Christoffer Bertilsson, till Alnäs

Kuvan Lähde Alnäs eli Toppola

sinetti Kristoffer Perttelinpoika
https://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/lainlukijat/IV.58.jpg

https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-37415.html
Keskusteluussa Matti Valta arvelee Kristofferin veljeksi Joachim Bertilssonia, joka omisti Sääksmäellä Konhon tilan.
(Viimeisenä)

Äidin patronyymiä ei tunneta, eikä Malinin vanhempia tiedetä.

Huom. Älkää vaihtako profiiliin pelkkää etunimeä näkyville.

Genos 2/2019, Magnus Bäckmark: känd 1585-1616, "Prästfrun Sofia Wannaea i Jukkasjärvi kom från Orivesi"
Genos 3/1970:
Love Kurtén: Kring Orivesisläkten Wanaeus 61—68
- Dotter Margreta käräjillä 8.1.1638 i sommartinget i Kangasala
- På Haga hemman i samma by förekommer i ordningsföljd Klas Kristoffersson, Daniel Hansson (Floor), gift med Kristoffer Bertilssons dotter Elin i hennes andra äktenskap, Margareta Kristoffersdotter och Klas Kristoffersson, i vilken sistnämndas ägo det förblir efter 1638, då Margareta flyttade till Orivesi.

Hämewiki: Katinalankylän muita tiloja, verotaloja.

Kaustalan tila Katinalan kylässä oli verotalona vuoteen 1575 asti, jolloin se annettiin ratsumies Risto Pertinpojalle (Christer Bertilsson) ratsupalvelusta vastaan. Hän taisteli Henrik Claesson Tott'in joukoissa.

Kaustala oli verotalona vuoteen 1575, jolloin se annettiin ratsumies Risto Pertinpojalle ratsupalvelusta vastaan. Talossa oli tuolloin 1/2 veron maa ja 1 veromanttaali. 1580-luvulla tämä talo oli ratsutilana Martti Boijen komppaniassa, ja Risto Pertinpoika hoiti ratsumiehenä kuninkaan kirjeen 26.6.1582 perusteella rusthollia. 1600-luvulla Kaustala oli autiona useita vuosia ja se rappeutui täysin, ja saman kylän Mäkelän isäntä otti sen haltuunsa, eikä talo enää 1630 ollut autiotaloluettelossa mukana.
Lähteenä Hattulan Historia, Eero Mäntylä, julkaisija Hattulan kunta 1976, sivu 322

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula Tiedosto 35: Katinala / Viitattu 2.12.2022

Kansallisarkisto: Hämeen voutikuntien tilejä - Hattulan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1584-1584 (4231), Tiedosto 20: Hattula Sochnn Katinala

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelot - Sääksmäki Alnäs 1580-1599 Christoffer Bertilsson 1584 ja 1586- 1599, osan aikaa ryttare

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 29: Katinala / Viitattu 4.1.2024

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 26, Lålas Luolas

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 37, Katinala > Merkinnät autioluetteloista on tehty vihreällä värillä.

Kansallisarkisto: Hämeen voutikuntien tilejä - Sääksmäen voutikunnan tarkastusmaakirja 1586-1586 (4251), Tiedosto 15: Ritvala fierdung; Nuutala, Ritvala

Asutuksen yleisluettelot - Sääksmäki 1600-1619 Alnäs, Christoffer Bertilsson ryttare 1600-1618, med landbönder

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Sääksmäki, jakso 33, sivu 33: Lumiainen, Karppila, Vekkala; Kansallisarkisto: [https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196380760&aineistoI...]

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Sääksmäki Tiedosto 54: Skatte Bönder jatkuu 17 nimeä ja Ryttare hemman, 15 nimeä; / Viitattu 23.4.2022

.

Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Elossa 1617. Sin. IV: 58. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54.

Följande text lånat från boken / Lähdesiteeraus kirjasta:
(<Henrik Impola: FRÄLSET OCH DESS RUSTTJÄNST I FINLAND PÅ 1500-TALET:
“Bättre känd under namnet Christoffer Bertilsson till Alnäs (Säxmäki). Son till kyrkoherden i Pälkäne Bertil Jönsson och Malin N. Ofrälse.

