Emil Juhonpoika Aaltonen

Kunta Mäntsälä. Kylä Numminen. Tilan nimi Ylikartano. Omistaja Emil Aaltonen

http://www.blf.fi/artikel.php?id=1571

https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/441

http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Aaltonen

http://www15.uta.fi/koskivoimaa/henkilot/aaltonen.htm

http://www.pyynikinlinna.fi/museo/nayttelyt/erikois/ylikartano2.php

http://www.emilaaltonen.fi/

AALTONEN (enl. Widell), Emil, vuorineuvos, Tampere. * Sääksmäki 29. 8. 69. Vanh.: pienvilj. Juho W. ja Amanda Kallio. Puol. 96—05 Olga Loviisa Malinen. — Opintomatk. Venäjälle, Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan. Suutarinopissa Sääksmäellä 83, perusti oman liikkeen Hattulaan 89, siirsi sen Tampereelle 05, muutti oy:ksi 17, yhtiön toim.joht. ja johtok. puheenjoht. Omistaa myös Viialan Nahkatehdas Oy:n v:sta 25, Korkeakosken kenkätehdas Oy:n v:sta 27, Oy Attilan v:sta 31, Kenkätehdas Oy Solenan v:sta 34, Oy Teknikan v:sta 36, jotka kaikki 40 yhdis-tettiin Aaltosen Kenkätehdas Oy:öön. Omistaa Ylikar-tanon Mäntsälässä. — Tampereen kaup.valt. jäsen 15— 18, kirkkovalt. useita vuosia, S. Kenkäteollisuusliiton hall. jäsen, puh.joht. v:sta 26, Oy Lokomon pääomistaja ja johtok. jäsen, sen johtok. puheenjoht. v:sta 26, Sår-vis Oy:n pääomistaja ja johtok. puheenjoht., Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuv. jäsen, useiden muiden teollisuusyrit. johtok. jäsen. —• Tehnyt lahjoituksia Turun yliopistolle, Tampereen kirjastotalon aikaansaamiseksi, Kivi-patsaan pystyttämiseksi Tampereelle, Kalevalaseuralle, tehtaittensa työväestölle y. m. Perus-tanut 39 Emil Aaltosen säätiön 10 milj. markan pää-omalla ja on jatkuvasti sitä kartuttanut ollen pääoma nyt n. 65 milj. mk. — Kauppaneuvos 21, vuorineuvos 39. — K.SVR. — Erikoisharr.: taideteosten keräämi-nen, suurkoneellinen maanviljelys. — STS:n jäsen (20).

Kunta Mäntsälä. Kylä Numminen. Tilan nimi Ylikartano. Tilannevuosi 1931. Omistaja Emil Aaltonen Lisätietoja Ylikartano (Andersherg). 17 km Järvenpään asemalta ja 38 km Porvoosta. Siihen kuuluu useita Pornaisten Halkian kylässä olevia tiloja. On niitä tiloja, jotka Kaarle IX v. 1608 lahjoitti Henrik Wreden leskelle. Se oli ulkokartanona. jossa omistaja ei asunut. Vasta 1837 se erotettiin Alikartanosta ja omistaja, luutnantti H. A. Boije, asettui sinne asumaan. Sen jälkeen sen omisti kolmen polven aikana von Qvanten suku. V. 1917 sen osti kauppaneuvos Emil Aaltonen, jonka hallussa se edelleen on. Pinta-ala 2 276,7 ha; siitä puutarhaa 1,5, peltoa 695,5, luonnonniittyä 12,7, viljeltyä laidunta 79, metsämaata 1 432 ja joutomaata 56 ha. Tasaisten savi- ja multamaata olevien peltojen keskustassa ovat kartanon rakennukset, Mustionjoen rannalla. Päärakennus 2-kerroksinen, alakerros tiilistä v:lta 1700 ja uusittu 1870, suuressa luonnonpuistossa. Navetta ja talli tiilistä v:lta 1890. Kummassakin sähköpumpulla toimiva vesijohto. Sikala, johon sopii 800 sikaa, on 3-kerroksinen, tiilinen, rakennettu v. 1928. Pelloista salaojitettu 155 ha. Vapaa viljelys. V. 1929 oli kesantona 60,5 ha, vehnän kasvussa 6, rukiin 60, kauraa 134,5, ohran 8, herneen 1, perunan 4,5, vihantarehun 26, rehujuurikasvien 14 ja heinän 381 ha. Kotieläimiä: 60 hevosta, 6 sonnia, 250 lehmää, hiehoja ja vasikoita 100, sikoja 300-800 ja kanoja omiksi tarpeiksi. Karja Ay- ja siat SY-rotua. Rahatulojen päälähteenä on maito ja sianliha. Kerma viedään Helsinkiin; maidosta erotetaan kaseini kotona ja hera syötetään sioille. Kartanon kuusivaltainen metsä on ammattimiehen hoitosuunnitelman alainen. Myydään puhdistus- ja harvennushakkausten tuloksia. Valo- ja voimasähköä saadaan omasta ja Halkian koskesta sekä Mäntsälän sähkölaitokselta. Voimakoneina 10 sähkömoottoria ja 1 polttomoottori. Hevosten apuna käytetään 4 traktoria. Tilalla on tiilitehdas, jonka vuosituotanto on 180 000 salaojaputkea ja 50 000 tiiltä. Sitäpaitsi raamisaha, sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä. pehkunrepijä ja »Sinus»-viljankuivauslaitos.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

Sääksmäen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1849-1874, jakso 249: Syntyneet ja kastetut 1869 Tillägg till år 1869; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6795768 / Viitattu 21.5.2020

Sääksmäki rippikirja, Rytiä, Inhysingar 1870-1877 > 177: s. 215 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=141...

Akaa Rättöis, Huovila Lentilä rippikirja 1878-1887 > 207: s. 211 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=128...