Carl Petterson Prochman

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=597

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2025

PROCHMAN, Kaarle Pietarinpoika, kirkkoherra 1662 - 90. Syntynyt vuonna 1628, kuollut 1690.

Vanhemmat: Kälviän kirkkoherra Pietari Juhonpoika Prochaeus, joka oli lähtöisin Prokon talosta Hailuodolta, ja Elina Hannuntytär.

Kaarle Prochman kirjoittautui 1646 Upsalan ja 1647 Turun yliopistoon. Hän käytti vielä tällöin nimeä Prochaeus. Turussa hän tuli tunnetuksi melko vallattomana ylioppilaana. Niinpä häntä syytettiin yliopiston konsistorissa joulukuun 6. päivänä 1648 siitä, että hän oli erään toisen pohjalaisylioppilaan kanssa hakannut pormestari Niilo Lietzenin ikkunoihin kulkiessaan edestakaisin pitkin katuja. Erään toisen kerran Prochman tunnusti lyöneensä uusia ylioppilaita kasvatustarkoituksessa, vedoten konsistorin edessä vanhaan sananparteen "Errare humanum est" (Ihminen on erehtyväinen).

Tästä omavaltaisesta ylioppilaasta tuli sitten hyvin määrätietoinen ja etujaan valvova pappissäädyn edustaja. Toimittuaan vuodesta 1650 Vaasan pedagogina, hänet nimitettiin 1662 Lapuan kirkkoherraksi. Prochmanin tulo Lapualle sattui sikäli epäedulliseen aikaan, että pitäjässä ilmeni suurta tyytymättömyyttä Kaarleporin kreivikunnan virkamiehiä ja erikoisesti heidän veronkantotapaansa vastaan. Kun lisäksi samaan aikaan oli useita perättäisiä katovuosia ja uusi kirkkoherra siitä huolimatta vaati tiukasti kymmenysym. saataviaan, joutui hän vaikeaan ristiriitaan sanankuulijainsa kanssa. V. 1664 kuortanelaiset esittivät häntä vastaan pitkän valituskirjelmän, jonka mukaan hän kiersi neljä kertaa vuodessa kantamassa papinmaksuja pitäjältä.

Ensimmäisen kerran hän tuli vähän ennen joulua keräämään lihaa, leipää, villoja, kynttilöitä, viljaa, pellavia ja herneitä, toisen kerran paaston aikana perimään pääsiäis- ja päivätyörahoja, vasikannahkoja, juustoa ja leipää. Juhannuksen aikana hän kävi taas vaatimassa naulan voita joka lehmältä, kapahaukia, juustoa ja leipää, sekä lopuksi syksyllä humalaa, kaalia, nauriita, juustoa ja leipää. Kun seurakuntalaiset eivät näin perusteellista verotusta kestäneet, he päättivät tehdä osittaisen veronmaksulakon. Prochman ryhtyi kuitenkin kreivikunnan virkamiesten kanssa tehokkaaseen vastatoimintaan ja oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että talonpoikien innokkaimmat asiamiehet Heikki Vakkuri ja Heikki Hyytiäinen tuomittiin kuolemaan, joskin tuomio sitten muutettiin suureksi sakkorangaistukseksi.

Ratkaisevasti Prochmanin ja seurakuntalaisten välit paranivat vasta sitten, kun kreivikunnan olot 1660-luvun lopulla muutenkin rauhoittuivat ja kun 1668 oli tehty tärkeä päätös pitäjänsinetin väärinkäytön ehkäisemiseksi. Sinetti pantiin kirkonarkkuun, jonka avaimista annettiin yksi kirkkoherralle, toinen vanhimmalle lautamiehelle ja kolmas kirkonisännälle. Tarmokkuutensa johdosta Prochman näyttää olleen omien säätyveljiensä keskuudessa varsin arvossa pidetty mies. Niinpä hän toimi 1675 Pohjanmaan papiston valtiopäiväedustajana.

