Frans Herman Koskinen

Maaria syntyneet 1834-1869 (AP I C:8) 10.1.1869 - 20.3 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2181... / Viitattu 19.08.2023

Maarian seurakunnasta Loimaalle perheensä kanssa 30.4.1904

Loimaa rippikirja 1903-1912 (AP_2 I Aaa:43) Sivu 596 Vesikoski, Myllykylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4237... / Viitattu 20.09.2023

Frans Koskinen. Synt. s / 3 1869 Maarian pitäjässä, työskennellyt tehtaantyöläisenä, renkinä, muurarina. Nykyään kaupanhoitajana Loimaalla. Turun ja Porin läänin Pohjoisen vaalipiirin edustaja.
Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu, 01.01.1907, nro 1, s. 11
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1110675?page=11
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Frans Herman Koskinen (aik. Tähti, 8. maaliskuuta 1869 Maaria – 26. huhtikuuta 1918 Hollola) oli suomalainen päätoimittaja ja poliitikko, joka oli yksi Suomen ensimmäisistä kansanedustajista. Hän työskenteli Porissa ilmestyneen Sosialidemokraatin päätoimittajana 1908–1918 ja oli sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana 1907–1911.[1]

Elämä
Koskisen vanhemmat olivat renki Karl Gustav Tähti ja Vilhelmina Heikintytär. Hän työskenteli Maariassa ja Ruskossa tehdastyöläisenä, renkinä ja muurarina, Turun Vähäväkisten Osuusliikkeen varastonhoitajana 1902–1904 ja Loimaan Osuuskaupan hoitajana 1904–1907.[1][2] Koskinen oli mukana Maarian VPK:n toiminnassa,[3] ja kuului molempien osuusliikkeiden johtokuntiin.[4][5] Hän oli myös Turun Työväenyhdistyksen jäsen.[2] Koskinen valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuoden 1907 eduskuntavaaleissa, joiden aikana hän vielä asui Loimaalla. Vuonna 1908 Koskinen muutti Poriin ja aloitti Sosialidemokraatin päätoimittajana.[1]

Koskinen valittiin uudelleen eduskuntaan 1908, 1909 ja 1910.[1] Vuonna 1911 hän sai majesteettirikoksesta 7 kuukauden vankeustuomion Sosialidemokraatissa kesäkuussa 1908 julkaistun kirjoituksen johdosta.[6] Koskinen oli Porin Työväenyhdistyksen jäsen ja toimi Porin sosialidemokraatisen kunnallisjärjestön sekä Satakunnan sosialidemokraattisen piirijärjestön puheenjohtajana.[7]

Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana Koskinen valittiin Porin poliisitoimesta vastanneeseen järjestystoimikuntaan, ja johti maistraatin pyynnöstä perustettuja järjestyspartioita. Hän oli myös huhtikuussa perustetun Porin Työväenneuvoston puheenjohtaja. Lokakuussa 1917 Koskinen valittiin Porin Työväen Järjestyskaartin johtokuntaan, ja sisällissodan aikana hän kuului sen pohjalta muodostetun Porin punakaartin esikuntaan.[8]

Sodan alettua Koskinen luopui toimitustyöstä ja hänestä tuli Porin punaisten johtohahmoja.[2] Piiriesikunnassa Koskinen muun muassa laati yhden hyökkäyssuunnitelman Ahlaisten rintamalle.[9] Punaisten vetäydyttyä Porista 10. huhtikuuta alkaen, myös Koskinen lähti perheineen pakomatkalle kohti itää. Hän kuoli sydänkohtaukseen junassa Herralan rautatieasemalla 26. toukokuuta 1918.[2]

Perhe
Koskinen oli naimisissa Alma Johanna Liljan kanssa. Heille syntyi viisi lasta
Lähde:WIKIPEDIA

Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta

Osapuoli: Punainen
Siviilisääty: naimisissa
Lasten lukumäärä: 5
Sotilasjärjestö: Punakaarti
Sotilasasema: pataljoonan päällikkö
Sotilas vai siviili: sotilas
Perheen toimeentulo: muu

Lähteet

1. Koskinen, Frans Herman: Suomen sotasurmat 1914–1922: Kansallisarkisto: https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_35011 / Viitattu 15.09.2020
2. Koskinen, Frans Herman: Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Koskinen / Viitattu 15.09.2020
3. Valokuva s. 221: Kärsimysten teiltä. https://www.marxists.org/suomi/historia/kars-teilta/kars-teilta.pdf