Ryttare pa besoldning under finska fanan 1571-99, under Axel Kurcks fana 1584-99, under Hans Hanssons fana (som fogde) 1592-95 och under Henrik von Ahnens fana 1600. Hade även Trihetshästar" under fanorna, även om anteckningar härom giorts endast för åren 1582 och 1583. Hans rustningsverksamhet fortsatte efter 1600 under Jesper Mattssons, Bertil Henrikssons och Sigfrid Henrikssons fanor.

Laglasare i Säxmäki härad 1585-94, 1596, 1598-1608, i Övre Satakunda 1584, 1588, 1596-99, 1600-08, 1612-13, i Hollola härad 1606 och i Hattula härad 1601, 1610-11, 1614, 1616. Fogdei Säxmäki härad 1595-99. Sist nämnd i livet 1617.

Ärvde ett skattehemman av ⅐ krok i Katinala Kaustala, som hans far ägt från 1546 och en stäng frälsejord i samma by som fadern köpte 1561 av Anders Jonsson till Juttila. Erhöll 1573 och 1582 frihet mot rusttjänst till en behaglig tid. Namns i Katinala till 1601, varefter hans hemman där blev öde och uppgick i en granngärd. Tilldelades ytterligare förläningar på 1580- och 1590-talen i Ritvala i Säxmäki, i Heinus i Kalvola, i Vilkila i Kangasala, i Keuru i Ruovesi och i Kuusilax i Rautalampi samt fick på dem frihetsbrew 1594 av konung Sigismund, 1596 av Clas Fleming på konungens vägnar samt 1600 och 1601 av hertig Karl. Köpte nägra skattehemman och upptog ödeshemman i de förlänade byarna och skapade sålunda en betydande jordegendom med centrum i Alnäs i Ritvala som han ägde frán 1584.
Anklagades 1602 for att ha slagit under sig 7 hemman utan överhetens tillstånd men kunde visa brev på att han giort rusttjänst för dem.

Gift med Kristina Henriksdotter. Efterlämnade åtminstone sonen Clas som ärvde Alnäs och dottern Elin, gift 1:o med lagsläsaren Jöran Henriksson (Speitz) och
2:o med kaptenen Daniel Hansson (Floor)”.

Täältä löytyy Kristerin käyttämä sinetti
https://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/lainlukijat/lainlukijat.htm
Krister Perttelinpoika
......................

Kristoffer Perttelinpoika, vht Pälkäneen kirkkoherra Bartholomaeus Johannis ja Malin N. N. Ratsumies. Klaus Åkenpoika Tottin lampuotivouti. Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Omisti Sääksmäen Ritvalan Alnäsin. Elossa 1617. Sin. IV: 58. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hattula, Sääksmäki. Anthoni, Katinala- och Juttilasläkterna, s. 62. B

Pormestarin äidin isoisä Kristoffer Bertilinpoika aloitti uransa Jesper Mattsinpoika Cruusin lipuston ratsumiehenä 1570-luvulla. Hän toimi myöhemmin Cruusin tuomarinsijaisena eli lainlukijana Ylä-Satakunnan tuomiokunnassa ainakin 1580-luvulta vuoteen 1601, jolloin hän allekirjoitti Sääksmäen tuomiokunnan tuomiokirjan. Toimi myös nimismiehenä Sääksmäen Ritvalan Alnäsissä. Omisti 1589 Sääksmäen suurimman karjan, 30 lehmää. Sääksmäen nimismiehentalo sijaitsi yhdessä hänen Ritvalassa omistamistaan tiloista vuoteen 1618, johon saakka hän toimi itse nimismiehenä. Hänen maansa Ritvalassa käsittivät vuonna 1601 neljä manttaalia ja niiden äyrivero oli 16 äyriä. Vuoteen 1608 mennessä äyriluku oli noussut 18 ½ äyriin ja vuoteen 1612 mennessä 20 ½ äyriin.

