon ajan tapaan kauppa-apulaiseksi toisen kauppiaan Nils Petter Åbergin palvelukseen. Krimin sodan aikana Hartman sai hoitaa muun muassa ruokatavarakuljetuksia Pohjanlahden yli Vaasan ja Uumajan välillä. Teoreettisen kaupallisen koulutuksen hän hankki Vaasan kauppakoulussa, joka Vaasan palon jälkeen toimi Pietarsaaressa. Oman liikkeen Hartman perusti Vaasaan 1862, jolloin hän sai myös porvarinoikeudet. Uuden Vaasan rakentaminen aloitettiin samana vuonna, ja Hartmanin kauppatalo kohosi Uuden Vaasan keskeisimmälle paikalle, kauppatorin laidalle.

Hartmanin liiketoiminta alkoi samankaltaisena kuin muidenkin tuon ajan vaasalaiskauppiaiden toiminta. Vaasalaiset veivät pääasiassa Ruotsiin lähimaakunnan maalaistuotteita, rukiinsiemeniä, voita ja jonkin verran tervaa. Ruotsin-kauppa menetti kuitenkin kaiken aikaa kaupallista merkitystään, ja Hartmankin keskittyi 1870-luvun loppupuolelta lähtien tuontikauppaan. Hän toi elintarvikkeita Venäjältä, siirtomaatavaroita ja metalliteollisuustuotteita Länsi-Euroopasta ja ryhtyi myös välittämään kotimaisen teollisuuden tuotteita. Hän perusti 1881 liikkeeseensä rautatavaroita ja rautatakeita myyvän osaston, josta muodostui Hartmanin kauppaliikkeen erikoisosaamisen alue. Liikettä voidaan pitää yhtenä varhaisimmista rauta-alan erikoisliikkeistä Suomessa. Kun uusi viisikerroksinen kauppatalo valmistui entisen tilalle 1910-luvun alussa, Hartmanin liikettä voitiin pitää jo pelkästään rauta-alan liikkeenä. Se kuului liikevaihdoltaan Pohjanmaan ja koko maan suurimpiin.

Oman liiketoimintansa ohella Hartman osallistui lähes kaikkeen muuhunkin innovatiiviseen toimintaan, jota uudessa kaupungissa harjoitettiin. Hän kuului Suomen Pankin Vaasan konttorin diskonttokomiteaan, oli perustamassa kahta maan vanhimmista höyrylaivayhtiöistä sekä johtamassa maan vanhinta höyrymyllyä. Lisäksi hän omisti olutpanimon.

Carl Johan Hartman oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kuului lähes liiketoimintansa alkuvaiheista lähtien kaupungin vanhimpiin, ja 1876 hänet valittiin ensimmäiseen kaupunginvaltuuston; hän vaikutti kaupunginvaltuutettuna yhtäjaksoisesti vuoteen 1902 saakka. Hartman toimi aktiivisesti kauppiasjärjestöjen johtotehtävissä. Hän oli mukana perustamassa Vaasaan suomalaista lyseota 1880 ja toimi useita vuosia sen johtokunnassa ja vanhempainneuvostossa. Tämä oli sikäli yllättävää, että Hartmaneja pidettiin pikemminkin Vaasan ruotsinkieliseen eliittiin kuuluvina ja että Hartmanin omat lapset kävivät ruotsinkielistä lyseota.

Carl Johan Hartman luopui liikkeensä johdosta 72-vuotiaana 1910. Hän eli viimeiset vuotensa syrjään vetäytyneenä ja kuoli 1917 muutamaa kuukautta ennen Suomen itsenäistymistä. Liikettä ryhtyi johtamaan hänen poikansa Erik Hartman; 2000-luvun alussa liikkeen johdossa on jo neljäs Carl Johan Hartmanin jälkeinen sukupolvi.

Carl Johan Hartman S 3.6.1838 Vähäkyrö, K 26.9.1917 Vaasa. V kauppias Carl Fredrik Hartman ja Maria Elisabet Jernström. P 1863 - Maria Elisabet Malmberg S 1838, K 1925, PV Temmeksen kappalainen Herman Malmberg ja Johanna Stenbäck. Lapset: Henrik Widar S 1864, K 1893; Karl Fredrik S 1867, K 1921, lääketieteen lisensiaatti; Sigrid Elisabeth S 1868, K 1964, P lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori Eino Sandelin; Gertrud Maria S 1869, K 1934, P varakonsuli Georg Bucht; Thyra Johanna S 1870, K 1930, lääketieteen lisensiaatti Artur Lindroth; Lars Thorsten S 1872, K 1875; Eva Mathilda S 1874, K 1951, P piirilääkäri Gabriel Borg; Erik Gustaf S 1877, K 1936, liikemies; Johan Gabriel S 1879, K 1885.

URA. Ala- ja yläalkeiskoulu Vaasassa; Vaasan kauppakoulu Pietarsaaressa.

Kauppaharjoittelijana Nils Petter Åbergin liikkeessä Vaasassa 1851 - 1855; porvarinoikeudet Vaasassa 1862; omistanut C. J. Hartmanin Siirtomaatavarakaupan sittemmin C. J. Hartmanin Rautapuodin 1862 - 1910.

Lahden Olutpanimon omistaja.

Vaasan kaupunginvanhimpien jäsen 1865 - 1875, kaupunginvaltuuston jäsen 1876 - 1902.

Vaasaan suomalaisen lyseon johtokunnan/vanhempainneuvoston jäsen 1880 - 1900; Vaasan pipliaseuran puheenjohtaja; Vaasan kauppaseuran eläkekassan puheenjohtaja.

Kunnianosoitukset: Kauppaneuvos 1889.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. V. Hoving, Vaasa 1852 - 1952 : Vaasan aikakirjoista ja vaasalaisten vaiheista sadan vuoden ajalta. 1956; A. Mäkelä, Vaasan historia III : 1809 - 1852. 1985.

www.kansallisbiografia.fi

Kirjoittaja(t): Kai Hoffman

Julkaistu 28.11.2000 (päivitetty 30.9.2008)