Eric Torn

Sotilas, Mäntyharju Lahdenhovin ja Toivolan Haajalan torppa.
af R: Savol: läns reg: okf: comp: N:o 87

Lapsia

Mäntyharjun seurakunnan arkisto - I Ab:1 Lastenkirjat, Viipurin puoli 1795-1810, Hämeen ja Savon puoli 1755-1800 1755-1810, jakso 141, sivu 152-154: Lachtis nedre gården, Sawiniemi Puumala ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5822467753&aineistoI... / Viitattu 9.5.2023

• 10.3.1768 13.3.1768 Lahtis sold: Eric Torn Helga Kallso Christer
• 24.3.1773 28.3.1773 Lahti sold: Eric Torn Helga Kallso Johan
• 10.1.1776 16.1.1776 Lachtis sold: Eric Torn Helga Kallso Maria
• 8.11.1778 16.11.1778 Toifvola Hajala sold: Eric Torn Helga Kåppar Mårten
• 13.3.1782 17.3.1782 Toifvola Haajala torp: Eric Torn Helga Kallså Sigfrid

  ---

  
  

Sotilas, Mäntyharju Lahdenhovin ja Toivolan Haajalan torppa. af R: Savol: läns reg: okf: comp: N:o 87

Hiskissä lapsia: 10.3.1768 13.3.1768 Lahtis sold: Eric Torn Helga Kallso Christer

24.3.1773 28.3.1773 Lahti sold: Eric Torn Helga Kallso Johan 10.1.1776 16.1.1776 Lachtis sold: Eric Torn Helga Kallso Maria 8.11.1778 16.11.1778 Toifvola Hajala sold: Eric Torn Helga Kåppar Mårten 13.3.1782 17.3.1782 Toifvola Haajala torp: Eric Torn Helga Kallså Sigfrid

• Rk Mäntyharju 1749-64 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/rip...
• Rk Mäntyharju 1749-1764 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/rip...
• Mäntyharju, Pää- ja rippikirjat 1765-1775 (I Aa:8), Lachtis s. 153 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6187354 s. 1710, k. 1766
• Rk Mäntyhaju 1765-70 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5822421361&aineistoI...
• RK Mäntyharjua 1776-82 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/rip...
• Kuolleet Mäntyharju 1788 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mantyharju/syn...

