Frans Vihtori Härmä

Härmä, Frans Vihtori, fil. tohtori, Pori.

• Tyrvää 15. IX. 81; vanht maanvilj. Kalle H. ja Hilma Topi. Puol. Laura Irene Sjöblom 29-; vanht työnjoht. Karl Alexander S. ja Eva Elvinä Lemberg. Lapset: Heikki 30.
• Yliopp. 02, fil. kand. 07, lis. ja toht. 17.
• Satakunnan Sanomien päätoimitt. 07-09, Porin kauppak. opett. 10-29, joht. 17-29, Porin kaup. joht. 29-47.
• Edusk. j. 22-29, Porin kaup. valt. sekä erin. johtok. ja lautak. j., S. pankin tilintark. 26-33, S. pun. ristin Satak. p. hall. puheenj. perust. aik. -48.
• Julk. väitösk. kemian ai. 17.
• K. SL., R. SVR. 1.
• P.: kokoomus.
• Harr.: mehiläisten ja puutarhan hoito. http://runeberg.org/kuka/1954/0254.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_H%C3%A4rm%C3%A4

. Frans Härmä kävi Porin suomalaista klassillista lyseota, tuli ylioppilaaksi vuonna 1902 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1907.

Jo ennen kuin yliopisto oli julistanut Frans Härmän virallisesti filosofian kandidaatiksi, hänet valittiin Porissa Satakunnan Sanomien päätoimittajaksi ja hän toimi tehtävässä 1907–1909. Lehti oli perustettu vuotta aikaisemmin ja oli taloudellisissa vaikeuksissa. Päätoimittaja kirjoitti suurimman osan jutuista itse, otti nimelleen lehden vekseleitä ja kävi pari kertaa niiden takia protestilistallakin. Hän maksoi lehdelle vuokraa toimiston sivuhuoneesta, jonka seinän takana painokone jyskytti lehteä tilaajille. Vuonna 1910 hän suoritti kasvatusopin tutkinnon ja hänet valittiin Porin kauppakoulun kauppalaskennon, mittausopin, fysiikan ja kemian opettajaksi. Myös tavaraoppi, kauno-, pyörä- ja pikakirjoitus kuuluivat virassa opetettaviin aineisiin.

Frans jatkoi kuitenkin opiskelua yliopistossa, piti virkavapaata lukuvuoden 1915–16 ja vuonna 1917 hän suoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon ja puolusti kemian alan väitöskirjaansa "Dipentendihydrokloridin suhtautuminen magnesiumiin. Lisiä Grignardin reaktion kulun tuntemiseen asyklisessä sarjassa" (Helsinki 1917). Näin hänestä tuli filosofian tohtori, mutta hänestä ei kuitenkaan tullut tutkijaa, vaan hänet nimitettiin kauppakoulun johtajaksi, jona hän toimi vuoteen 1929 asti, viimeiset seitsemän vuotta eduskuntatyön rinnalla, usein virkavapautta nauttien.
Frans Härmän vähemmän tunnettua toimintaa opiskeluaikoina oli kirjojen kääntäminen ja toimittaminen. Hän osasi hyvin ruotsia ja käänsi suomeksi ja sovitti nuorisolle teoksen "Sven Hedinin seikkailut Aasiassa". Teos ilmestyi Kansanvalistusseuran Nuorisonkirjoja -sarjassa vuonna 1910. Härmä, joka harrasti ja taisi useita kuolleita kieliä, toimitti alkuperäiskieliltä vuonna 1918 ilmestyneen teoksen "Uusin unienselittäjä. Useammalle tuhannelle eri unelle." Kirjan kansilehdellä todetaan, että se on "kokoiltu vanhojen itämaalaisten y.m. unenselittäjäin muistiinpanoista. Myöhempinä vuosina Frans Härmä harrasti kirja-arvioiden kirjoittamista.