Spekulaatio Bertil Jönsonin isästä.
Voiko olla Jöns Grelsson Juttila ?
Jöns Grelsson omisti sekä Tuuloksen Juttilan että tilan Hattulan Katinalassa.
Poika Anders selitti isän asiaa 1556 Hattulan käräjillä, isä asui Tuuloksessa silloin.
Se, että Jönsin asuinpaikka oli Juttila, näkyy 1574 annetusta todistuksesta. Silloin vannottiin oikeaksi 1547 laadittu kirje, jolla neljä Katinalan isäntää vaihtoivat Katinalan kylän yhden tangon alan ”med ärlighe man Jöns grelsson Jwttila.
Teksti kirjasta: Hauhon Luopioisten Tuuloksen Historia 1; Seppo Suvanto, kirjan toim. Yrjö S. koskimies, 1988

Tutkittavaa ja luettavaa:
? Malin Grön

Kristoffer Perttelinpojan sinetin kuvio on identtinen kristillisen "manteli"-kristuskuvion kanssa (mm. Bilbaon Pyhän Jaakobin kirkko Espanjassa). Se kertoo vakuuttavasti vahvasta teologisesta tuntemuksesta, jota Kristofferin Malin -äidin setä Paavali Juusten on varmasti omannut.
Pentti Kalliovalkama

Yrjö Blomstedt: Laamannien ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500 ja 1600 -luvuilla, 1958 s. 439 kuva 58

=============

Kuvan Lähde Alnäs eli Toppola
sinetti Kristoffer Perttelinpoika
https://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/lainlukijat/IV.58.jpg

Äidin patronyymiä ei tunneta, eikä Malinin vanhempia tiedetä.

Huom. Älkää vaihtako profiiliin pelkkää etunimeä näkyville.

Genos 2/2019, Magnus Bäckmark: känd 1585-1616, "Prästfrun Sofia Wannaea i Jukkasjärvi kom från Orivesi"
Genos 3/1970:
Love Kurtén: Kring Orivesisläkten Wanaeus 61—68
- Dotter Margreta käräjillä 8.1.1638 i sommartinget i Kangasala
- På Haga hemman i samma by förekommer i ordningsföljd Klas Kristoffersson, Daniel Hansson (Floor), gift med Kristoffer Bertilssons dotter Elin i hennes andra äktenskap, Margareta Kristoffersdotter och Klas Kristoffersson, i vilken sistnämndas ägo det förblir efter 1638, då Margareta flyttade till Orivesi.

Hämewiki: Katinalankylän muita tiloja, verotaloja.
Kaustalan tila Katinalan kylässä oli verotalona vuoteen 1575 asti, jolloin se annettiin ratsumies Risto Pertinpojalle (Christer Bertilsson) ratsupalvelusta vastaan. Hän taisteli Henrik Claesson Tott'in joukoissa.

Kaustala oli verotalona vuoteen 1575, jolloin se annettiin ratsumies Risto Pertinpojalle ratsupalvelusta vastaan. Talossa oli tuolloin 1/2 veron maa ja 1 veromanttaali. 1580-luvulla tämä talo oli ratsutilana Martti Boijen komppaniassa, ja Risto Pertinpoika hoiti ratsumiehenä kuninkaan kirjeen 26.6.1582 perusteella rusthollia. 1600-luvulla Kaustala oli autiona useita vuosia ja se rappeutui täysin, ja saman kylän Mäkelän isäntä otti sen haltuunsa, eikä talo enää 1630 ollut autiotaloluettelossa mukana.
Lähteenä Hattulan Historia, Eero Mäntylä, julkaisija Hattulan kunta 1976, sivu 322

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula Tiedosto 35: Katinala / Viitattu 2.12.2022
Veronmaksaja kirjattu punaisella

Kansallisarkisto: Hämeen voutikuntien tilejä - Hattulan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1584-1584 (4231), Tiedosto 20: Hattula Sochnn Katinala

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelot - Sääksmäki Alnäs 1580-1599 Christoffer Bertilsson 1584 ja 1586- 1599, osan aikaa ryttare

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 29: Katinala / Viitattu 4.1.2024

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 26, Lålas Luolas

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 37, Katinala > Merkinnät autioluetteloista on tehty vihreällä värillä.

Kansallisarkisto: Hämeen voutikuntien tilejä - Sääksmäen voutikunnan tarkastusmaakirja 1586-1586 (4251), Tiedosto 15: Ritvala fierdung; Nuutala, Ritvala

Asutuksen yleisluettelot - Sääksmäki 1600-1619 Alnäs, Christoffer Bertilsson ryttare 1600-1618, med landbönder

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Sääksmäki, jakso 33, sivu 33: Lumiainen, Karppila, Vekkala; Kansallisarkisto: [https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196380760&aineistoI...]