Lähde: Eteläpohjalaisia Elämänkertoja Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto

http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM

• Eteläpohjalaisia Elämänkertoja Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto

  ---

Prochman, Carolus Petri (1628–1690)
Prochaeus / Prochenius / Prochmannus, Karl Persson / Pettersson
S kaiketi Kälviä 1628. V Lohtajan kappalainen, myöhemmin Kälviän kirkkoherra Petrus Johannis Prochaeus ja Elin Hansdotter.

Ylioppilas (Carolus Petri Prochaeus) Uppsalassa 29.9.1646, (Ostrobotniensis) Turussa syyslukukausi 1647. Prochman tunnettiin melko vallattomana ylioppilaana.

Vaasan pedagogion koulumestari (paedagogus) 1649, samalla ehkä papiston apulainen, vihittiin papiksi luultavasti ennen 1660. Prochman ei ollut 1660 kiinnostunut kirkkoherran hänelle tarjoamasta tehtävästä viikkosaarnojen ja rukoushetkien pitäjänä sen jälkeen, kun seurakunnan kappalaiset olivat tästä tehtävästä liialliseen työmääräänsä vedoten kieltäytyneet. Lapuan kirkkoherra 27.7.1662 vastoin Lapuan pitäjänmiesten toivomuksia, asetettiin virkaan Lapuan kirkossa 27.7.1662 (katso Johannes Johannis Grandel). Prochmanilla oli seurakuntalaistensa kanssa jatkuvasti riitoja, joita selviteltiin usein käräjillä. Syinä riitoihin olivat paitsi kirkkoherran palkkausta koskevat erimielisyydet myös kuortanelaisten pyrkimys itsenäisen seurakunnan perustamiseen sekä kirkkoherran ja eräiden pitäjänmiesten henkilökohtaiset kiistat.

Prochman oli ilmeisesti tiukka järjestyksenpitäjä ja taitava talousasiossa. Hän hankki omistukseensa niittyjä ja osti Hantulan tilan 1670. Hän piti myös pappilansa mallikelpoisessa kunnossa, ”mutta pitkävihainen hän ei liene ollut, vaikka valvoi tarkasti etunsa, sillä 1669 hän lainasi pitäjälle rahaa, jota tarvittiin edustajien lähettämiseksi kreivin luo pyytämään veronhuojennusta”. Liion ei Erkki Lehtisen (1963) mukaan ”hänen toimiensa nojalla voi tehdä sitä johtopäätöstä, että Prochman olisi harrastanut pelkkiä maallisia. Sielunhoito ja saarnaaminen olivat vain sen laatuisia töitä, ettei niistä juuri tullut merkintöjä käräjäpöytäkirjoihin tai muuallekaan. Onpa kuitenkin pieni välähdys jäänyt kertomaan kirkkoherran työstä sielunhoitajana. Se antaa hänestä kyllä kauniin kuvan. Kun Krekolan Riitta-emäntä oli joutunut ankaraan sieluntuskaan kuvitellen pahan hengen kiusaavan häntä ja lopuksi tuskan käydessä ylivoimaiseksi oli mennyt pappilan eteiseen istumaan ja huokailemaan, niin kirkkoherra löysi hänet siitä, vei lukukamariinsa ja lohdutti häntä Jumalan sanalla. Siitä oli ollut apu emännälle pitkäksi aikaa.”

Turun hiippakunnan Vaasan pappeinkokouksen opponentti (synod. opp.) 1670. Pappissäädyn valtiopäivämies 1675.

Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku (Carolus Prochmannus) 9.6.1676.

K Lapua 1690, haudattiin 1.3.1691.

P Brita Mårtensdotter Alstadia, PV Vähänkyrön kirkkoherra Martinus Caspari Alstadius ja Vähänkyrön edellisen kirkkoherran tytär Agneta Jakobsdotter.

Julkaistu 19.1.2011.
Väänänen, Kyösti: Carolus Petri Prochman. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 13.11.2022). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe201101191118; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-002025