Kirj. Teuvo Masalin 

Eric Torniainen, sotilasnimeltä Eric Torn s.1736 Mikkeli Kilkkilä (nykynen Hirvensalmen Kilkin kylän N:o 4 Niro), k.20.12.1788 ( 1745, Pyhäniemi Mäntyharju, kuppari, vanhemmat doublering soldat eli kahden ruodun palkkaama sotilas Nils Kauppinen, sotilasnimeltä Nils Färmbom ja Carin Kallso, kummeina Tuomas Hölttä, Anna Hölttä ja Helga Vitikainen. Nils oli myös Savon ja Savonlinnan läänin henkikomppanian ruodun 87, Lahnaniemi, Pyhäniemi ja Toivola varamies 28.2.1782 saakka ja täydennysm**ies siitä 29.5.1755 saakka nimellä Nils Kauppinen. Vihkikirjassa 21.12.1766 vihitty Savonlinnan läänin henkikomppanian sotilas N:o 87 Eric Torn ja piika Helga Nilsintytär Kauppinen Haapian Huhtimäestä, missä hän näkyy rippikirjoissa 1765-9 enonsa Johan Kallson perheessä. Rippikirjoissa Helga on jatkuvasti merkitty virheellisesti syntyneeksi 1748, mutta 2.9.1748 Nils Färmbomille ja Carin Kallsolle syntyi tytär Carin, joka ilmeisesti kuollut, koska häntä ei myöhemmin rippikirjoissa näy ja rippikirjoissa Helgan syntymävuodeksi on merkitty hänen syntymävuotensa, vaikka Helga näkyy kyllä 1745 syntyneitten kirjassa. Sukunimenä Helgalla on jatkuvasti vihkikirjan Kauppista lukuun ottamatta äitinsä sukunimi eli Kallso. Nilsin esimiessuhteet ja/tai suhteet säätyläisiin näyttä- vät olleen kunnossa, koska Carinin kummeiksi on merkitty kenttävääpeli von Delwig, jonka etunimeä ei mainita ja jungfru eli neito Maria Christin Helskov. Nils oli vihitty I avioon nimellä Nils Berndtson Heinolan maalaiskunnassa 12.1729 Anna Henrikintyttären kanssa. Nils vihittäessä Tuusjärveltä ja Anna Paasos- ta, asuivat Paason Seppälässä. Anna kuoli 2.5.1737 32 –vuotiaana. Nilsin ja Annan lapsia kast. 4.4.1731 Wallborg ja kast. 1.8.1734 Brita. Nils vihitty Carinin kanssa Heinolan maaseurakunnassa 28.12.1737. Muuttivat Seppälästä Mäntyharjuun 1743. Nilsin ja Carinin lapsia Anna s.11.8.1739, Helga s.15.5.1745, Carin s.2.9.1748. Mäntyharjun rippikirjoissa Pyhäniemessä 1739- mainitaan doublering sotilas Nils Kauppinen, vaimo Carin Kallso muuttaneeksi 14.1.1743 Heinolan kappelista Paason kartanosta. 1749 alkavissa rippikirjoissa samassa perheessä oli veljen poika Johan Johansson Kallso s.1729 ja hänellä vaimo Christina Mutain. Rippikirjoissa 1760- Christina Mutanen mainittu kuppariksi, ja sisarentyttäreksi mainittu Helga Kallso näkyvät Haapian Huhtimäessä, mutta Helga on vedetty vihkimisvuonna yli ja muuttanut pois. Christina Mutaselta on Helgakin varmaan kupparin opit saanut. Rippikirjoissa Nils Kauppinen mainitaan kahden ruodun sotilaaksi, mutta lasten synty- mäkirjoissa hän näkyy samalla ammattimerkinnällä Nils Färbomina. Yksi ruotu muodostui kolmesta talosta ja kahteen kuului kuusi taloa, jotka kustansivat sotamie- hen ylläpidon. Eric Torn oli merkitty rulliin 16. helmikuuta 1758 Kuninkaallisen Savon ja Sa- vonlinnan läänin jalkaväkirykmentin henkikomppaniaan numerolla 87. Ruotutaloja olivat Saviniemen Kettu ja Ukkonen sekä Toivolan Lahnaniemen Haajala. Hänet mainitaan 11 korttelia 4 tuumaa pitkäksi eli noin 174 senttiseksi. Aikansa sotilaaksi Eric oli pitkä mies. 28.9.1778 katselmuksessa hänet on todettu heikkokuntoiseksi ja myönnetty ero. Tilalle otettu entinen rakuuna. Pommerin sota sattuu palvelusvuosien alkuaikoihin. Pommerin sotaan lähtijöiden listaa en ole tarkistanut, mutta missään Ericin rullissa ei ole merkintää osallistumisesta. Palkkauksesta kertoo kirja Suomalainen sotilas hakkapeliitasta tarkk´ampujaan, Weilin-Göös 2010 seuraavaasti: "Savossa ruotusotamiehen pestiraha oli 1770 -luvulla kaksi hopeataalaria, tynnyri viljaa (165 litraa) sekä lehmä. Pestirahan lisäksi ruotusotilas sai kruunun maksamaa vuosipalkkaa, jonka lisäksi talonpojan maksoivat hänelle samansuuruisen vosipalkan. Jalkaväen miesten vuosipalkan maksoi kruunu lääninhallinnon kautta. Ruotsin ajan lopulla vuosipalkka oli keskimäärin viisi riksiä. Palkan suuruus vaihteli vuosittain, mutta vastasi käytännössä yhden ruistynnyrin arvoa. Ja talonpoikien maksama palkka oli tavallisesti juuri tynnyri ruista. Ruotutalolliset antoivat sotilaalle kolmen vuoden välein hatun, takin, housut, sukat ja saapppaat. Hän sai talollisilta myös poltto- ja tarvepuut ja ruodut kustansivat sotilaan kyydin ja muonituksen harjoituskokouksiin. Lisäksi etuna oli vapautus henkiverosta." Pieniä olivat palkat, mutta toimeentuloa antoi myös sotilastorppa. Sama kirja kertoo, että ruotusotilaalla oli torpassaan useinkin jopa kaksi kolme lehmää, vuohia, sika ja hevonenkin. Mutta epäilenpä saivatko he aina mitään pestilehmiä, kuten kirja kertoo ja mihin taloissa majoittuneet sotilaat, joita myös oli paljon sellaisen olisivat sijoittaneet. Tosin Eric pestautui reilut kymmenen vuotta kirjan kuvaamaa vuosilukua aikaisemmin. Asuun kuului sininen takki keltaisin kauluksin ja reunuksin, napit olivat messinkiä, valkoiset housut ja pieksut, sekä messinkiläiskällä ja villatöyhdöllä varustettu sotilaslakki. Siitä käytettiin myös nimityksiä kaski, lokotti ja kypäri. Aseina olivat painetilla eli pistimellä varustettu ratas- eli piilukkoinen musköötti, jota kutsuttiin myös tussariksi ja messinkikahvainen hukari (lyhyt käyrä sapeli). Eric asui perheineen Lahden kylän Varsan talon torpassa, jossa hänen veljensä Anders Torniain oli torpparina, sotilaana rpk 1765 - 70 ja siitä lähtien Toivolan Haajalan torpassa, ilm. nyk. Pinnu tai Pien-Eskola Louesuonmaalla, jotka Haajala menetti isojaossa. Sotilasnimi Torn on lyhennys siviilinimestä Torniain, joka puolestaan pidentyi myöhemmin Torniaiseksi, joita asuu Mäntyharjulla nykyisinkin.

