Daniel Danielsson Juslenius, d.y.

• Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 27.5.1691 Daniel Juslenius Daniel Danielis, Borealis 3745. Mietoisissa 10.6.1676. Vht: Mynämäen kirkkoherra Daniel Juslenius 722 (yo 1649/50, † 1691) ja hänen 1. puolisonsa Barbro Gjös. Turun katedraalikoulun oppilas 8.3.1687 (in cl. rect. circ. infer., Daniel Danielis Juslenius Wirmoensis) – 25.5.1691 (valed., Daniel Danielis). Ylioppilas Turussa 27.5.1691 [Iuslenius] Dan. _ 191. Rect. Acad 326. Joutui isänsä kuoltua köyhyyteen ja palvelemaan veljensä Henrik Jusleniuksen laivamiehenä, purjehtien kahtena kesänä Riikaan. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1690/91] | Mag. | Daniel Juslenius. | 1691 in Martio. | 1702 Vice Secret. Acad Ab. 1703 Mag. Phil. 1706 Adj. Fac. Phil. 1707 Secret. Acad. 1712 Prof. Lingv. Orig. 1720 ordinatus Arosiæ 1722 ab exilio redux, simul Pastor in Lundo. 1725 Pastor Eccl. Cath. Fenn. Aboënsis.1727 Prof. Theol. 3. 1728. Prof. Th. 2. 1729 Rector Acad. 1732 Doctor Theol. 1734 d. 28 Mart. diplomate regio constit. Episc. Borg. 1744 Episc. Scarens. Obiit 1752. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1694 – kl. 1695. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1695. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1697 – kl. 1699. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1699 (duplex alkaen sl. 1703) – kl. 1707. Respondentti 12.5.1700 pro exercitio (Aboa vetus et nova), pr. Johan Munster 2581. Respondentti 19.6.1701, pr. David Lund 2257. Respondentti 26.9.1703 pro gradu, pr. Gabriel Juslenius 2987. FM 14.12.1703 priimus. Oraatio 18.11.1712. Vihitty papiksi Västeråsin hiippakunnassa 18.10.1720. TT h.c. Uppsalassa 23.2.1732. — Boreaalisen osakunnan kuraattori 1704, inspehtori 1723–35. — Turun tuomiokapitulin notaari 1699. Turun akatemian varasihteeri 1702, 2. filosofian apulainen 1705, 1. filosofian apulainen ja akatemian sihteeri 1707, kreikan ja heprean kielten professori 1712. Pakeni sotaa 1713 Pohjanmaalle ja sieltä seuraavana talvena Ruotsiin. Västeråsin lukion kaunopuheisuuden ja runousopin lehtori 1715, rehtori 1717. Palasi vanhaan professorinvirkaansa Turkuun 1722, kolmas teologian professori 1727, toinen 1728–34, samalla palkkapitäjänsä Liedon kirkkoherra 1722, Turun suom. seurakunnan 1725 sekä Turun tuomiokapitulin jäsen 1722–34. Akatemian rehtori 1729–30. Porvoon hiippakunnan piispa 1734, samalla palkkapitäjiensä Lappeen, Sipoon ja Taipalsaaren kirkkoherra s.v. Pakeni pikkuvihan aikana Ruotsiin. Skaran hiippakunnan piispa 1744. Valtiopäivämies Turun hiippakunnasta 1731, Viipurin hiippakunnasta piispana 1734 ja 1742–43, Skaran hiippak. 1751–52. † Skarassa (Brunsbo) 17.7.1752. - Pso: 1:o 1707 Hedvig Katarina Lundberg († 1729); - 2:o 1730 Katarina Schultz († 1775).
  • Appi: Turun hovioikeuden asessori -Jost Schultz 2675 (yo 1678/79, † 1737).
  • Poika: ylisotatuomari Daniel Juslenius, myöh. Jusleen 5469 (yo 1725, † 1756).
  • Poika: Skaran lukion lehtori, FM Samuel Juslenius U774 († 1809).
  • Poika: asianajaja Abraham Juslenius, myöh. Anckar 7886 (yo 1755, † 1803).
  • Poika: inkoolainen tilanomistaja Erik Juslenius 7887 (yo 1755, † 1803).
  • Tyttärenpoika: Loviisan pormestari, varatuomari Jonas Carlstedt 8481 (yo 1764, † 1809).
• Biografi på svenska
• Biography in finnish
• Biography in english

Fennofiilit Ruotsin suurvaltakauden rudbeckiläinen ajatusmalli levisi myös Suomeen, jossa tämän suuntauksen tärkein puolestapuhuja oli professori ja piispa Daniel Juslenius (1676-1752). Jusleniuksesta tuli Suomessa ns. fennofiilisen eli suomalaismielisen aatteen henkinen johtaja.

Teoksessaan Aboa vetus et nova (Vanha ja uusi Turku) vuodelta 1700 Juslenius ylisti Suomen maata ja kansaa. Tässä tutkimuksessa esiintyy ensimmäisen kerran suomalainen kansallistunne selvänä ja voimakkaana. Turun kaupungin historiallisten vaiheiden ohella Juslenius kuvaa teoksessaan myös suomalaisten tapakulttuuria ja muinaisuskoa.

Juslenius esittää täysin mielikuvituksellisia arveluja Pohjoismaiden asukkaiden varhaisista vaiheista; siis samalla tavalla kuin Rudbeck. Jusleniuksen kuvaukset perustuvat päättelyyn; primäärilähteitä ei ole käytetty ja kirjallisiin lähteisiin suhtaudutaan aivan kritiikittömästi. Jusleniuksen maisterinväitös Vindiciae Fennorum (1703) on myös intomielisen suomalaisuusaatteen hengessä kirjoitettu.

Vuonna 1712 Juslenius nimitettiin "pyhien kielten" eli heprean ja kreikan professoriksi. Virkaanastujaisesitelmässään Juslenius väitti, että suomen kieli on sukua kreikan ja heprean kielille. Tällainen väite herätti tuon ajan oppineessa nuorisossa innostusta ja kiinnostusta suomalaisuutta ja suomen kieltä kohtaan. Myös Suomen historia ja kansanrunous alkoi saada runsaasti huomiota osakseen.

Daniel Jusleniuksen omat tieteelliset työt evät sinänsä ole niin merkittäviä, mutta hänen vaikutuksensa myöhempiin tutkijoihin on ollut huomattava. Juslenius ohjasi kokonaisen aikakauden kirjallisen ja aatteellisen toiminnan isänmaalliseen suuntaan.

Biskop i Skara

http://runeberg.org/skarahe1/0046.html

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2266

Gift 1:o 1707 med Hedvig Lundberg, död 1720 d:r af prosten Anders L. i Nyen i Ingermanlan. 2:o m. Catharina Schultz, död 1775, d:r af Jobst S., assessor i Åbo hofrätt. Barn: Erik, landtbrukare I Nyland. Abraham, häradshöfding. En dotter g. m. en landtbrukare i Helsingfors. Samuel, f 1734, lektor i Skara. Margareta, g. m. prosten W. C. Victorin i Lidköping. Gustaf, f. 1747.

I hvardera giftet hade han tio barn, af hvilka dock endast en son och två döttrar af första giftet, och tre söner af det andra öfverlefde honom.