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Sääksmäki Tiedosto 54: Skatte Bönder jatkuu 17 nimeä ja Ryttare hemman, 15 nimeä; / Viitattu 23.4.2022

Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Elossa 1617. Sin. IV: 58. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54.

Följande text lånat från boken / Lähdesiteeraus kirjasta:
(<Henrik Impola: FRÄLSET OCH DESS RUSTTJÄNST I FINLAND PÅ 1500-TALET:
“Bättre känd under namnet Christoffer Bertilsson till Alnäs (Säxmäki). Son till kyrkoherden i Pälkäne Bertil Jönsson och Malin N. Ofrälse.

Ryttare pa besoldning under finska fanan 1571-99, under Axel Kurcks fana 1584-99, under Hans Hanssons fana (som fogde) 1592-95 och under Henrik von Ahnens fana 1600. Hade även Trihetshästar" under fanorna, även om anteckningar härom giorts endast för åren 1582 och 1583. Hans rustningsverksamhet fortsatte efter 1600 under Jesper Mattssons, Bertil Henrikssons och Sigfrid Henrikssons fanor.

Laglasare i Säxmäki härad 1585-94, 1596, 1598-1608, i Övre Satakunda 1584, 1588, 1596-99, 1600-08, 1612-13, i Hollola härad 1606 och i Hattula härad 1601, 1610-11, 1614, 1616. Fogdei Säxmäki härad 1595-99. Sist nämnd i livet 1617.

Ärvde ett skattehemman av ⅐ krok i Katinala Kaustala, som hans far ägt från 1546 och en stäng frälsejord i samma by som fadern köpte 1561 av Anders Jonsson till Juttila. Erhöll 1573 och 1582 frihet mot rusttjänst till en behaglig tid. Namns i Katinala till 1601, varefter hans hemman där blev öde och uppgick i en granngärd. Tilldelades ytterligare förläningar på 1580- och 1590-talen i Ritvala i Säxmäki, i Heinus i Kalvola, i Vilkila i Kangasala, i Keuru i Ruovesi och i Kuusilax i Rautalampi samt fick på dem frihetsbrew 1594 av konung Sigismund, 1596 av Clas Fleming på konungens vägnar samt 1600 och 1601 av hertig Karl. Köpte nägra skattehemman och upptog ödeshemman i de förlänade byarna och skapade sålunda en betydande jordegendom med centrum i Alnäs i Ritvala som han ägde frán 1584.
Anklagades 1602 for att ha slagit under sig 7 hemman utan överhetens tillstånd men kunde visa brev på att han giort rusttjänst för dem.

Gift med Kristina Henriksdotter. Efterlämnade åtminstone sonen Clas som ärvde Alnäs och dottern Elin, gift 1:o med lagsläsaren Jöran Henriksson (Speitz) och
2:o med kaptenen Daniel Hansson (Floor)”.

Täältä löytyy Kristerin käyttämä sinetti
https://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/lainlukijat/lainlukijat.htm
Krister Perttelinpoika
......................

Kristoffer Perttelinpoika, vht Pälkäneen kirkkoherra Bartholomaeus Johannis ja Malin N. N. Ratsumies. Klaus Åkenpoika Tottin lampuotivouti. Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Omisti Sääksmäen Ritvalan Alnäsin. Elossa 1617. Sin. IV: 58. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hattula, Sääksmäki. Anthoni, Katinala- och Juttilasläkterna, s. 62. B

https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-37415.html
Keskustelussa Matti Valta arvelee Kristofferin veljeksi Joachim Bertilssonia, joka omisti Sääksmäellä Konhon tilan.
(Viimeisenä)

Pormestarin äidin isoisä Kristoffer Bertilinpoika aloitti uransa Jesper Mattsinpoika Cruusin lipuston ratsumiehenä 1570-luvulla. Hän toimi myöhemmin Cruusin tuomarinsijaisena eli lainlukijana Ylä-Satakunnan tuomiokunnassa ainakin 1580-luvulta vuoteen 1601, jolloin hän allekirjoitti Sääksmäen tuomiokunnan tuomiokirjan. Toimi myös nimismiehenä Sääksmäen Ritvalan Alnäsissä. Omisti 1589 Sääksmäen suurimman karjan, 30 lehmää. Sääksmäen nimismiehentalo sijaitsi yhdessä hänen Ritvalassa omistamistaan tiloista vuoteen 1618, johon saakka hän toimi itse nimismiehenä. Hänen maansa Ritvalassa käsittivät vuonna 1601 neljä manttaalia ja niiden äyrivero oli 16 äyriä. Vuoteen 1608 mennessä äyriluku oli noussut 18 ½ äyriin ja vuoteen 1612 mennessä 20 ½ äyriin.