Helga Kallso ja Christina Mutanen olivat savolaisia kuppareita. Kupparin työvälineitä olivat kuppakirves tai/ja suonirauta eli näppäri, -koje, kuppasarvet ja usein sianrakko. Sarvia oli useita. Nykysuomen sanakirjassa sanotaan "kuppari iski viisi sarvea emännän selkään" ja "sepän pajassa ja kupparin saunassa tiedetään kaikki asiat" ja "kuppaus oli joko verinen tai veretön ja saattoi olla lääkärin määräämä". Muisteluksissa ihmiset usein kertovat, ettei silloin juuri muita "lääkäreitä" ollutkaan kuin kupparit, suoneniskijät, hierojamummot ja kansanparantajat. Kupparit saattoivat olla samalla suoneniskijöitä, jotka löivät suoniraudalla laskimoon ja laskivat verta, mutta samoin varsinainen kuppauskin, jossa imettiin sarvilla ja rakolla verta helpottivat huomattavasti esim. verenpainetautisen oloa. Suoneniskijät olivat usein myös miehiä, kupparit lähes poikkeuksetta naisia. SKS:n kustantamassa Aila Mielikäisen Mikkelin seudun murrekirjassa, eli juuri siltä murrealueelta, jossa Helgakin työskenteli (Ristiina on Mäntyharjun rajapitajä, ja Helga Mäntyharjun savolaispuolelta eli hänellä on saattanut olla asiakkaita myös Ristiinasta ja Mikkelin maalaiskunnasta ja Hirvensalmelta.) on ristiinalaisen Selma Halisen s.1884 isänäitinsä, joka oli kuppari, kuppausta koskeva kuvaus: "Ne ol´ tuota, lehmii sarvista otettun ne sarvet ja tuota... Nythä ku - - siihe sitte sija, sikoja ko tapettii ni ne rakot puhuttii ja kuivattii ja, siitä siit pantii tuota, siihe sarvem piähää rakko ja siit se kovast rihmala kii ja siit pie reikä siihe tehtii että siihe käy henk ko sitä imettii että ver rupes tulemaa siit niihi sarvii. Pienelä kirveelä se tökitti niitä huavoja ja, siit vet sarve siihe, im noinikkkää ja siit se sarv vet verta ja sit välilä, otti kuaput aina sitä pois ja tuas uuvestaa. Se rakko pantii aina lämmää vettee, enneko ruvettii kuppoomaa ja siit pes tuas niinko tiskattii ko kahvikupit ja pantii pussii. Sarvpus ol´ erittäi sarvpus." ja "No sei muuta tehnykkiä ku kulk vua ja kuppas. Ku emännät antovat siit sille tavarata, mikä syömätavarata, ko ei rahhoo olna ni, ne aina antovat mikä lihhoo, mikä leipee, jauhoja ja mittäi sit. Ni aina se ko tul´- aina tavarata toi säkissä, ol monta muskulata ja yö ol ja tuas se läks se ei tehnä mitää muuta ko kuppas ja hiero, ja hyvästhä se el aina." Kuppauksella parannettiin mm. hammassärkyä. Jorma Kallenautio Lopen histopria s.458. Varmaan Halisen kuvaus kuppauksesta ja palkkatavaroista sopii hyvin 1700-luvullekin, jolloin Christina Mutanen ja Helga Kallso harjoittivat ammattia ja samalta murrealueelta olevina he varmaan puhuivat jokseenkin samaa kieltä kuin Halinenkin. Kuvauksissa ja mielikuvissa kuppari on miltei aina vanha ja vieläpä nuuskanaamainen mummo tai ruma akka mustassa saunassa ja Halisellakin "semmone pikkunen eukko oikee ol´". Mutta kuppari oli ammatti, erityisammatti olikin ja sitä tehtiin kuten muitakin töitä nuorestakin pitäen. Eikä Helga Kallsokaan ollut mikään vanha kumarainen eukko kupparina, paitsi ehkä sitten kun oli vanha muutenkin, sillä hänet mainitaan kuppariksi parhaassa iässään synnyttävänä äitinä lastensa syntymä- ja kastekirjoissa. Lapset: 1. Christer s.10.3.1768 Lahti. 2. Eric s.16.4.1769 Lahti, sotilas.

