Esko Pekanpoika Kolari

s.167, Leppävirran seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Pää- ja rippikirjat 1738-1752 (I Aa:3), Soinilansalmi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563513

Karjalaan

kuva 255, Sortavala , Rippikirja, 1757-1764, Sordavala stadsblåck No 12 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sortavala/rippi...

Esko sai kirvesmies- ja rakennusmestaritaitonsa isältään, jonka opissa hän oli 22-vuotiaana Leppävirran Prinssi Kustaan kirkon rakentamisessa v:sta 1738 alkaen, ja Säämingin srk:n kirkon kellotapulin rakentamisessa 1730-31, 15-17-vuotiaana. V. 1738 jälkeen hän siirtyi Sortavalaan, jossa hänen kirkonrakentajauransa varsinaisesti alkoi.

Esko Kolari on rakentanut seuraavat kirkot:

Sortavalan puukirkon uusiminen 1739-40 ja saman kirkon kellotapulin rakentaminen 1753-55.(Eskil Collenius).

Ristiinan kirkko.

Rantasalmen srk:n puukirkko v. 1741.

Kesälahden kirkko valmistui 1746.

Lappeenranna kirkon kunnostus. V.1749 Eskil Colleniukselta kysyttiin olisiko hän halukas kunnostamaan kirkon. Collenius katsasti kirkon ja piti sitä huonosti rakennettuna. Kirkko oli kallellaan, katto pitäisi repiä ja seiniä kohottaa. Työ olisi iso urakka. Hintapyyntö 50 ruplaa. Seurakunta ylläpitäisi 20 työmiestä. Rakennustyöhön tarvittaisiin 400 tukkia, 16000 paanua, paljon lautaa, nauloja ja tuohta. Sairastumisien vuoksi työ päättyi 5 vuoden päästä ja kaupunkilaiset osallistuivat rakentamiseen monin tavoin. Eskil Collenius rakensi suunnittelemansa kellotapulin, joka valmistui 1760. Palkkaa maksettiin 45 ruplaa, matkarahat ja jonkin verran voita.

Jaakkiman puukirkko vv. 1754-1768. Kirkko toimi v. 1833 saakka.

Joutsenon kirkko n. 1756, poltettu 1918 ja tapuli rakennettu 1777.

Tohmajärven kirkko v. 1751.

Liperin srk:n III puinen sakaristollinen kirkko v. 1757-60.

Ilomantsin ev. lut. kirkko.

Pitäjänkokouksessa 1752 päätettiin rakentaa ristikirkko, jossa kukin seinä olisi 15 kyynärää l. 9 m. pitkä. Rakennusmestariksi otettiin Eskil Collenius, joka sillä hetkellä rakensi Tohmajärven kirkkoa. Kirkkoon tulisi paanukatto, torni ja 3 lehteriä. Hanke lykkääntyi, sillä vasta v.1756 päätettiin maksaa Colleniuksille palkkaa 200 vaskitaalaria ja 10 tynnyriä viljaa. Collenius rakensi myös tapulin v. 1761. Ilomantsin ortodoksinen kirkko. Rakennusmestariksi otettiin tunnettu kirkonrakentaja Kolari, joka oli viimeksi työskennellyt vanhan Suomen puolella ja perehtynyt siellä ortodoksikirkkojen erikoispiirteisiin.

Kirkon rakentamisesta syntyi kilpailua läänin kirkonrakennusmestarin Augustus Sorsan ja Kolarin välille. Sorsa valitti, että seurakunta otti venäläisen rakennusmestarin. Porvoon tuomiokapituli totesi Kolarin leppävirtalaiseksi, joka oli ollut vähän aikaa Käkisalmessa. Ilman Kolaria ilomantsilaiset olisivat joutuneet aiheetta kärsimään, sillä hirsiä oli jo ajettu kirkkoa varten. Kolari oli taitava mies ja teki halvemmalla kuin Sorsa.

Eskon ja hänen perheensä vaiheita ei ole pystytty seuraamaan tämän jälkeen.

Kirkonrakentaja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eskil_Collenius