Jo toimiessaan nuorsuomalaisen lehden päätoimittajana, sitten kauppakoulun opettajana ja johtajana hänestä tuli monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka sai Porin kaupungin luottamusmiestehtäviä yhä enenemässä määrin. Hän oli useiden lautakuntien jäsen ja myös puheenjohtaja, kaupungin sähkölaitoksen hallituksen jäsen ja kaupunginvaltuuston jäsen 1920–22 sekä kaupunginhallitusta edeltävän valmistusvaliokunnan puheenjohtaja 1920–22. Hän oli kysytty kokousten puheenjohtaja sekä puheiden ja esitelmien pitäjä koko Satakunnassa, tietenkin kaikissa Kokoomuspuolueen tilaisuuksissa, kaupallisissa seuroissa ja yhdistyksissä, mutta myös suojeluskunnassa, Karjala-iltamissa ja Työväenopistossa. Tilintarkastajana hän oli kymmenissä yhdistyksissä ja myös kaupungin elimissä. Nuorsuomalaisena hän tuki kuninkaan valitsemista julkilausumin, esitelmin ja lehtikirjoituksin. Hän oli valmis siirtymään valtakunnan politiikkaan.

F.V. Härmä valittiin eduskuntaan Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä kokoomuksen listoilta ajalle 5.9.1922–1.7.1929. Tuohon aikaan eduskunta istui harvoin koko vaalikautta, joten vaalit pidettiin 1922, 1924 ja 1927. Vuonna 1929 eduskunta taas hajotettiin sopivasti Härmän kaupunkijohtajakauden alettua. Eduskunnassa häntä pidettiin talousmiehenä, joten hän sai paikan paljon työtä vaativassa valtiovarainvaliokunnassa, pankkivaliokunnassa sekä Suomen Pankin tilintarkastajana (1927–33). Maanpuolustuksen määrärahat olivat häntä lähellä, niitä hän esitti lisää ja puolusti pontevasti. Paikallisena hankkeena hänellä oli Pori-Haapamäki rataosuuden rakentaminen. Sitä oli esitetty jo aiemmin, mutta hanke oli hautautunut. Nyt F. V. Härmä koko eduskunta-aikansa ajoi asiaa niin, että rakennussuunnitelma hyväksyttiin hänen viimeisenä kansanedustajavuotenaan ja rakennustyö pääsi alkuun. Hän oli myös Porin kaupunginvaltuuston jäsen ja kesällä 1928 hän aloitti kaikkien toimiensa ohella Suomen Maatalous-Osake-Pankin Porin konttorin johtajana.

Vuonna 1927 muuttui kunnallislaki kaupunkien osalta. Kaupunkeihin tuli valtuuston valitsema
kaupunginhallitus, jota johti virkaan nimitetty kaupunginjohtaja. Porin ensimmäiseksi tällaiseksi
kaupunginjohtajaksi valittiin 1929 Frans V. Härmä. Vuonna 1929 eduskunta hajotettiin sopivasti Härmän kaupunkijohtajakauden alettua. hän toimi virassa eläkkeelle jäämiseensä, vuoden 1946 loppuun asti.

Härmä toimi puheenjohtajana Porin Säästöpankin isännistössä, Punaisen Ristin Satakunnan piirissä ja Satakunnan kirjateollisuus Oy:n johtokunnassa. Kaupungin edustajana hän oli lukuisissa maakunnallisissa ja valtakunnallisissa yhdistyksissä.

Härmä tapasi eduskunnassa tulevan puolisonsa neiti Laura Sjöblomin, joka toimi eduskunnan konekirjoittajattarena ja heidät vihittiin 21.12.1929 Porissa Laura Härmä toimi konekirjoituksen opettajana. Pariskunta asui Antinlinnassa ja heille syntyi yksi lapsi, Heikki Juhani (1930–2006).
Eläkkeelle jäätyään Frans Härmä opetti vielä pikakirjoitusta Porin lyseossa ja Tyttölyseossa. Hän rakennutti sitten talon Tyrväälle ja jatkoi suurimittaista mehiläistarhausta. Tohtori Härmä oli eräs Suomen suurimmista yksityisistä mehiläiskasvattajista. Hän toi ensimmäisenä Suomeen italialaisen mehiläislajin. Hän vietti kesät Tyrväällä kesäasunnossaan mehiläistarhauksen vuoksi.
Frans asui Porissa kuolemaansa 1960 saakka. Laura Härmä kuoli 1969 Helsingissä.