=========

Erik vih. 9.9.1792 morsian Cathrin Waljakan kanssa Saviniemestä Varsa, vht talollinen Olof Waljakka ja Maria Waljakka. Vihittäessä Eric oli reserviläinen Nironkylästä. Katselmuksessa 28.6.1798 Mikkelissä Savon rykmentin Henkikomppanian ruotu 88 Saviniemi Niinimäki Eric Torn, ikä 34 v. (heittää parilla vuodella, kuten isä Ericilläkin joissakin rullissa), pituus 5 jalkaa 9 tuumaa, naimisissa, täydennysmies 27.2.1797, erotettiin 15.6.1801 pääkatsel- muksessa Mikkelissä. Lapsia Cathrin Waljakan kanssa Maria s. 16.2.1796 Saviniemessä. Cathrin oli syntynyt 4.11.1769 Warsa. Res. Eric Torn mainitaan myös 28.9.1790 syntyneen Evan isänä, äiti Anna Rahikainen. 3. Johan s.1.3.1773 L 4. Maria s.10.1.1776 L, vih. 18.612.1796 reserviläinen Thomas Giös Kuhalasta. 5. Mårten s.8.11.1778 (äiti Helga Kåpper) Haajala, reserviläinen, vaimo Maria Paljakka s.1781, torppareina Kuhajärven Särkässä, josta 1829 Heinolaan. 6. Sigfrid s.12.3.1782. Taulu 6. 7. Adam kastettu 12.3.1785 H, k. 18.2.1839 Kuhajärvi, jääkäri, myöhemmin torppari Kuhajärvi, vaimo Helga Paasoin s.23.1.1800 Kuhala, vht Kuhalan lampuoti Adam Paasoin ja Maria Kousa. Adamin ja Helgan lapset: Adam s.22.11.1821, Marcus s.13.8.1823, Helena s.22.7.1826, Fredrika s.24.9.1829 8. Wallborg s.19.3.1788 H (äiti Helga Koppori), k.4.3.1829 vattusot eli vesipöhö. Lapsia: Eva s.11.1.1812 , i. Michel Jacobsson, Hebla s.10.9.1815, (isäksi tun- nettu Sigfred Mylleri), Catharina s.16.10.1821, avioliiton ulkopuolella, ei mai-nintaa isästä.

Militaria

Savon jalkaväkirylmentin Henkikomppanian ruotusotilas no 87 (Lahnaniemi, Mäntyharju). Palvelusaika 16.2.1758-7.9.1778.

• https://www.rajapuro.net/savojr/henki/henki_87.html
• https://www.rajapuro.net/savojr/henki/henki_87.html