Kuvan Lähde Alnäs eli Toppola
sinetti Kristoffer Perttelinpoika
https://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/lainlukijat/IV.58.jpg

Äidin patronyymiä ei tunneta, eikä Malinin vanhempia tiedetä.

Huom. Älkää vaihtako profiiliin pelkkää etunimeä näkyville.

Genos 2/2019, Magnus Bäckmark: känd 1585-1616, "Prästfrun Sofia Wannaea i Jukkasjärvi kom från Orivesi"
Genos 3/1970:
Love Kurtén: Kring Orivesisläkten Wanaeus 61—68
- Dotter Margreta käräjillä 8.1.1638 i sommartinget i Kangasala
- På Haga hemman i samma by förekommer i ordningsföljd Klas Kristoffersson, Daniel Hansson (Floor), gift med Kristoffer Bertilssons dotter Elin i hennes andra äktenskap, Margareta Kristoffersdotter och Klas Kristoffersson, i vilken sistnämndas ägo det förblir efter 1638, då Margareta flyttade till Orivesi.

Hämewiki: Katinalankylän muita tiloja, verotaloja.

Kaustalan tila Katinalan kylässä oli verotalona vuoteen 1575 asti, jolloin se annettiin ratsumies Risto Pertinpojalle (Christer Bertilsson) ratsupalvelusta vastaan. Hän taisteli Henrik Claesson Tott'in joukoissa.

Kaustala oli verotalona vuoteen 1575, jolloin se annettiin ratsumies Risto Pertinpojalle ratsupalvelusta vastaan. Talossa oli tuolloin 1/2 veron maa ja 1 veromanttaali. 1580-luvulla tämä talo oli ratsutilana Martti Boijen komppaniassa, ja Risto Pertinpoika hoiti ratsumiehenä kuninkaan kirjeen 26.6.1582 perusteella rusthollia. 1600-luvulla Kaustala oli autiona useita vuosia ja se rappeutui täysin, ja saman kylän Mäkelän isäntä otti sen haltuunsa, eikä talo enää 1630 ollut autiotaloluettelossa mukana.
Lähteenä Hattulan Historia, Eero Mäntylä, julkaisija Hattulan kunta 1976, sivu 322

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Hattula Tiedosto 35: Katinala / Viitattu 2.12.2022

Kansallisarkisto: Hämeen voutikuntien tilejä - Hattulan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1584-1584 (4231), Tiedosto 20: Hattula Sochnn Katinala

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelot - Sääksmäki Alnäs 1580-1599 Christoffer Bertilsson 1584 ja 1586- 1599, osan aikaa ryttare

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 29: Katinala / Viitattu 4.1.2024

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 26, Lålas Luolas

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Hattula Tiedosto 37, Katinala > Merkinnät autioluetteloista on tehty vihreällä värillä.

Kansallisarkisto: Hämeen voutikuntien tilejä - Sääksmäen voutikunnan tarkastusmaakirja 1586-1586 (4251), Tiedosto 15: Ritvala fierdung; Nuutala, Ritvala

Asutuksen yleisluettelot - Sääksmäki 1600-1619 Alnäs, Christoffer Bertilsson ryttare 1600-1618, med landbönder

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Sääksmäki, jakso 33, sivu 33: Lumiainen, Karppila, Vekkala; Kansallisarkisto: [https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196380760&aineistoI...]

Kansallisarkisto: Suomen asutuksen yleisluettelo - Sääksmäki Tiedosto 54: Skatte Bönder jatkuu 17 nimeä ja Ryttare hemman, 15 nimeä; / Viitattu 23.4.2022

.

Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Elossa 1617. Sin. IV: 58. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54.

