Edit Amalia Öman

Syntymä 3.3.1889 Barö: Inkoo syntyneet 1875-1889 (MKO594-597) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2387... / Viitattu 02.10.2022

Inkoo rippikirja 1882-1891 (AP I Aa:21) Sivu 13 Barö ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2800... / Viitattu 02.10.2022

Inkoo rippikirja 1892-1899 (AP I Aa:22) Sivu 20 Barö ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2829... / Viitattu 02.10.2022

Muutto Hankoon 11.7.1898: Inkoo ulosmuuttaneet 1892-1898 (AP I Ba:3) Sivu 177, 178 No 32 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2854... / Viitattu 02.10.2022

Hanko 5.8.1898: Hanko kaupunkiseurakunta sisäänmuuttaneet 1884-1898 (AP) No 105; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3415... / Viitattu 02.10.2022

Hanko kaupunkiseurakunta rippikirja 1894-1903 (AP) Sivu 570 Öhberg, Lindqvist, Öhman, Eklund, Öman, Östling ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3413... / Viitattu 02.10.2022

Hanko kaupunkiseurakunta rippikirja 1900-1909 (AP_II) Sivu 462 Öman, Österholm, Öhman, Eklund, Lind, Östling, Holmberg, Weckström ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3414... / Viitattu 02.10.2022

Muutto Helsinkiin 24.1.1908: ei löydy kirjoista! Kopio virkatodistuksesta liitteenä
https://www.geni.com/documents/view?doc_id=6000000187712421834

Kuolema 17.4.1935 Helsingfors Södra svennska församlingen- seurakunnan jäsenenä naimattomana.
https://www.geni.com/documents/view?doc_id=6000000187712421834

Hän on isoäitini, ompelija/räätäli Helsingistä, joka odotti kolmatta lastaan ajankohtana jolloin Suomi itsenäistyi ja kumppani, joka palveli Venäjän armeijan Kaartin pataljoonassa, joutui palaamaan Puolaan eikä hänestä ole sen jälkeen kuulunut mitään ( ainakaan minun tietooni tullut). Lapsi, eli äitini syntyi helmikuussa 1918.

Hänellä ei myöskään ollut lähiomaisia tukihenkilöinään. Äiti oli kuollut ja isä jäänyt pikkuljensä ja uuden vaimon kanssa Hankoon.

Useasti palaan ajatuksissani hänen tilanteeseensa - mitenkähän olisin itse selvinnyt vastaavasta tilanteesta -kun lisäksi avopuolisonsa Venäjän armeijan Kaartin pataljoonassa työskennellyt puolalainen Jacob Lyschinski joutui , Suomen itsenäistyessä 1918, palaamaan Puolaan, tilanteessa, jossa hän odotti kolmatta lastaan Nadja Elisabeth'ia (äitiäni).