Följande text lånat från boken / Lähdesiteeraus kirjasta:
(<Henrik Impola: FRÄLSET OCH DESS RUSTTJÄNST I FINLAND PÅ 1500-TALET:
“Bättre känd under namnet Christoffer Bertilsson till Alnäs (Säxmäki). Son till kyrkoherden i Pälkäne Bertil Jönsson och Malin N. Ofrälse.

Ryttare pa besoldning under finska fanan 1571-99, under Axel Kurcks fana 1584-99, under Hans Hanssons fana (som fogde) 1592-95 och under Henrik von Ahnens fana 1600. Hade även Trihetshästar" under fanorna, även om anteckningar härom giorts endast för åren 1582 och 1583. Hans rustningsverksamhet fortsatte efter 1600 under Jesper Mattssons, Bertil Henrikssons och Sigfrid Henrikssons fanor.

Laglasare i Säxmäki härad 1585-94, 1596, 1598-1608, i Övre Satakunda 1584, 1588, 1596-99, 1600-08, 1612-13, i Hollola härad 1606 och i Hattula härad 1601, 1610-11, 1614, 1616. Fogdei Säxmäki härad 1595-99. Sist nämnd i livet 1617.

Ärvde ett skattehemman av ⅐ krok i Katinala Kaustala, som hans far ägt från 1546 och en stäng frälsejord i samma by som fadern köpte 1561 av Anders Jonsson till Juttila. Erhöll 1573 och 1582 frihet mot rusttjänst till en behaglig tid. Namns i Katinala till 1601, varefter hans hemman där blev öde och uppgick i en granngärd. Tilldelades ytterligare förläningar på 1580- och 1590-talen i Ritvala i Säxmäki, i Heinus i Kalvola, i Vilkila i Kangasala, i Keuru i Ruovesi och i Kuusilax i Rautalampi samt fick på dem frihetsbrew 1594 av konung Sigismund, 1596 av Clas Fleming på konungens vägnar samt 1600 och 1601 av hertig Karl. Köpte nägra skattehemman och upptog ödeshemman i de förlänade byarna och skapade sålunda en betydande jordegendom med centrum i Alnäs i Ritvala som han ägde frán 1584.
Anklagades 1602 for att ha slagit under sig 7 hemman utan överhetens tillstånd men kunde visa brev på att han giort rusttjänst för dem.

Gift med Kristina Henriksdotter. Efterlämnade åtminstone sonen Clas som ärvde Alnäs och dottern Elin, gift 1:o med lagsläsaren Jöran Henriksson (Speitz) och
2:o med kaptenen Daniel Hansson (Floor)”.

Täältä löytyy Kristerin käyttämä sinetti
https://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/lainlukijat/lainlukijat.htm
Krister Perttelinpoika
......................

Kristoffer Perttelinpoika, vht Pälkäneen kirkkoherra Bartholomaeus Johannis ja Malin N. N. Ratsumies. Klaus Åkenpoika Tottin lampuotivouti. Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Omisti Sääksmäen Ritvalan Alnäsin. Elossa 1617. Sin. IV: 58. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hattula, Sääksmäki. Anthoni, Katinala- och Juttilasläkterna, s. 62. B

Pormestarin äidin isoisä Kristoffer Bertilinpoika aloitti uransa Jesper Mattsinpoika Cruusin lipuston ratsumiehenä 1570-luvulla. Hän toimi myöhemmin Cruusin tuomarinsijaisena eli lainlukijana Ylä-Satakunnan tuomiokunnassa ainakin 1580-luvulta vuoteen 1601, jolloin hän allekirjoitti Sääksmäen tuomiokunnan tuomiokirjan. Toimi myös nimismiehenä Sääksmäen Ritvalan Alnäsissä. Omisti 1589 Sääksmäen suurimman karjan, 30 lehmää. Sääksmäen nimismiehentalo sijaitsi yhdessä hänen Ritvalassa omistamistaan tiloista vuoteen 1618, johon saakka hän toimi itse nimismiehenä. Hänen maansa Ritvalassa käsittivät vuonna 1601 neljä manttaalia ja niiden äyrivero oli 16 äyriä. Vuoteen 1608 mennessä äyriluku oli noussut 18 ½ äyriin ja vuoteen 1612 mennessä 20 ½ äyriin.